Vetehinen kirjoitti:
Epäilen ettei kirkkojen rakentaminen liity lainkaan svealaiseen asutukseen, koska niin moni kivikirkko on rakennettu täysin suomalaiseen ympäristöön.
Kivikirkot ja svealaisen asutuksen "vakiintuminen" eivät minusta liity toisiinsa, vaan katolisen kirkon toimiin,.
Ehkäpä kirkkojen rakentaminen ja svealaisten muutto Suomeen ovat toisistaan riippumattomia. Kenties sveanmaalta lähdettiin verojakin pakoon ja Varsinais-Suomesta jälleen muutettiin rannikkoa myöten itään päin Viipurin suuntaan?
Sveanmaalla
aatelistokin kapinoi Tanskan keräämiä veroja vastaan ja ensimmäinen suurempi kapina lienee ollut Engelbrekt Engelbrektssonin johtama 1434 - 1436. Papisto ja aatelisto antoivat kuitenkin tukensa Karl Knutsson Bondelle.
Olavi Tavastilla
ja drotsi Bo Jonssonilla kirjoitetaan olleen yhteisiä intressejä Suomen suunnalla ja
Olavi Tavastin poika
Maunu Tavast opiskeli Prahassa 1390-luvulla ja toimi Kalmarin unionin ensimmäisen kuninkaan
http://en.wikipedia.org/wiki/Eric_of_Pomerania Erik pommerilaisen kirjurina vuosina 1406 - 1412 ja sen jälkeen Turun piispana.
Markus Hiekkasen
mukaan piispa Maunu Tavast´iin on henkilöitynyt Itä- Uudenmaan kivikirkkojen rakennusohjelma. Maunu Tavast omisti laajoja maa-alueita mm. Porvoossakin ja
olisivatkohan
Turun seudulle muuttaneet svealaisetkin muuttaneet jälleen idemmäksi rannikolla?
Ja
Kustaa Vaasan kapina 1521 alk. onnistui ja Västeråsissa 1527 hyväksyttiin uusi Sveanmaan kirkkopoliittinen ohjelma: Piispojen poliittinen ja aseellinen mahti murrettiin ja piispanlinnat otettiin kruunulle, samoin kirkon "liika omaisuus", käytännössä taidettiin ottaa Turun tuomiokirkon arvokas kuparikattokin.
Tietystikin Västeråsissa 1527 päätettiin myös, että vain "puhdasta" eli luterilaista kristinuskoa sai saarnata Ruotsin valtakunnassa.
Ja
harmaakivikirkkojen rakentaminen päättyi Kustaa Vaasan tultua kuninkaaksi ja Ruotsin valtion
samalla synnyttyä käsitteen varsinaisessa merkityksessä.
Veikko Palvo