Lapin erämaat ja suojelualueet täynnä esihistoriallisia ihmisjälkiä

[Tapio Onnela]

Kesän 2011 kulttuuriperintökohteita kartoitettiin Enontekiön Kilpisjärvellä, Utsjoella Kevon luonnonpuistossa sekä Pallas–Yllästunturin ja Pyhä–Luoston kansallispuistoissa. Inventoinneissa löydettiin kymmeniä aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä ja muita kulttuuriperintökohteita.

Pohjoisen suojelualueet mielletään usein lähes ihmisen koskemattomiksi erämaiksi. Todellisuus on jotain muuta, minkä kesän kartoitukset taas todistivat. Kevolla on muinaisen ihmistoiminnan jälkiä lähes kaikkialla. Niin Kevojoen varrelta kuin ylempää tunturistakin löytyy asuinpaikkoja kivikaudelta historialliselle ajalle saakka. Kivistä on koottu säilytyskuoppia eli purnuja tunturinkylkien rakkoihin ja peuroja pyydetty hiekkamaille kaivetuilla sadoilla kuopilla.

Kilpisjärvellekin on asetuttu jo kivikaudella, ja alueen suotuisissa olosuhteissa asutus on jatkunut nykypäivään saakka. Erityisen mielenkiintoisia ovat rautakautiset ja keskiaikaiset kota-asumusten tulisijat, joita löydettiin runsaasti kylän ympäristöstä. Monia kiinnostavat myös sadat jatkosodan aikaiset rakenteet ampumapesäkkeistä korsuihin ja vankileireistä tähystyspaikkoihin.

Lapin kansallispuistot myös kulttuuriperintökohteita

Pallas–Yllästunturin ja Pyhä–Luoston kansallispuistot tunnetaan hienoina retkeilykohteina. Retkeilyn ohessa voi katsastaa alueen kulttuuriperintöä. Pyhätunturi, Pyhänkasteenlampi ja Uhriharju ovat tunnettuja metsäsaamelaisten pyhiä paikkoja, mutta löytyypä merkkejä arkisemmastakin toiminnasta. Pyhä-Luoston tunturiketjun eteläpuolisilta soilta on aikoinaan niitetty rehu karjalle, ja siitä kertovat rimmissä vieläkin näkyvät heinäsuovien jäänteet ja ladonpohjat. Karhunjuomalammen päivätuvalla voi ihastella samoja maisemia kuin ihmiset kivikaudellakin – paikalla on näet muinainen asuinpaikka. Pallas–Yllästunturissa voi tutustua vaikkapa vanhoihin Kemin- ja Tornion-Lapin rajapyykkeihin, porokaarteisiin tai pyyntikuoppiin.

Löydökset suunnittelun apuna ja matkailutuotteiden sisällöiksi

Inventointien tulokset ovat tarkentaneet kuvaa Lapin menneisyydestä taas piirun verran. Tuloksia käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa ja retkeilyopastuksessa. Niistä on apua myös matkailuyrittäjille uusien matkailutuotteiden luomisessa. Paikallisten ja retkeilijöiden ilmoittamat vinkit kulttuuriperintökohteista olivat suureksi avuksi kartoituksissa. Kaikkia ei ehditty käydä tarkastamassa, mutta työtä jatketaan tulevina vuosina.

Kulttuuriperintökohteiden inventointi tehtiin Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen työnä. Kilpisjärven inventointi oli osa Enontekiön kunnan ja Metsähallituksen yhteistä EU:n rahoittamaa Kilpisjärvi 2020 -hanketta.

Metsähallituksen tiedote: julkaistu 28.11.2011

Lisätietoja:
* Vankileirien ja savottakämppien valtakunnassa (Metsä.fi, Metsähallituksen lehti)
* Valtion metsien kulttuuriperintökartoitus tuo uutta tietoa metsien historiasta (Metsä.fi, Metsähallituksen lehti)