Suomen historian epookkinimityksistä

[Eki]

Voi olla, että nimitys viikinkiaika on hyödyllinen työkalu argeologeille. Mutta vähemmän kai suomalaiset olivat viikinkejä? Mutta puhuttakoon nyt vaikka "viikinkivaikutuksen ajasta."

Mutta mitä ihmeen hyötyä siitä olisi, että käyttöön otettaisiin pidempi ja kömpelömpi nimi?

Ristiretkiaika on kieltämättä epäonnistunut nimi, mutta eipä sitäkään kannata enää ryhtyä korvaamaan, koska se on vakiintunut.

Kalevalalla ei ole mitään tekemistä rautakauden kanssa, eikä kansanrunouteen viittaavilla termeillä muutenkaan voida ryhtyä nimeämään arkeologisesti määriteltyjä periodeja.

Eipä tähän muuta kuin että oikeassa olet.

Suomalaiset eivät siis tainneet olla viikinkejä. Mutta meilläkin siis oli ikään kuin viikinkiaika. Viikingien VAIKUTUS oli todellisuudessakin suuri varsinkin rannikoilla. Mutta paljolti on kysymys siitä, että läntistä vaikutusta maamme historiassa on haluttu korostaa. Eikä kansallista ilmaisua ole välitetty miettiä. No, minkä verran viikingeillä oli vaikutusta vaikka Rapolanharjun seuduilla? Korelassa (Käkisalmessa) on kyllä "Rurikin hauta" mutta tunnetusti se on täysin keksitty juttu.

Ihan hyvin nimityksestä "ristiretkiaika" voitaisiin luopua. Ajanjaksolle pitäisi löytää kansallinen ilmaisu, jolloin nimitys "ristiretkiaika" alkaisi jäädä sivuun, aluksi määritteellä "niin kutsuttu". Joku kyllä keksii, kun luvataan hyvä palkkio! Pari ehdotusta ihan vaan sen takia, että muut tuntevat polttavaa tarvetta keksiä järkevämpi nimitys: "Luontaishallinnon loppuaika" "Riippumattomuuden päättymiskausi" (kauheita!).

[Emma-Liisa]

"Luontaishallinnon loppuaika" "Riippumattomuuden päättymiskausi" (kauheita!).

Nuo ovat aivan yhtä yksipuolisia ja jälkimmäinen myös anakroninen. Kun ei ollut valtiota eikä edes heimoja, niin ei ollut riippumattomuuttakaan.

"Ristiretkiajassa" on se hyvä puoli, että se osoittaa, että kyse ei ollut vain Suomesta, vaan samaa tapahtui toisaalta Palestiinan sunnalla, toisaalla kaikissa Euroopan maissa jotka vielä eivät olleet kristittyjä.

Eiköhän aikakaudelle ollut olleellisinta kristinuskon tulo ja liittyminen (pääosin) läntiseen kulttuuripiiriin. Ilman sitä ei vain ollut mahdollista kehittyä, ei edes selviytyä.

Sinänsä "ristiretki" on sikäli harhaanjohtava, että kehitys tapahtui pääosin rauhanomaisesti. Aivan kuten Karjalakin liittyi Novgoroodiin.

[Eki]

"Luontaishallinnon loppuaika" "Riippumattomuuden päättymiskausi" (kauheita!).

Nuo ovat aivan yhtä yksipuolisia ja jälkimmäinen myös anakroninen. Kun ei ollut valtiota eikä edes heimoja, niin ei ollut riippumattomuuttakaan.

"Ristiretkiajassa" on se hyvä puoli, että se osoittaa, että kyse ei ollut vain Suomesta, vaan samaa tapahtui toisaalta Palestiinan sunnalla, toisaalla kaikissa Euroopan maissa jotka vielä eivät olleet kristittyjä.

Eiköhän aikakaudelle ollut olleellisinta kristinuskon tulo ja liittyminen (pääosin) läntiseen kulttuuripiiriin. Ilman sitä ei vain ollut mahdollista kehittyä, ei edes selviytyä.

