V Palvo kirjoitti:V Palvo kirjoitti:
3.1609
26-vuoden ikäisen ylipäällikkö Jakob de la Gardien päällystöön Evert Hornin, Christer Somen, Anders Boijen tavoin, kirj. Gennadij Kovalenko
http://www.slav.su.se/polopoly_fs/1.371 ... ty_Pt1.pdf N o v g o r o d i a n a ......... S t o c k h o l m i e n s i a s s a 2005.
Viipurissa maaliskuun 1609 alussa näytetään solmitun sopimus Kaarle IX:n Ruotsin ja tsaari Vasilij Shuiskij´n kesken: Shuiskij on luopunut kaikista vaateista Suomenlahden rannoilla ja luovuttanut Ruotsille Käkisalmen ja Ruotsi on luvannut Vasilij Shuiskij´lle 5000 sotilasta avuksi Sigismund III:tta vastaan. Sotilaiden sanotaan olleen ruotsalaisia ja suomalaisia, sekä palkkasotilaita saksanmaalta, englantilaisia, skotlantilaisia ja ranskalaisia.
Ja
Jakob de la Gardie on joukkoineen ( 6 - 7000 ? ) marssinut Moskovaan 12.3.1610, mutta lähtenyt Vasilij Shuiskijkin joukkojen ( n. 30 000 ) kanssa Smolenskia piirittämään ryhtynyttä Puola-Liettuan armeijaa vastaan.
Puolalainen n. 6 - 7000:n vahv. ratsuväki on Klushinon taistelussa 4.7.1610 lyönyt Vasilij´n armeijan hajalle ja osan sanotaan siirtyneen Sigismundin puolelle.
Jakob de la Gardiekin
lienee joutunut vetäytymään ja puolalaiset ovat marssineet Moskovaan 8.10.1610 vetäytyen 1612 loppuun mennessä Moskovasta.
Klushinon tappio
on mitätöinyt Viipurin sopimuksen ja 7.1611 Jakob de la Gardie on aloittanut Novgorodin miehityskauden, taistelutta. Novgorodin Sovet vsej zemli- neuvoston sanotaan päättäneen asettua Puolan Sigismund III:n poikaa Wladyslaw´a vastaan..
Vale- Dmitrejä näyttää olleen kolmekin ja ensimmäistä sanotaan joskus numero kakkoseksi. Ivan IV Julman Rurik-sukuinen poika
http://en.wikipedia.org/wiki/Dmitry_of_Uglich on surmattu 8-vuotiaana, Dmitrij 1.?
Tsarevitsh Dmitrij Ivanovitsh.
Feodor I:n
kirjoitetaan olleen nimellinen tsaari Ivan Julman kuolemasta vuoteen 1598 ja todellisen hallitsijan Boris Godunovin, joka näyttäisi olleen "virallinen tsaari"
1598 - 1605 välisen ajan kuolemaansa asti?
Ja
Fedor II Borisovitsh Godunov murhattiin ehdittyään olla tsaarina pari kuukautta ja
kolme vale-Dmitriä näyttäisivät arveluiden mukaan olleen munkkeja ja kirkonmiehiä?
Ja
patriarkka Filaretin kirjoitetaan hallinneen poikansa tsaari Mihail Godunovin sijaan?
Veikko palvo
Ruptuurisodalla 1656 - 1658 sanotaan tässä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruptuurisota viitattavan repeämään, välirikkoon ortodoksisen ja luterilaisen väestönosan välillä Käkisalmen Karjalassa.
Jussi T. Lappalainen, Kaarle X Kustaan Venäjän sota, Gummerus 1972 esittää asian toisinkin, vaikka se onkin tuon wikinkin lähdetietona.
Kaarle X Kustaan
siirrettyä 1654 ja 1655 joukot Suomestakin Puolan suunnalle tsaari Aleksei I on katsonut hetken sopivaksi hyökkäykselle Laatokan Karjalaankin Novgorodiin kerättyjen sotajoukkojen ja lotjalaivaston voimin.
