Oliver Cromwell sai vuonna 1649 tehtäväkseen kukistaa Irlannin katolisten ja rojalistien kapinan, joka oli jatkunut jo vuodesta 1641. Drogheda oli yksi Irlannin vahvimmista rojalistien tukikohdista, joten se oli vallattava. Sen komentaja Sir Arthur Astonin kieltäydyttyä Cromwellin antautumistarjouksista, aloitettiin tykkituli välittömästi. Cromwell määräsi, että armoa ei anneta. Yli 6,000 Cromwellin sotilasta surmasi sotilaita, upseereita ja jopa pappeja edetessään, moni siviili sai surmansa tässä rynnäkössä. Osa kaupungin puolustajista poltettiin elävältä St. Peterin kirkon torniin. Antautuneet surmattiin armotta ja osa vangeista siirrettiin Barbadokselle.
1700-luvun taitelijan näkemys Droghedan verilöylystä. Cromwell istuu ratsailla I am the Wall tapahtumassa pidetään lisäksi St Laurencen portilla, yhdistysten Constitution Hillin ”lakimiehet”, King Streetin ”kuningattaret” ja vanha Drogheda toimesta, periodiasuihin pukeutuneina 1600-luvun peliesityksiä, markkinat. Nuorisoteatteri järjestää esityksiä, samalla kun kellot soivat ympäri kaupungin, St. Maryn vanhalla protestanttisella kirkolla, missä Cromwellin joukot ensimmäisenä saavuttivat kaupungin muurin syyskuussa 1649, Kello 12.15 tykit ampuvat laukauksia Millmountilta.
Uutisen mukaan tapahtuman tarkoitus on vahvistaa kaupungin yhteishenkeä. Muuan osallistuja kommentoi:
Britannian historiaa tunteva aistii tästä tapahtumasta Irlantilaista nationalismia. Tapahtuma saattaa yhtä hyvin olla kritiikkiä Iso-Britannian viralliseen tapaan käsitellä menneisyyttä. Tapahtumaan osallistuneen, Brendan Sherryn kommentti samassa lehdessä 5 päivää myöhemmin: "Tähän tapahtumaan osallistuminen antaa Droghedan ihmisille todellisen, fyysisen yhteyden kaupunkinsa vaikeaselkoiseen perintöön."Drogheda on Irlannin vanhin muureilla varustettu kaupunki ja me haluamme kaikkien tulevan perheineen, ystävineen ja naapureineen osoittamaan tukea tälle yhteisölle, liittämällä kädet yhteen meidän kanssamme.
Droghedan “yhteys perintöönsä” ei ole aina ollut kädestä pitämistä. Vuonna 2000 kaupungin museoon tuotiin näytteille yksi Cromwellin kuolinnaamioista, seurauksenaan huomattava protesti paikallisilta.
Taustalla tuntuu kytevän kansallishenkinen protesti Englannin virallista historiankäsitystä vastaan. Cromwellille Drogheda antoi ikuisen pahan maineen, varsinkin Irlantilaisten mielestä, joitten perimätietona Cromwellin viha on kulkenut näihin päiviin asti. Droghedan verilöyly on edelleen kiistanalainen tapaus, jota edelleen vihataan tai puolustellaan. Puolusteluun sortuvat edelleen jopa Englannin historioitsijat. The Guardianin artikkeli 6.5.2001: Schama's TV Trial of 'war criminal' Cromwell kertoo miten Irlannin kansallismieliset pyysivät 1900-luvun lopulla anteeksipyyntöä tapahtuneesta, mutta se ajettiin alas historioitsijoiden toimesta. Yksi toisinajattelivista historijoitsijoista, Simon Schama, tekee Droghedasta puhtaan sotarikoksen.