Kävin vuoden alussa kuuntelemassa kirkkohistoriaa sivuavaa yleisöesitelmää. Luennoitsijana oli teologiassa väitellyt henkilö, jolla kuitenkaan tuntui olevan vain hatarat tiedot historiasta keskiajan rakennusarkeologiasta puhumattakaan. Luennon jälkeisessä kysymysosuudessa virisi keskustelu Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen ajoituksesta. Luennoitsija piti "mahdottomana" tri Markus Hiekkasen teoriaa Manner-Suomen kirkkojen 1400-luvulle ajoittuvasta suhteellisen lyhyestä ja intensiivisestä rakennuskaudesta ja suuntasi kysymyksen esittäjälle vastaväitteen, jonka mukaan uudet dendrokronologiset (sana tuntui olevan luennoitsijalle outo) tutkimukset ovat osoittaneet Hiekkasen olleen ainakin osassa ajoituksiaan väärässä.
Asia jäi "kaivelemaan" minua. Olen kiinnostuneena seurannut aihealueesta käytyä keskustelua siitä asti, kun Hiekkanen 1994 julkaisi käänteentekevän tutkimuksensa The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku, jonka itsekin heti sen ilmestyttyä hankin ja - vaivalloisesti kylläkin -kahlasin läpi. (Myös Hiekkasen kaksi myöhempää, suomenkielistä kirjaa sekä Hiekkasen ja toisaalta Henrik Liliuksen ja etenkin Åsa Ringbomin asiasta HAikissa, Tieteessä tapahtuu -lehdessä ym. käymä kiivas polemiikki ovat minulle pääpiirteissään tuttuja, joten niihin ei tässä yhteydessä tarvitse puuttua.)
Minua siis kiinnostaa tämä väite uusista dendroanalyyseista, jotka kävisivät Hiekkasen tutkimustuloksia vastaan. Onko sellaisia? Sanomalehdissä en ainakaan muista nähneeni asiasta uutisia todella pitkään aikaan. Viimeksi silmiini sattunut uutinen, ja siitä on jo tosi pitkä aika, koski Sastamalan kirkon dendroanalyysia, jonka tuloksien kerrottiin täsmäävän hämmästyttävän hyvin Hiekkasen esittämän ajoituksen kanssa.