Sinänsä "ristiretki" on sikäli harhaanjohtava, että kehitys tapahtui pääosin rauhanomaisesti. Aivan kuten Karjalakin liittyi Novgoroodiin.

Joo.

Mitä nyt tulee ensin nimitykseen "viikinkiaika" niin totean, että tuollainen ajanjakso varmaan kuvaa hyvin oloja suurin piirtein alueella Fennoskandia ajalla n 800 - 1050 jaa. Suomenkielinen väestö oli kohtuullisen paljon viikinkivaikutuksen kohteena, mutta suomenkielisisiä ei voine varsinaisesti pitää viikinkeinä. No, kun tarkastellaan myöhäisrautakautta Suomessa, puhutaan yleensä viikinkiajasta. Muutako nimitystä ei ole keksitty?

"Ristiretket" on ilmauksena vaikuttava ajankuva. Kertoo paljon tuon ajan päättäjien maailmankuvasta. Nykyään asenteellisiin nimityksiin pyritään ottamaan etäisyyttä ja pitäisi löytää jotain selittävämpää. Kysymys lienee ollut siitä että suomenkielinen väestö jäi keskelle laajentumishaluisten Ruotsin ja Novgorodin sekä samalla roomalaiskatolisen ja kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan yhteentörmäystä. Tapahtumien seurauksena suomenkielinen väestö menetti paljon aiemmasta riippumattomuudestaan. Toki kehitys toi mukanaan paljon myönteistäkin ja viimein johti kansallisvaltion syntyyn lähinnä eri vaiheissa Ruotsiin kuuluneella suomenkielisellä alueella.

[Vetehinen]

"Ristiretkiajassa" on se hyvä puoli, että se osoittaa, että kyse ei ollut vain Suomesta, vaan samaa tapahtui toisaalta Palestiinan sunnalla, toisaalla kaikissa Euroopan maissa jotka vielä eivät olleet kristittyjä.

Eiköhän aikakaudelle ollut olleellisinta kristinuskon tulo ja liittyminen (pääosin) läntiseen kulttuuripiiriin. Ilman sitä ei vain ollut mahdollista kehittyä, ei edes selviytyä.

Sinänsä "ristiretki" on sikäli harhaanjohtava, että kehitys tapahtui pääosin rauhanomaisesti. Aivan kuten Karjalakin liittyi Novgoroodiin.

Tuossa on sekaisin ristiretket Palestiinaan, jotka olivat sotaa ja jopa hyökkäys ortodoksikristittyjen kimppuun Konstantinopolissa, jota muuten paavi pyysi anteeksi 2004 eli noin 800 vuotta hyökkäyksen jälkeen, ja Suomeen tehdyt "ristiretket", jotka itseasiassa suuntautuivat kristittyyn maahan. Suomeen kristinusko on saapunut nimittäin ensin idästä. Se pitäisi tietää. Muuten on propagandan armoilla.

[Vetehinen]

Suomenkielinen väestö oli kohtuullisen paljon viikinkivaikutuksen kohteena, mutta suomenkielisisiä ei voine varsinaisesti pitää viikinkeinä.

Eipä ketään muutakaan voi pitää varsinaisesti viikinkinä, koska sana viikinki on keksitty 1800-luvulla nimitykseksi tanskalaisista ja norjalaisista meri- ja rantarosvoista.

[Emma-Liisa]

Tapahtumien seurauksena suomenkielinen väestö menetti paljon aiemmasta riippumattomuudestaan.

Mikä tämä "suomenkielinen" väestö oikein oli vaiheessa, kun "Suomi" tarkoitti Varsinais-Suomea eikä mitään yhteistä identiteettiä ollut?

Ja mikä ihmeen "riippumattomuus" tällä väestöllä oikein oli? Pitäjillä toki saattoi olla. Mutta väestöön kuului esim. orjia.

