Holokausti ja Suomi

[Panu Hoglund]

Ensinnä Holmila väittää, että holokausti ei olisi Suomessa ollut kovin hyvin tunnettu ja/tai herättänyt keskustelua ennen 70-luvun lopun TV-sarjaa Polttouhrit.
... ... ...
Minkälasia kokemuksia teillä asiasta on?

Olen aloittanut kouluni vuonna 1973, ja pidän Holmilan höpöä höpönä. "Polttouhrit"-sarjan muistan, mutta muistan myös jo sitä aikaisemmin lukeneeni Michel del Castillon romaanin "Tanguy, aikamme lapsi", josta sitä paitsi oli runsaasti katkelmia peruskoulun lukukirjoissa.

[Tapio Onnela]

1970-luvulta voisi kyllä olettaa löytävänsä niitäkin jotka kiistävät sekä Stalinin vainot että juutalaisten kärsimykset, olihan itä-blokki jokseenkn selkeän yhtenäisesti anti-semiittinen 1970-luvun lopulle asti, ja osin pidempäänkin. Pääasiallinen vastausmuoto noihin tietysti kuitenkin oli vaikeneminen.

Saattoi tietysti olla propagandan tasolla, mutta todellisuus oli monasti toisenlainen. Kyllä esim. Neuvostoliitossa juutalaisiin suhtauduttiin hyvinkin nihkeästi (tästä ei minulla ole kyllä nyt antaa viitettä) Puolassa tilanne oli esim 1960 luvulla hyvinkin vaikea:

Puolan 1960-luvun juutalaisvainot (Agricolan uutisfoorumi,15.5.2008)

[skrjabin]

1970-luvulta voisi kyllä olettaa löytävänsä niitäkin jotka kiistävät sekä Stalinin vainot että juutalaisten kärsimykset, olihan itä-blokki jokseenkn selkeän yhtenäisesti anti-semiittinen 1970-luvun lopulle asti, ja osin pidempäänkin. Pääasiallinen vastausmuoto noihin tietysti kuitenkin oli vaikeneminen.

Saattoi tietysti olla propagandan tasolla, mutta todellisuus oli monasti toisenlainen. Kyllä esim. Neuvostoliitossa juutalaisiin suhtauduttiin hyvinkin nihkeästi (tästä ei minulla ole kyllä nyt antaa viitettä) Puolassa tilanne oli esim 1960 luvulla hyvinkin vaikea:

Puolan 1960-luvun juutalaisvainot (Agricolan uutisfoorumi,15.5.2008)

Ei kai tuo mitenkään ole ristiriidassa sen kanssa mitä edellä sanoin. Puolassa antisemitismi kukoisti heti sodan jälkeen kun maahan palaavia juutalaisia tapettiin pogromeissa. Juutalaisuus ei ollut ennen 1950-luvun jälkipuoliskon "suojasäätä" kovin kummoisessa huudossa ja esimerkiksi Auschwitzin museon näyttelyissä he olivat uhriryhmä muiden joukossa eikä heille sallittu omia muistamistilaisuuksia. Kuten artikkelissasikin mainitset, 1960-luvulla oli uusi antisemitismin aalto, ja Auschwitzin museon juutalaisille omistettu osastokin suljettiin, ja pidettiin suljettuna aina 1970-luvun lopulle asti. Juutalaisvainojen muistamisen ajoittumisesta saa kohtuullisen hyvän kuvan kun katsoo milloin minnekin on perustettu museoita ja/tai muistomerkkejä, pääasiassa ne kaikki ajoittuu 1960-luvun alkuun. Jonkinlaisena oireena suunnan muutoksesta voi nähdä myös Auschwitzin muistomerkin, josta järjestettiin 1950-luvun lopulla kilpailu, ja josta viime metreillä poistettiin sitä paljastettaessa 1967 viittaus juutalaisiin.

[Tapio Onnela]

Ei kai tuo mitenkään ole ristiriidassa sen kanssa mitä edellä sanoin.

