Jatkosodan synty

[Jussi Jalonen]

Erotettu ylläpidon toimesta ketjusta: Gulag. Vankileirien saaristo ja otsikoitu uudelleen vastaamaan kirjoituksen sisältöä.
Re: Gulag. Vankileirien saaristo, Kirjoittaja Jussi Jalonen » 25.07.12 22:01
****

Välttämätön ilmeisesti tarkoittaa väistämätöntä tässä yhteydessä? Välttämätön se ei varmaankaan ollut mutta väistämätön siitä taisi tulla jossakin vaiheessa sillä tapahtumapolulla joka toteutui 1940-41.

Jaa, no sitten se tietysti riippuu ihan mihin tulkintaan haluaa uskoa. Ajatusta väistämättömästä jatkosodasta on viljellyt tunnetusti ainakin Heikki Ylikangas. Ylikankaan näkemyksen mukaanhan Suomen jatkosota tuli vääjäämättömäksi jo talvisodan rauhanteossa, Göringin sähkeiden myötä.



Kesäpäiviä,

J. J.

[JariL]

Ylikankaan näkemyksen mukaanhan Suomen jatkosota tuli vääjäämättömäksi jo talvisodan rauhanteossa, Göringin sähkeiden myötä.

Ajoittaisin ajankohdan aikaisintaan siihen kun Saksa sai joukoilleen läpikulkuoikeuden ja lopullisesti vasta kevääseen 1941 kun Suomikin joutui näyttämään korttinsa. Göringin kirje ei sitonut Saksaa millään tavalla.

[Jussi Jalonen]

Ajoittaisin ajankohdan aikaisintaan siihen kun Saksa sai joukoilleen läpikulkuoikeuden ja lopullisesti vasta kevääseen 1941 kun Suomikin joutui näyttämään korttinsa. Göringin kirje ei sitonut Saksaa millään tavalla.

En minä väitä vastaan, osaksi myöskin siksi koska en aikakauden poliittista historiaa tutki. Elämänsä voi pilata yksinkertaisemmillakin tavoilla.

Kunhan totesin, että se varsinainen deterministinen selitys jatkosodan vääjäämättömyydestähän on juuri se Göringin suosituksia korostava versio. Suomi valitsi puolensa maailmansodassa jo talvisodan rauhasta päätettäessä, ja tie revanssina käytyyn jatkosotaan oli peruuttamattomasti kivetty siinä kohtaa kun Saksan valtakunnanmarsalkan lupauksista saatiin Helsingissä tieto. Näin siis Ylikankaan mukaan, ja sehän on jo aikamoista determinismiä.

[jsn]

Suomi valitsi puolensa maailmansodassa jo talvisodan rauhasta päätettäessä, ja tie revanssina käytyyn jatkosotaan oli peruuttamattomasti kivetty siinä kohtaa kun Saksan valtakunnanmarsalkan lupauksista saatiin Helsingissä tieto. Näin siis Ylikankaan mukaan, ja sehän on jo aikamoista determinismiä.

Täällä Agricola-palstalla on tosin koetettu jokin aika sitten sinnikkäästi osoittaa, että Suomi oli oikeastaan valinnut puolensa hyvissä ajoin 1930-luvulla, ellei jopa jo vuonna 1918. Yleensä kyse on pyrkimyksestä osoittaa jonkinlaista puoluerajat ja historian ylittävää salaliittoa, joka ilmeisesti näkyy vieläpä myös historian tulkinnassa. Samalla kommunismin rikokset alkavat jo näyttää ymmärrettävämmiltä, koska tekevällehän sattuu.

[JariL]

Suomi valitsi puolensa maailmansodassa jo talvisodan rauhasta päätettäessä, ja tie revanssina käytyyn jatkosotaan oli peruuttamattomasti kivetty siinä kohtaa kun Saksan valtakunnanmarsalkan lupauksista saatiin Helsingissä tieto.

Pienenä bagatellina: Suomi pyrki vielä tukeutumaan Englantiin heti talvisodan rauhan jälkeen ja myös englatilaisilla oli tarve estää Suomea liukumasta Saksan syliin. Tässä hengessä Suomi neuvotteli Englannin kanssa kauppasopimuksesta joka olisi rajoittanut merkittävästi Suomen vientiä Saksaan ja lisännyt vastaavasti vientiä Englantiin. Ilmeisesti revanssiajatus ei ollut vielä ehtinyt edetä Rytin vasemmasta aivopuoliskosta oikeaan kun näitä kauppapoliittisia neuvotteluja käytiin;-) Neuvottelut katkesivat omaan mahdottomuuteensa kun Saksan Norjan miehitys varmistui.

[Niitä sun näitä]

Mikä sota se Jatkosota oikein olikaan? Erittäin mielenkiintoista luettavaa sotahistoriasta kiinnostuneille.

Ohto Manninen: Jatkosota suomalaisten tulkintojen mukaan

http://www.kaapeli.fi/svs/historiasemin ... m#manninen

---

Mitäpä hra Kemppinen sanoo?

http://kemppinen.blogspot.fi/2012/06/ni ... aalle.html

"Ei tule mieleen muuta kuin että Arvi Korhosen vanha, hyvä ajopuuteoria, joka on jatkosodan selityksenä moneen kertaan hylätty, tule vängällä mieleen nykyhetken kuvauksena.

