Keskiaika?

[Eki]

Milloin historiankirjoituksessa otettiin käyttöön jaottelu "vanha aika, keskiaika, uusi aika" ?

Onko tutkijapiireissä keskusteltu, tullaanko termi "keskiaika" joskus hylkäämään? Siis kun se ei enää ole yhtään historiallisen ajan keskellä. Vai muutetaanko vain nimi, esimerkiksi "väliaika?"

Onko "keskiaikaa" muiden maanosien kuin Euroopan historiassa?

[Krista_Lihvonen]

Anu Alapartasen artikkelissa (http://www.ennenjanyt.net/?p=282) kerrotaan, että "käsitteet keskiaika ja sitä seuraava renessanssi vakiintuivat suuren yleisön käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Keskiaikaan viitattiin sitä ennen yleisemmin gotiikkana. "

Muistaakseni uusi aika -nimitystä (modern era) alettiin käyttää jo 1500-1600-lukulaisten toimesta erotuksena "pimeästä" gotiikan aikakaudesta. En löytänyt äkkiseltään infoa, koska tämä olisi vakiintunut historiankirjoituksen käsitteeksi.

[Eki]

Kiitos Kristalle!

Olisiko siis niin, että kiinnostus "keskiaikaan" heräsi romantiikan myötä 1800-luvun alussa ja silloin otettiin myös tuo nimitys käyttöön? Vai ajattelivatko esim Mikael Acrigola tai Fredrik Gabriel Porthán käsittelevänsä "keskiaikaa" kuvaillessaan asioita ennen uskonpuhdistusta?

Olisiko niin, että "keskiaika" on ollut olemassa vain Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idän alueella? Tuntuu ainakin hassulta, jos puhuttaisiin Australian "keskiajasta."

Käyttävätkö Pohjois-Amerikan historioitsijat termiä "keskiaika" puhuessaan oman maanosansa historiasta?

[Sami Raninen]

Olisiko siis niin, että kiinnostus "keskiaikaan" heräsi romantiikan myötä 1800-luvun alussa ja silloin otettiin myös tuo nimitys käyttöön? Vai ajattelivatko esim Mikael Acrigola tai Fredrik Gabriel Porthán käsittelevänsä "keskiaikaa" kuvaillessaan asioita ennen uskonpuhdistusta?

Ainakaan Agricola ei ajatellut. Keskiaika-käsite alkoi tietääkseni yleistyä saksalaisen Christopher Kellerin julkaistua vuonna 1688 kirjansa Historia medii aevi. En tiedä, oliko käsite Porthanille tuttu.

Olisiko niin, että "keskiaika" on ollut olemassa vain Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idän alueella? Tuntuu ainakin hassulta, jos puhuttaisiin Australian "keskiajasta."

Pääpiirteissään noin. Olen tosin huomannut, että ainakin englanninkielisissä yhteyksissä voidaan toisinaan puhua myös Saharan eteläpuolisen Afrikan, Kiinan tai Japanin keskiajasta. En tiedä miten vakiintunut tai tieteellinen käytäntö se on - noille alueille on omatkin aikakausijärjestelmänsä.

Käyttävätkö Pohjois-Amerikan historioitsijat termiä "keskiaika" puhuessaan oman maanosansa historiasta?

Eivät.

[Veikko Palvo]

Ainakaan Agricola ei ajatellut. Keskiaika-käsite alkoi tietääkseni yleistyä saksalaisen Christopher Kellerin julkaistua vuonna 1688 kirjansa Historia medii aevi. En tiedä, oliko käsite Porthanille tuttu.

Risto kari, Suomalaisten keskiaika - myytit ja todellisuus, wsoy 2004 ajoittaa
suomalaisen keskiajan n. vuosiin 500 - 1500 ja Mikael Agricolahan eli vaikutti vasta 1500-luvulla.
R.Kari kirjoittaa Euroopan keskiajan alkuna olleen Rooman jakautumisen ja hajoamisen 400-luvulla ja ajoittaa päättymisen 1400 - 1600- luvuille.
Ja edelleen jako varhais-, sydän- ja myöhäiskeskiaika-ajanjaksoihin.