No ei todellakaan, luin tekstiäsi pöhköyttäni ihan väärin. Pitäiskö muuten perustaa uusi ketju esim: "Antisemitismi Itä-Euroopassa sodan jälkeen"?

[skrjabin]

Pitäiskö muuten perustaa uusi ketju esim: "Antisemitismi Itä-Euroopassa sodan jälkeen"?

Kai ne tähänkin mahtuu. Minua ainakin kiinnostaisi miten tuo heijastui Suomeen, miten holokaustista keskusteltiin esim. äärivasemmiston kirjoituksissa koskien Lähi-Idän tilannetta, jos ylipäätään keskusteltiin. Doriassa johon edellä viittasin näyttää olevan jonkinverran teemaan liittyen Kekkosen kirjoituksia, joissa tosin holokaustia vain hieman sivutaan.

Aiheeseen liittyen, artikkeli Kansan uutisten reaktioista Münchenin verilöylyyn:

http://www.ennenjanyt.net/3-04/referee/liukkonen.htm

Liukkonen kirjoittaa mm. näin:

"Vaikka Kansan Uutiset oli sitä mieltä, että Israel oli imperialistista politiikkaa harjoittamalla omalta osaltaan vastuussa tapahtumista, nosti se myös Saksan natsimenneisyyden selittämään tapahtunutta. Pääkirjoituksessaan lehti esimerkiksi kirjoitti Münchenin tragedian koko ytimen olevan juuri siinä, että »[…] tämä kaupunki oli jo vuosikymmenien takaa se kehto, mistä lähti liikkeelle ruskea rutto, joka tuhosi 6 miljoonaa juutalaista. Tästä taakasta München sen paremmin kuin koko Länsi-Saksakaan eivät ole vapautuneet, sillä uusfasismi kaikenkarvaisine kansainvälisien järjestöineen on saanut rehottaa täällä melkein esteittä«.(13) Samalla kun Kansan Uutiset syyllisti useissa uutisissaan ja kolumneissaan saksalaisia juutalaisten joukkotuhosta, vertasi se argumenteissaan myös palestiinalaisia sortavaa ja »pilvilinnoja rakentavaa Suur-Israelia« Kolmannen valtakunnan Saksaan."

[Tapio Onnela]

Kekkonen, ”Veljenpoika”, Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - 1949 : 21, s. 10-11

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

”Kuten tunnettua, arviolta 800 000 Palestiinassa asunutta arabialaista on taistelujen johdosta ollut pakotettu jättämään asuinpaikkansa ja siirtymään arabialaisvaltioiden alueelle. Tämän paenneen siirtoväen asuinkorttelit, niin Vatikaanin taholta väitetään, on juutalaisten toimesta systemaattisesti tuhottu, jotta arabialaisten paluu tehtäisiin mahdottomaksi. Niiden arabialaisten joukossa, jotka jäivät juutalaisten hallussa oleville alueille, on suoritettu säälimättömiä verilöylyjä. Kristittyjen kirkot on häväisty tai hävitetty jne. Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, ja olettaisi, että Paavi ei pääsiäisensyklikassaan lähde esittämään vääriä tietoja, harjoittavat juutalaiset omassa maassaan samanlaista uskonvainoa, jonka kohteeksi he itse niin hirvittävällä tavalla joutuivat natsilaisen terrorin vallitessa eräissä Euroopan maissa.”

Kekkosen käsitykset juutalaisista 1930-luvulla olivat myös aika kiinnostavia:
Perheelleen lähettämissään kirjeissä hän toteaa mm näin:

Berlin 6/2 -32.

Sen ajan olen joskus istunut Frl. R:n huoneessa, mutta se on niin vastenmielistä. Taidan muuttaa pois, likaista ja vastenmielistä on. Ja juutalainen! Eihän kristitty voi asua juutalaisen luona!

(Berlin 27/2 -32)

"Taas tuntuu tuolla eteisessä täällä asuva inhottava juutalainen Kaplan riitelevän toisen heimolaisensa, Rosenbaumin kanssa. Se ei tapahdu harvoin. Kaplan on niin inhottava tyyppi, että jos olisin joskuskaan "juovusten käsissä" tullut asuntooni, olisin käynyt kyllä vetämässä häntä pari kertaa "hönöön". Jussi täällä olla pitäisi, niin se oppisi juutalaisia vihaamaan."

