Ruotsiin ja Norjaan myöhemmän ajan Savosta ja Karjalasta muuttaneista metsäsuomalaisista, joista monet lienevät lähteneet edelleen siirtolaisiksi USAan, kirjoittaa FT Kari Tarkiainen http://www.suku.fi/genos/68/68_98.htm pääministeri Tage Erlander´kin polveutui metsäsuomalaisista, Suhoisten suvusta.
Ja
nykyisen Loviisan Ruotsinpyhtään kappalaisen poikana 1796 syntynyt
Carl Axell Gottlund muutti Juvalle isä Matthiaksen saatua sieltä kirkkoherran toimen.
Carl Axell oppi jo pienenä savon murteen, jolla seikalla oli vaikutuksensa myöhemminkin.
Carl Axell Gottlund keräsi metsäsuomalaisten parista kahdella tutkimusretkellään runoja ja merkitsi muistiin metsäsuomalaisten tapoja ja tottumuksia, tutki elinkeinoja yms. 1817 Taalainmaalla ja 1821 - 22 Värmlannissa ja kaavaili jopa autonomista metsäsuomalaisaluettakin.
Carl Axell palasi aut. Suomen Kuopioon 1834 ja oli
kirjoittanut OTAVA-teoksen jo 1828-1832 Ruotsissa, mutta savon murteella ja lisäksi
Gottlund oli "aikaansa edellä" kirjoittaen myöskin metsäsuomalaisten seksuaalitavoistakin ja eihän se sopinut siihen aikaan.
C.A.Gottlund otti 1839 Suomen kielen lehtorin viran vastaan H:gin yliopistossa Carl Niclas Keckmanin jälkeen ja C.A.Gottlund julkaisi RUNOLA - eepoksen haastamaan
KALEVALAA, mutta jälleen ilmeisesti nuorena opittu savonmurrekin haittasi ja se, että
metsäsuomalaisen tuli olla jalo ja siveellinen.
C.A.Gottlund haki turhaan 1850 perustettua Suomen kielen professorin virkaa H:gin yliopistossa ja
suuttunut Carl Axell ryhtyi perheineen puuhailemaan arkeologian parissa tehden tutkimusmatkoja Savossa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Porvoon ja Sipoon saaristossa.
RUNOLA-eepos voisi ehkä tänä päivänä mennä hyvinkin kaupaksi realistisine metsäsuomalaisten tapojen kuvauksineen?
Ja
Gottlundin Taalainmaalta ja Värmlannista keräämät kansantiedot puuttunevat joiltain osin Lönnrotin Kalevalasta, vaikkakin runo- yms.-tiedot lienevätkin pitkälti samanlaiset?
Veikko Palvo