Ruotsi ja Novgorod taistelivat suomensukuisten asuttamien alueiden herruudesta ja solmivat ensimmäinen rauhan 1300-luv. alussa Pähkinäsaaressa, raja lienee ollut epämääräinen ja taistelukin alueiden herruudesta jatkui.
Ruotsi lännestä
perusti mm. Turun-, Hämeen- ja Viipurin linnat ilmeisestikin Novgorodia vastaan alueidensa suojaksi 1200-luv. lopulla ja Novgorodin valloituksissa länteen päin samoihin aikoihin perustettu Valamon luostari ja myöhemmin sen alaluostarit lienevät olleet keskeisiä?
Moskovan suuriruhtinaskunta näyttää olleen mongolien vallan alaisena 1500-luvulle asti, jolloin Ivan IV Julma perusti Venäjän.
Risto Kari
kirjoittaa "Itämeren alueesta" 500-luvulta 1400-luvulle n. 100 vuoden jaksoissa, olisikohan se oikeampi nykyisen Suomen keskiajan määrittelyssä, Suomessa keskiaikatiedot näyttäisivät olevan paljolti vain legendoja ja Novgorodin kronikatkin lienee kirjoitettu paljon myöhemmin sen hetken tarpeisiin?

Muualta Itämeren alueelta tietoja näyttäisi olevan suomensukuisten heimojen alueistakin keskiajalta enemmän ja nykyisen Suomen alueelta paljolti arkeologian esiintuomia?

Veikko Palvo

[Eki]

...
Ainakaan Agricola ei ajatellut. Keskiaika-käsite alkoi tietääkseni yleistyä saksalaisen Christopher Kellerin julkaistua vuonna 1688 kirjansa Historia medii aevi. En tiedä, oliko käsite Porthanille tuttu.

Olisiko niin, että "keskiaika" on ollut olemassa vain Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idän alueella? Tuntuu ainakin hassulta, jos puhuttaisiin Australian "keskiajasta."

Pääpiirteissään noin. Olen tosin huomannut, että ainakin englanninkielisissä yhteyksissä voidaan toisinaan puhua myös Saharan eteläpuolisen Afrikan, Kiinan tai Japanin keskiajasta. En tiedä miten vakiintunut tai tieteellinen käytäntö se on - noille alueille on omatkin aikakausijärjestelmänsä.
...

Kiitos!

Tämän mukaan käsite "keskiaika" ei syntyessään tarkoittanut kovin kaukaista aikaa. Eikä sitä pyrittykkään sijoittamaan historiallisen ajan keskelle. Vai lieneekö mainitsemallasi saksalaisella historioitsijalla lienee ollut tietoa muinaisesta Egyptistä ja Assyriasta?

Lienevätkö 1600-luvun historioitsijat järkeilleet asian niin, että kansainvaelluksien alkaminen aloitti jonkinlaisen välikauden, joka päättyi roomalaiskatolista kirkkoa kohdanneeseen uskonpuhdistukseen 1500-luvun alussa? Jos ensimmäiset maininnat "keskiajasta" ovat 1600-luvun lopulla, olisi aikaa kulunut vasta vajaa 200 vuotta. Ja joka tapauksessa käsite "keskiaika" lienee luotu täysin Euroopan ehdoilla.

Ehdotan, että käsitteestä "keskiaika" luovutaan aritmeettisen epätarkkuuden ja muita maanosia syrsivän hengen vuoksi. Turun ja muidenkin paikkakuntien keskiaikamarkkinat voisivat alkaa etsiä uutta nimeä!

[nylander]

Kovasti tuntuvat käsitykset varioivan, mitä tulee termien keskiaika ja renessanssi syntyhistoriaan. Itse muistan lukeneeni 1970-luvulla keskiaikaspesialisti Maurice Keenin kirjan The History of Medieval Europe, jossa tekijä nimenomaan korosti, että kyse on aikalaistermeistä: juuri renessanssin aikakauden ihmiset alkoivat kutsua omaa aikaansa termillä rinascimento paralleelina antiikin korkealle sivistykselle, ja "välissä olevaa aikaa" kirjaimellisesti nimityksellä medium aevum, josta termi keskiaika.

Mielipiteet periodijaon "aritmeettisesta epätarkkuudesta" ja muiden maanosien "syrjinnästä" menevät mielestäni tahattoman tai tahallisen komiikan tiliin.

[Veikko Palvo]

Turun ja muidenkin paikkakuntien keskiaikamarkkinat voisivat alkaa etsiä uutta nimeä!