[Niitä sun näitä]

Tuompon Sotilaan tilinpäätös -kirjan eräs erikoinen juttu löytyy kappaleesta Rajavartiostojen päällikkö, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan vuonna 1937.

"Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle."

Mitä tämä tarkoittaa? Minun tietääkseni missään ei pitänyt, eikä pitäisi, olla mitään j-kysymystä. Ei Puolassa, ei Saksassa, ei Suomessa, ei missään.

Miksi Tuompo kirjoitti tuollaista ja vuosi oli 1937? Siis kiihkeimmän juutalaisvihan aikaan Saksassa, vaikka Kristalliyö oli vielä edessäpäin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristalliy%C3%B6

Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967

Sivu 162:

"Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria juutalaiskyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."

Suomessakin kirjoitettiin ja pohdittiin juutalaiskysymystä oikein kirjojen artikkeleissa.

Yhteiskunnallinen käsikirja, Kansanvalistusseuran julkaisema. Kansanvalistusseura 1910
Toimituskunta: Oskari Autere, Einar Böök, J. Forsman, F.O. Lilius, Matti Helenius-Seppälä, Väinö Voionmaa


Kirjan artikkeleita on kirjoittanut sen aikainen tunnettu sivistyneistö kuten K. J. Stålberg, Kyösti Kallio, Santeri Alkio, Onni Talas, toimituskunnassa olleet, ja useat kymmenet muutkin, joita en ala luettelemaan erikseen.

Juutalaiskysymys: F. O. Lilius s. 76-78

Artikkelissa käydään laajasti läpi euroopassa vallinnutta antisemitismiä, jota esiintyi erityisesti Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa.

Pari poimintaa kirjasta:

Suomeen oli kielletty juutalaisten maahantulo RUOTSIN kuninkaan kirjeellä 25 p:ltä marraskuuta 1806.

Suomen juutalaiset tuli maahamme Venäjän armeijasta vapaaksi päässeistä miehistä. 1908 Suomessa oli jo 1186 juutalaisen yhteisö.

[Emma-Liisa]

Tuompon Sotilaan tilinpäätös -kirjan eräs erikoinen juttu löytyy kappaleesta Rajavartiostojen päällikkö, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan vuonna 1937.

"Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle."

Mitä tämä tarkoittaa? Minun tietääkseni missään ei pitänyt, eikä pitäisi, olla mitään j-kysymystä. Ei Puolassa, ei Saksassa, ei Suomessa, ei missään.

Miksi Tuompo kirjoitti tuollaista ja vuosi oli 1937? Siis kiihkeimmän juutalaisvihan aikaan Saksassa, vaikka Kristalliyö oli vielä edessäpäin.

Jo nationalistisesta perspektiivistä oli ongelma, että maassa ylipäätään oli vähemmistöjä, koska silloin ei voi olla yhtenäistä kansaa. Puhumattakaan sitten rotunäkulmasta - silloin ei edes integraatio auttanut.

Katso, mitä Suomen kuvalehti kirjoitti Kristalliyöstä. "Ylilyöntejä" toki paheksutaan, mutta muuten näkökulma on se, että ongelma ovat juutalaiset, ei juutalaisten kohtelu.

[Niitä sun näitä]

Jo nationalistisesta perspektiivistä oli ongelma, että maassa ylipäätään oli vähemmistöjä, koska silloin ei voi olla yhtenäistä kansaa. Puhumattakaan sitten rotunäkulmasta - silloin ei edes integraatio auttanut.

Katso, mitä Suomen kuvalehti kirjoitti Kristalliyöstä. "Ylilyöntejä" toki paheksutaan, mutta muuten näkökulma on se, että ongelma ovat juutalaiset, ei juutalaisten kohtelu.

Eikö kukaan hoksaa ajatella, että MIKSI Puolassa oli niin paljon juutalaisia? Siis yli 3 miljoonaa!