[Emma-Liisa]

"Ristiretkiajassa" on se hyvä puoli, että se osoittaa, että kyse ei ollut vain Suomesta, vaan samaa tapahtui toisaalta Palestiinan sunnalla, toisaalla kaikissa Euroopan maissa jotka vielä eivät olleet kristittyjä.

Eiköhän aikakaudelle ollut olleellisinta kristinuskon tulo ja liittyminen (pääosin) läntiseen kulttuuripiiriin. Ilman sitä ei vain ollut mahdollista kehittyä, ei edes selviytyä.

Sinänsä "ristiretki" on sikäli harhaanjohtava, että kehitys tapahtui pääosin rauhanomaisesti. Aivan kuten Karjalakin liittyi Novgoroodiin.

Tuossa on sekaisin ristiretket Palestiinaan, jotka olivat sotaa ja jopa hyökkäys ortodoksikristittyjen kimppuun Konstantinopolissa, jota muuten paavi pyysi anteeksi 2004 eli noin 800 vuotta hyökkäyksen jälkeen, ja Suomeen tehdyt "ristiretket", jotka itseasiassa suuntautuivat kristittyyn maahan. Suomeen kristinusko on saapunut nimittäin ensin idästä. Se pitäisi tietää. Muuten on propagandan armoilla.

Euroopassa oli muitakin pakanallisia maita, viimeisenä kai Liettua. Olisi tärkeää nähdä, mikä oli aikakauden yleissuuntaus eikä rajoittua vain Suomeen. Vertailussa esim. Viroon näkyvät myös erot yleiseen kehitykseen.

[Eki]

Tapahtumien seurauksena suomenkielinen väestö menetti paljon aiemmasta riippumattomuudestaan.

Mikä tämä "suomenkielinen" väestö oikein oli vaiheessa, kun "Suomi" tarkoitti Varsinais-Suomea eikä mitään yhteistä identiteettiä ollut?

Ja mikä ihmeen "riippumattomuus" tällä väestöllä oikein oli? Pitäjillä toki saattoi olla. Mutta väestöön kuului esim. orjia.

Ajattelin vaan, että suomenkielinen tai itämerensuomalaista kieltä puhuva asutus olisi tuolloin "viikinkiajalla" ollut eteläisimmässä Suomessa ja Laatokan Karjalassa. Linja karkeasti: Pori-Mikkeli-Sortavala. Saamelaiset asuivat noiden rajakohtien pohjoispuolella.

Ns ristiretkiajalla suomenkielistä väestöä asui jo laajemmallakin, mutta edelleen hallitsevia alueita olivat eteläinen Suomi ja Laatokan Karjala.

Pitäjillä kai olikin jonkinlainen oma valta omissa asioissaan. "Riippumattomuus" kai oli ainakin sitä, ettei veroja tarvinnut suorittaa aivan vieraalle osapuolelle. Eikä omalle kulttuurille tuntemattomia normeja tarvinnut omaksua, ellei halunnut. Enpä tiedä.

[nylander]

En pyri esiintymään minkäänlaisena aihepiirin asiantuntijana, mutta minusta tämä keskustelu viikinkiajan ja ristiretkiajan virheellisyydestä tai oikeellisuudesta "suomalaisten" kannalta on menossa aivan holtittoman väärinymmärryksen suuntaan.

Lyhyesti sanoen: kysymys on ns. esihistorian loppukausien nimityksistä. Arkeologiakin on tarvinnut työkalukseen jonkinlaista karkeaa periodisaatiota aina siitä lähtien kun itseoppinut tanskalainen Christian Jürgensen Thomsen 1836 ensimmäisenä esitti vieläkin käytössä olevan kolmiperiodijärjestelmän (kivi-, pronssi- ja rautakausi). Siihenkään ei olla tyytyväisiä, mutta parempaakaan ei ole keksitty - ja tultaneenko keksimäänkään.