Se ajopuu siis tarkoittaa Suomea. Vielä parempi, mutta tähän tarkoitukseen toivottavasti soveltumaton, on Max Jacobsonin ja Tuomo Polvisen kirjoista joskus muotoilemani versio, että Suomi on niin kuin humalainen junassa matkustaja, joka kahteen kertaan (1918 ja 1944) on ottanut ja pudonnut perikadon pikajunasta (joka tarkoittaa Saksaa), ja päätynyt aivan käsittämättömästi varsin vähin vahingoin, kuhmuin ja mustelmin mukkelis makkelis ratavarteen ja lähtenyt siitä yrittämään eväänsä juoneena ihmisten ilmoille."

---

EI AJOPUU VAAN OHJATTU KOSKIVENE

viewtopic.php?f=10&t=4362

"Suomi ei kulkeutunut sotaan kuten ajopuu sen virtojen kuohuvissa koskissa, mitä ilmaisua Saksan Helsingin-lähettiläs von Blücher myöhemmin käytti; jos näin olisi käynyt, sen poliittiset johtajat olisivat olleet nollia. Suomi oli pikemminkin koskivene, paltamo, joka murskaantumatta voi ohittaa putouksen syöverit vain jos sitä tarmokaasti ja taitavasti soudetaan. Maan poliittinen johto ohjasi sen sotaan mihinkään sitoutumatta ja odottaen ensimmäisiä pommeja vastapuolelta. Mutta oliko sota ainoa vaihtoehto?"

Jutikkalan KOSKIVENE -teoria lienee 1. kerran esitetty tässä kirjassa. Tämä 2 -osainen HISTORIAN KORKEAKOULU -kirjasarja on sen 2. osan esipuheen mukaan suunniteltu yliopistojen kurssikirjaksi ja korvaamaan jo vanhentunut ja liki 30 vuoden ikäinen Suomen historian käsikirja 1-2.

2. Osa. Vuodet 1905-1975 ilmestyi kaksiosaisen sarjan ensimäisenä osana.
Suomen poliittinen historia 1809-1975, 2. osa 1905-1975

Eino Jutikkalan osuus kirjassa on ENSIMMÄINEN TASAVALTA 1919-1945 eli sivut 117-243 (+ liitteet 244-250)

Sivulla 219 alkaa luku 5. EI AJOPUU VAAN OHJATTU KOSKIVENE

Sivulla 224 Eino Jutikkala kirjoittaa näin:


Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Keijo K. Kulha: Suomen poliittinen historia 1809-1975, 2. osa 1905-1975
Wsoy , 1977, 304 s. 1. painos, kuvakannet

http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=721301

---

Lisää teorioita ja erilaisia nimityksiä Jatkosodan synnystä:

Korhonen Arvi Suomen historian käsikirja I-II
Wsoy, 1949, 741+702 s., 1.painos

Korhonen Arvi Viisi sodan vuotta
Wsoy, 1958, 662 s., 1. painos

Korhonen Arvi Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Jatkosodan synty
Wsoy, 1961, 340 s., 1. painos

Jokipii Mauno Jatkosodan synty: tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41, 1. p, Otava, 1987

[MM]

Keskutelussa viitattiinkin jo Heikki Ylikankaan tulkintaan ja Göringin viestien merkitykseen.
Ilolla panin merkille, että Heikki Ylikangas on avannut bloginsa uudelleen ja siellä ko. asioita on käsitelty mm. hänen vuoden takaisessa kritiikissään M.Jonasin kirjasta.

[Emma-Liisa]

Ilolla panin merkille, että Heikki Ylikangas on avannut bloginsa uudelleen ja siellä ko. asioita on käsitelty mm. hänen vuoden takaisessa kritiikissään M.Jonasin kirjasta.

Kiitos tiedosta!

Panin merkille, että Ylikangas ei puutu lainkaan Mauno Jokipiin HAik-Hkirjoitukseen, jossa tämä katsoi, että Göring "lupauksen" tarkoitus koski Norjaa, jonne oli ehdittävä ennen englantilaisia. G. ei edes näin varhain kannattanut hyökkäystä NL:oon.

Myöskään Ylikangas ei katso yleistilannetta - siis sitä, että kukaan ei voinut maaliskuussa 1940 aavistaa, että Ranska kukistuisi nopeasti. Pikemmin odotettiin ensimmäisen maailmansodan kaltaista sotaa.

Siinä Ylikangas epäilemättä on oikeassa, että ideologiset näkäkohdat eivät sotatilanteessa merkinneet Suomen johdolle mitään - paitsi tietenkin NL:n ideologia, jota ei vain totaalisti torjuttu mutta joka myös oli henk.koht. vaarallinen.

Mitä marraskuun 1940 tapaamiseen tulee, niin tietenkään Molotov ei puhunut sodasta mitään, sen sijaan kyllä asioiden järjestämisestä samaan tapaan kuin Baltiassa ja Bessarabiassa.