Syynä taisi olla, että kaikki läntisen Euroopan "sivistysvaltiot" olivat työntäneet heitä satojen vuosien kuluessa aina vaan enemmän ja enemmän pois tieltään sinne itään päin.

Läntisessä Euroopassa juutalaisia oli huomattavasti pienemmät määrät.

[Emma-Liisa]

Eikö kukaan hoksaa ajatella, että MIKSI Puolassa oli niin paljon juutalaisia? Siis yli 3 miljoonaa!

Syynä taisi olla, että kaikki läntisen Euroopan "sivistysvaltiot" olivat työntäneet heitä satojen vuosien kuluessa aina vaan enemmän ja enemmän pois tieltään sinne itään päin.

Läntisessä Euroopassa juutalaisia oli huomattavasti pienemmät määrät.

Siis kysymyksessähän ei ole meidän tietomme ja mielipiteemme, vaan silloisten ihmisten.

[Tapio Onnela]

Poistin ketjusta aiheeseen kuulumattoman viestin.

[Trilisser]

Finland in World War II...Otteiden perusteella vastenmielinen artikkeli.

Miksi vastenmielinen? Vaikuttaako arvioosi Sampo Ahdon selkeä amerikkalaisvastaisuus?

[Trilisser]

Alkuperäiseen liittyen eli kun olin itse toisella luokalla 1980-luvun alussa, niin opettaja aloitti aivopesun ja sanaili pitkään mm. juutalaisia keitetyn saippuaksi. Lähteenä hän esitteli jotain kuvakirjaa.

[Vetehinen]

Ensinnä Holmila väittää, että holokausti ei olisi Suomessa ollut kovin hyvin tunnettu ja/tai herättänyt keskustelua ennen 70-luvun lopun TV-sarjaa Polttouhrit.

Kävin Auschwitzissa 70-luvun lopulla. Tunnen henkilöitä, jotka kävivät siellä ennen minua. Ei sinne mennä tietämättä, että sellainen paikka on olemassa. Minusta kaikki tiesivät holokaustista.

[jsn]

Emma-Liisa kirjoitti:
Ensinnä Holmila väittää, että holokausti ei olisi Suomessa ollut kovin hyvin tunnettu ja/tai herättänyt keskustelua ennen 70-luvun lopun TV-sarjaa Polttouhrit.

Kävin Auschwitzissa 70-luvun lopulla. Tunnen henkilöitä, jotka kävivät siellä ennen minua. Ei sinne mennä tietämättä, että sellainen paikka on olemassa. Minusta kaikki tiesivät holokaustista.

Ehkä pääpaino pitäisikin olla kohdassa "herättänyt keskustelua". Kyllä kai se keskusteluakin herätti heti sodan jälkeisestä ajasta lähtien. Kysymys on enemmänkin siitä, ettei se ollut tuon sukupolven suomalaisille erityisen kiinnostava tai ihmeellinen asia. Oltiin ehkä enemmän kiinnostuneita omista asioista, eikä tätä koettu omaksi. Luultavasti 1970-luvulla keskusteluun tuli mukaan uusi, kansainvälistyneempi sukupolvi, joka tiedosti asian laajemmin vasta juuri Polttouhrien myötä.

On sanottu, ettei sosialismin aikana Auschwitzissa erityisemmin korostettu uhrien juutalaisuutta, vaan siellä saattoi jopa saada käsityksen, että kyseessä olivat puolalaiset? Eri valtioiden kansallisia osastoja alettiin perustaa 1960-luvulta lähtien.

http://web.jst.ufl.edu/image_script.html

http://www.geo.uj.edu.pl/zaklady/zrr/pu ... rticle.pdf

Hyvin kiistelty paikka joka suhteessa, kun vieläpä samoissa tiloissa toimi 1945-46 vankileiri. Liekö Holmila tutkinut sitä, miten esim. museon perustaminen ja sen uusimiset 1950-60-luvulla on aikoinaan noteerattu suomalaisessa julkisuudessa.