Periodisaation tarkoituksena on luoda edes jonkinlaista rakenteellista selkeyttä kaukaisen menneisyyden hahmottamiseen. Sellaisen pohjoisen periferia-alueen kuin nykyisen Suomen "historiantakaisen" ajan kausijaottelun kiinnekohdat ovat äärimmäisen niukat. Siksi maamme esihistoriaa käsittelevissä esityksissä puhutaan esim. roomalaisesta rautakaudesta (alajaksoineen). kansainvaellusajasta, merovinkiajasta sekä lopuksi viikinkiajasta ja ristiretkiajasta. Kysymys ei siis ole siitä, että käsitteisiin sisältyisi ajatus rautakauden "suomalaisten" kanssakäymisestä esim. antikin roomalaisten tai Keski-Euroopan merovinkihallitsijoiden kanssa.

Yhtä lailla mieletön on käsitteiden "viikinkiaika" ja "ristiretkiaika" sopivuuden puntaroiminen jostain "kansallisesta" näkökulmasta. Ne nyt vain yksinkertaisesti ovat arkeologian paremman puutteessa käyttämiä terminus technicus -käsitteitä.

[Vetehinen]

Tapahtumien seurauksena suomenkielinen väestö menetti paljon aiemmasta riippumattomuudestaan.

Mikä tämä "suomenkielinen" väestö oikein oli vaiheessa, kun "Suomi" tarkoitti Varsinais-Suomea eikä mitään yhteistä identiteettiä ollut?/quote]

Suomenkielien väestö tarkoittaa suomea puhuvia ihmisiä.

[Vetehinen]

käsittelevissä esityksissä puhutaan esim. roomalaisesta rautakaudesta (alajaksoineen). kansainvaellusajasta, merovinkiajasta sekä lopuksi viikinkiajasta ja ristiretkiajasta.

Merovinki-, viikinki- ja ristiretkiaika voitaisiin nimittää toisella tavalla, koska ne eivät perustu meidän historiaan, vaan jonkun toisen omaan kansallismieliseen historian tulkintaan ja me Suomessa voisimme ottaa neutraalimmat kansainvälisemmät aikakausinimitykset.

Keski-aika kansainvälinen.

Merovinki-, viikinki-, ja ristiretkiaika ovat tietääkseni ruotsalaisten ja pohjoismaiden kansallisuuslähtöisiä nimityksi. Ristiretkiaika nimityksenä antaa aivan väärän kuvan kristinuskon tulosta Suomeen.

[Emma-Liisa]

Tapahtumien seurauksena suomenkielinen väestö menetti paljon aiemmasta riippumattomuudestaan.

Mikä tämä "suomenkielinen" väestö oikein oli vaiheessa, kun "Suomi" tarkoitti Varsinais-Suomea eikä mitään yhteistä identiteettiä ollut?

Suomenkielien väestö tarkoittaa suomea puhuvia ihmisiä.[/quote]

Mutta kun he eivät puhuneet suomea, vaan jokainen omaa murrettaan.

[Vetehinen]

Suomenkielien väestö tarkoittaa suomea puhuvia ihmisiä.

Mutta kun he eivät puhuneet suomea, vaan jokainen omaa murrettaan.

Suomessa on murteita.

[Sami Raninen]