Tässä kartassa Tukholma on merkitty Hansa-kaupungiksi myöhäiskeskiajalla,
http://www.fordham.edu/halsall/maps/hanse.jpg mutta lieneehän Turkukin ollut Hansan kauppapaikkoja jo 1100-luvulta alkaen?
Ja
myös Novgorodinkin, jossa Hansalla oli Peterhof-niminen kauppapaikka n. vuoden 1500
tienoille saakka.
Jossain yhteyksissä sanotaan Turun nimenkin olevan novgorodilaista perua.
Joten
eivätköhän nykyiset keskiaikamarkkinat sovi Turkuunkin lähes yhtä hyvin kuin Rääveliin, Tallinnaan?

Veikko Palvo

[Eki]

Renessanssi ja humanismi (n. 1350 - 1600) olivat kai aatteita, eivät historiantutkimusta tai edes historian popularisointia. Mutta kävikö niin, että hassu käsite "keskiaika" iskostui historinkirjoitukseen renesanssin myötä?

Renesanssin alkuaikoinako siis alettiin Keski- ja Etelä-Euroopassa käyttää lähimenneisyydestä nimitystä "keskiaika?" Ilmeisesti tämän logiikan mukaan "keskiaika" saattoi ensi alkuun olla vain niiden ihmisten lähimenneisyyttä, jotka ihailivat antiikkia?

Mutta kun "keskiaika" oli tullut jäädäkseen, sovitettiin sitä aikojen jaotteluun ilmeisesti ihan antiikista ja renesanssista riippumatta. Pohjoismaiden keskiaika lienee alkanutkin vasta kun muu Eurooppa oli jo lopettelemassa?

Annettakoon Turun keskiaikamarkkinoille nimi "Turun niin kutsutun pohjoismaisesti tulkitun eurooppalaisen keskiajan markkinat."

[Sami Raninen]

Tämän mukaan käsite "keskiaika" ei syntyessään tarkoittanut kovin kaukaista aikaa. Eikä sitä pyrittykkään sijoittamaan historiallisen ajan keskelle.

Keskiaika ei oikeastaan viittaakaan keskellä vaan välissä sijaitsemiseen: antiikin ja modernin välissä.

Vai lieneekö mainitsemallasi saksalaisella historioitsijalla lienee ollut tietoa muinaisesta Egyptistä ja Assyriasta?

Oli toki, sen verran mitä Raamatussa ja kreikkalais-roomalaisissa antiikin teksteissä kerrottiin. Egyptin ja Assyrian omia kirjoituksia ei opittu tuntemaan ennen 1800-lukua.

[
Ehdotan, että käsitteestä "keskiaika" luovutaan aritmeettisen epätarkkuuden ja muita maanosia syrsivän hengen vuoksi. Turun ja muidenkin paikkakuntien keskiaikamarkkinat voisivat alkaa etsiä uutta nimeä!

Nyt kai vitsailet. Aikakausinimitykset ovat työkaluja, eivät itsetarkoituksia. Niiden ei tarvitse olla täysin johdonmukaisia, kunhan ne vain toimivat eli ovat riittävän yleisesti ymmärrettyjä. Vakiintuneiden ja yleisesti tunnettujen termien korvaamisesta olisi hyvin vähän hyötyä mutta sitäkin enemmän haittaa sekaannusten ja väärinkäsitysten muodossa.

On myös itsestään selvää, että eri maanosilla ja alueilla on oltava omat esihistorialliset ja historialliset periodijärjestelmänsä. Ei siinä mistään syrjinnästä ole kyse. Globaalia historiaa ei ollut olemassakaan ennen kuin ehkä siirtomaaimperiumien aikakaudella.

[Eki]

...
Nyt kai vitsailet. Aikakausinimitykset ovat työkaluja, eivät itsetarkoituksia. Niiden ei tarvitse olla täysin johdonmukaisia, kunhan ne vain toimivat eli ovat riittävän yleisesti ymmärrettyjä. Vakiintuneiden ja yleisesti tunnettujen termien korvaamisesta olisi hyvin vähän hyötyä mutta sitäkin enemmän haittaa sekaannusten ja väärinkäsitysten muodossa.

On myös itsestään selvää, että eri maanosilla ja alueilla on oltava omat esihistorialliset ja historialliset periodijärjestelmänsä. Ei siinä mistään syrjinnästä ole kyse. Globaalia historiaa ei ollut olemassakaan ennen kuin ehkä siirtomaaimperiumien aikakaudella.

Ihan hyvä näin, kiitos!

On selvää, että nimitys "keskiaika" pysyy käytössä. Oletan kuitenkin, että sen mielikuva-arvo vähenee ajan myötä. Keskiaikaahan on eletty vain Euroopassa ja sielläkin yksiselitteisesti vain katolisen kirkon vaikutuspiirissä enintään löytöretkiin ja uskonpuhdistukseen asti.