Lotjat
ovat olleet sotilaskuljetuksiin käytettyjä ja soutajatkin on pakko-otettu Aunuksesta, eivät hyökkääjän huoltoon, sillä 1600-luvulla
on eletty *h u o l t o s o d a n* kulta-aikaa, armeijat elivät maasta.
Hyökkääjän
suurarmeijan elättäminen varsinkin talven yli oli epäiltävää jos sota oli kulkenut alueen yli hävittäen maata viljelevät perheet ja asutukset ja tuo "huollon, siviiliväestön" pako ja tuhoutuminen lienee joka tapauksessa rajoittanut 1600-luvulla hyökkääjien lukumäärää Laatokan Karjalassa?
Käkisalmen Karjalassa
oli lisäksi paljolti kaskiviljelyä alueella hajallaan ja "kaikkein edullisin hyökkäysaika olisi ollut viljan kylvö- ja tuleentumiskauden välillä niin että vallatulle alueelle jäänyttä viljaa ei puolustajan olisi ollut mahdollisuutta tuhota polttamalla."
Ja
karkuruus on ollut ongelma molemmin puolin, hyökkääjän ja puolustajan puolella.
J.T.Lappalainen kirj.
"ettei Ruotsi-Suomen puolella rauhanaikana karkuruuteen kiinnitetty mainittavasti huomiota. Mutta kun marssi Liivinmaalle alkoi, karkuruus teki armeijassa tuhoisaa jälkeä"
"Väestön todettiin suojelevan karkureita ja sama ilmiö tunnettiin myös Ruotsin puolella."
Kyrön
skanssikin Länsi-Suomeen näytetään uudelleen miehitetyn juuri karkureiden kulkua estämään ja eräänlaiseksi 1600-luvun "sotapoliisien tukikohdaksi."
Ja
myöskin aateliset molemmin puolin Pohjanlahtea ovat vastustaneen väenottoupseereita usein hyvinkin voimakkaasti estääkseen omien alustalaistensa armeijaan rekrytointia.
Jo
Kustaa II Adolf varjeli saksanmaalla 30-v. sodassa omia ruotsalaisia ja suomalaisia joukkojaan, sillä palkkasotilaat karkailivat ja siirtyivät vastustajan puolelle hyvinkin nopeasti jos palkanmaksu vähänkään viivästyi.
Mutta
tuo muuttoliike Novgorodin, Staraja Russan ja erityisesti Tverin alueelle on alkanut jo ennen sotaa, muuttajia sanotaan olleen Novgorodin ja Tverin alueen autiotiloille yhtä paljon kuin sodankin aikana.
Salmin
rajaviskaali ja pormestari Henrik Blankenhagen on 6.1656 jäänyt Mihail Tshelitshevin joukkojen vangiksi ja isä Jenaklytsh T. on Ondrusovan luostarilta jatkanut hyökkäystä Sortavalaan ja Käkisalmen piirityskin on alkanut hieman myöhemmin.
Ja
autioitumisen sanotaan olleen suurinta Raja-Karjalassa, Salmissa, Suojärvellä ja myöskin Sortavalassa ja Suistamolla.
Salmin ja Suojärven sanotaan olleen täysin ilman asukkaita, ei ainoastaan verotuskelvottomia "autioita."
Carl Gustaf Wrangelin sanotaan siksi luopuneen Salmin kreivikunnastaan.
Ja
"Nimenomaan on tiedossa, että Salmi ja Suistamo olivat vielä vuonna 1660 täysin vailla asukkaita", kirj. J.T.Lappalainen.
( Jokipii I, 1956 s.217; Kuujo 1963 s. 77-78; VA gg 1 : 1000v Salmin 6.2.1665 kreivikunta )
Tverin väestölaskenta 1920-luv. on osoittanut etnisiä karjalaisia olleen 140 567 ja kieleltään karjalaisia 134 334, enemmän kuin Neuvosto- Karjalassa.
Jotkut
lienevät palailleetkin Raja- Karjalaan, mutta kuinkahan suuressa määrin väestö on täysin vaihtunut ruptuurisotaa ennen ja sen aikana Käkisalmen Karjalassa?
Veikko Palvo