Stiglitzin komitea

[Veikko Palvo]

Sarkozy asetti 2008 Stiglitzin komitean kehittämään BKT:n sijaan vaihtoehtoisia mittaustapoja. ( poliitikoiden tarpeisiinko ? )
Komitea sai aikaiseksi 20.kohtaisen ohjelman:
5 kohtaa mittaamaan kansantaloutta, yhtenä kohtana mm.: "Tuotannon sijaan on seurattava tuloja ja kulutusta."

5 kohtaa mittaamaan elämän laatua, yhtenä kohtana mm.: "tutkimukset on suunniteltava huomioimaan erilaisten elämänlaatualueiden väliset kytkennät kunkin henkilön kohdalla erikseen tiedon saamiseksi poliitikoille."

2 kohtaa Kestävälle taloudelle ja mm. ilmastonmuutokselle.

Lisäksi
8 kohtaa kuvailemaan hyvinvointia.

Matti Liski kirjoittaa 2009
http://blog.hse-econ.fi/?p=1329

Kestävän kehityksen toimikunta 16.2.2011: Suomessa tarvitaan ihmisten todellista hyvinvointia kuvaavia mittareita:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... fi&clan=fi
Tarvitaanko kahtakymmentä "onnellisuusmittaria" BKT:n sijaan?
( EU:n BKT:tä korottava päästökauppa mm. ei ilmeisesti näkyisi uusissa mittaustavoissa? )
Ja millaisia etuja ja haittoja noista uusista mittaustavoista olisi?
http://www.europalehti.fi/2010/02/bkt-e ... invointia/

Osalla mielipidemittauksia näytettäisiin kysymystenasettelulla haluttavan tietyt tulokset, olisivatko "onnellisuusindikaattoritkin" osin poliittista mielipiteenmuokkausta?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Matti Liski kirjoittaa 2009
http://blog.hse-econ.fi/?p=1329

Tilastokeskus / Jukka Hoffren kirjoittaa 12.11.2008
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html
"GPI:n kasvaneen Suomessa vuoteen 1989 saakka, minkä jälkeen se kääntyi laskuun ...GPI on painunut 1970-luvun alun tason alle."

GPI = Genuine Progress Indicator = "aidon kehityksen indikaattori" oli 1989 Suomessa
8139 € / asukas ( vuoden 2000 hinnoin ) ja BKT oli tuolloin 21865 €/asukas.
"Alin GPI-taso saavutettiin v. 2004, jolloin GPI oli 2152 € / asukas ja
bkt 27 818 € / asukas. .... GPI on kasvanut hieman vuoteen 2007 mennessä, koska
ympäristöhaitat olivat vähentyneet."

Ympäristöhaittoja kulkeutunee
merivirtauksen mukana etelärannikolle ja samoin ilmavirtausten mukana kautta Suomen?

Suomen päästönsä monia muita eu-maita paremmin puhdistanut "savupiipputeollisuus" lienee jossain määrin vähentynyt, joten
onkohan tuo GPI:n nousu 2004 - 2007 selitettävissä siten?

Toisaalla kirjoitettiin 2007 EU:n hyvien tavoitteiden sortuvan, jos eu:lla ei ole käytössään sopivia indikaattoreita seurantaan.
Näyttäisihän Brysselissäkin olleen mahdollisuudet GPI:n laskemiseksi, mutta miksiköhän ne eivät estäneet mm. joidenkin €uromaiden talouskriisejä?
Ja
eiköhän sitä usein parjattua talouskasvua tarvita näiden eu-maiden talouksienkin kohentamiseksi?

Veikko Palvo