En tajua, miksi idän kirkon vaikutuspiirissä olleiden alueiden osalta pitäisi puhua keskiajasta. Voi tietysti olla, että ns Bysantin synty oli jotain samaa kuin antiikin Rooman tuho. Mutta liittyykö keskiaika mitenkään Venäjän historiaan? Korkeintaan siinä tapaksessa, että venäläiset historioitsijat itse niin näkevät. Tuntuisi kuitenkin hassulta puhua Kiovan Venäjän olleen olemassa "keskiajalla."

[Sami Raninen]

En tajua, miksi idän kirkon vaikutuspiirissä olleiden alueiden osalta pitäisi puhua keskiajasta.

Vielä varhaiskeskiajalla ei ollut erikseen itäistä ja läntistä kirkkoa.

Mutta liittyykö keskiaika mitenkään Venäjän historiaan? Korkeintaan siinä tapaksessa, että venäläiset historioitsijat itse niin näkevät. Tuntuisi kuitenkin hassulta puhua Kiovan Venäjän olleen olemassa "keskiajalla."

Kyllä keskiajasta puhutaan Venäjänkin historian yhteydessä. En valitettavasti osaa venäjää, mutta englanninkielisissä teksteissä venäläiset tutkijat käyttävät sellaisia ilmaisuja kuin "medieval epoch" tms. puhuessaan Venäjän ja Ukrainan historiasta noin vuosina 500 - 1500.

Keskiaika on kätevintä nähdä pelkkänä hyödyllisenä lyhenteenä ilmaisulle "noin vuosien 500 - 1500 välinen aika läntisessä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, tai sitten jokin lyhyempi ajanjakso sillä välillä tai jollain suppeammalla alueella".

[Eki]

Keskiaika on kätevintä nähdä pelkkänä hyödyllisenä lyhenteenä ilmaisulle "noin vuosien 500 - 1500 välinen aika läntisessä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa, tai sitten jokin lyhyempi ajanjakso sillä välillä tai jollain suppeammalla alueella".

Näinhän se varmaan on, kiitos hyvistä mielipiteistä!

"Keskiaika" näyttää kovin länsipainotteiselta. Mutta ilmeisesti historiankirjoittajat ovat järkeilleet, että keskiaikaa on eletty Itä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa koska on eletty Länsi-Euroopassakin. Onko Itä-Euroopan keskiaika jotain enemmän vai vähemmän kuin ns Bysantin aika?

Tästä aiheesta minulla ei muuta. Turun keskiaikamarkkinat säilyttäkööt nimensä (toistaiseksi).

[Veikko Palvo]

Keskiajan lopussa Turulla oli Hansa-aikakin 1400-luv. Kustaa Vaasaan ja uskonpuhdistukseen n. 1520-luvulle asti.
Turun kaupunkilaisista sanotaan 2/3 olleen saksalaisia ja Viipurin porvareistakin puolet.
Tämäkin
http://www.nba.fi/fi/hylkytutkimukset_nauvo_purjehd 1310-1330 patojen, kirkonkellon, keramiikan perusteella ajoitettu Nauvossa haaksirikkoutunut alus/vene
lienee ollut matkalla Österlandin Turkuun?
Onkohan
http://www.abc.se/~m10354/mar/cog.htm se ollut pienehkö Koggi?

Veikko Palvo

[Eki]

Kiitos Veikolle!

Suomen osalta keskiaika näyttää hyvinkin loogiselta asialta. Alkoi siis joskus ns ristiretkien aikaan ja päättyi niihin aikoihin, jolloin katolisen kirkon sisällä oli reformaatio eli uskonpuhdistus. Muistuttaa ajallisesti Venäjän keskiaikaa, jos Kiovan Venäjää ei oteta lukuun.

Mahtaako joku tietää, keksittiinkö määritelmä "Bysantti" sen takia, ettei oikein osattu puhua "Itä-Rooman keskiajasta?"

Ajatellanko muuten niin, että argeologiset periodit antavat periksi, jos uusia kirjallisia lähteitä löytyy? Jos vaikka Vatikaanista löytyisi jotain oleellista "Suomea" koskevaa vaikka 1000-luvulta, niin "Suomen rautakautta" pätkästäisiin loppupäästä pois ja "keskiaikaa" työnnettäisiin taaksepäin?