Nylander on täysin oikeassa. Rautakauden arkeologiset periodinimitykset ovat todellakin teknisiä termejä, joiden ei ole tarkoituskaan kuvata erityisesti Suomen alueen olosuhteita. Poikkeuksen muodostaa ristiretkiaika, joka on arkeologisena periodinimityksenä puhtaasti kotimainen keksintö ja joka tarkoittaa suunnilleen aikaa "Suomeen tehtyjen ns. ristiretkien aikana ja satakunta vuotta niitä ennen". Jouko Vahtolan käyttämä nimitys "varhaiskristillinen aika" kuvaa Suomen alueen tapahtumia paremmin. Toisaalta ristiretkiajan voi halutessaan nähdä myös kansainväliseen tilanteeseen viittaavana nimenä. Suomen alueen tapahtumat olivat yksi osa siinä roomalaiskatolisen kristikunnan ekspansiossa, jossa ristiretkeläistä voi pitää samanlaisena tunnusmerkin omaisena kansainvälisenä hahmona kuin viikinkiä aikaisemmasta kaudesta puhuttaessa. Jokainen varmasti ymmärtää, etteivät aikakausinimet implikoi "viikinkien" tai "ristiretkeläisten" käyneen joka kolkassa tai lyöneen leimansa jokaiseen kulttuurilliseen, yhteiskunnalliseen tai muunlaiseen ilmiöön. Jokainen ymmärtää varmasti senkin, ettei nimityksillä anneta ymmärtää "ristiretkiajan" olleen Suomessa samanlainen kuin Espanjassa, Lähi-idässä tai Itämeren etelärannikolla.

Viikinkiaika on alkuperältään skandinaavinen, mutta nykyiseltä käytöltään "yleisitämerellinen" käsite. Kaikki muut Suomen rautakauden periodinimitykset onkin sitten Vetehisen toivomusta vastaavasti lainattu mannereurooppalaisesta termistöstä.

"Kansalliset nimitykset" eivät ainakaan minulle ole mikään itseisarvo puhuttaessa todellisuudesta, jossa "kansainvälisiä" ilmiöitä on ollut olemassa jokseenkin aina. Erityisen yllättävältä mielestäni kuulostaa Ekin toive Suomen keskiaika -termin korvaamisesta jollain "kansallisella" nimityksellä. Niin ei kyllä ole missään tapauksessa tapahtumassa, mutta pelkkä toivekin kuulostaa hämmentävältä, kun kyseistä aikaa on kuitenkin luonnehdittu yhdeksi Suomen historian kansainvälisimmistä.

Lopuksi on todettava, että ainakaan minä en edes pysty näkemään rautakauden kaltaista menneisyyttä millään tavoin "kansallisena" menneísyytenä. Suurin osa Suomen nykyisestä pinta-alasta oli luultavasti saamenkielisen väestön asuttamaa, eikä niillä "suomalaisiksi" ajatelluillakaan yhteisöillä ollut paljoa yhteistä nykysuomalaisten kanssa. En siis kerta kaikkiaan kaipaa, tarvitse tai toivo kansallisia aikakausinimityksiä esihistorian tutkimiseen tai esihistoriasta kertomiseen.

[Vetehinen]

Jokainen ymmärtää varmasti senkin, ettei nimityksillä anneta ymmärtää "ristiretkiajan" olleen Suomessa samanlainen kuin Espanjassa, Lähi-idässä tai Itämeren etelärannikolla.

Viikinkiaika on alkuperältään skandinaavinen, mutta nykyiseltä käytöltään "yleisitämerellinen" käsite. Kaikki muut Suomen rautakauden periodinimitykset onkin sitten Vetehisen toivomusta vastaavasti lainattu mannereurooppalaisesta termistöstä.

Onkohan tuo merovinkiaika kovin kansainvälisesti käytetty ajanjakso? Käsittääkseni se on ruotsalainen nimitys eli ruotsalaiskansallinen.

Ristiretkiaika on mielestäni huono, koska meille ei tehty varsinaisesti ristiretkiä ja toiseksi, että tuo aikakausinimitys taitaa Espanjassa ja muuallakin olla aivan joku muu kuin ristiretkiaika.

"Yleisitämerellinen" viikinkiaika nimitys on kuitenkin melko heikon oloinen ja sen sijaan voitaisiin käyttää yleisempää.

Sellainen on mm englannin kielessä early middle ages 500-1000 jaa eli varhainen keskiaika. Se korvaa ruotsalaiskansalliset merovinki- ja viikinkiajat.

Ristiretkiajan korvaa englanninkielinen termi High Middle Ages. Mitäs se olisi suomeksi?