Vetehinen kirjoitti:Jaakko Häkkinen kirjoitti:Kuinka monta kertaa sinulle pitää sanoa, että henkilönnimellä Finn ei tarvitse olla mitään tekemistä kansannimen finn kanssa? Henkilönnimi Finn tunnetaan laajalti länsigermaanissa, joten se voi hyvin olla kelttiläisperäinen. Sillä ei ole mitään todistusvoimaa kansannimityksen suhteen.
Ei tietenkään tarvitse, mutta voi olla, kuten Petri Kallio toteaa kirjoituksessaan, että germaanit olisivat kutsuneet saamelaisia nimellä *sæma ´tumma´ja sama sana kelpasi germaaneille itselleen omaksi nimitykseksi.
Luepa huolellisemmin: tuosta 'tumma'-sanasta tulee henkilönnimi, ei nimitys germaaneille itselleen.
Vetehinen kirjoitti:
Miksei sitten finn kelpaisi germaaninen nimeksi ja suomalaisten nimeksi?
Tämä kysymys ei nyt kyllä liity yhtään mihinkään.
Vetehinen kirjoitti:
Tietysti tuosta voi havaita sen ristiriidan, että Koivulehdon mielestä saamelaiset olivat tummia *sæma, mutta norjalaiset kutsuivat heitä nimellä finr joka merkitsee vaaleaa. Saamelaisten tummuus tuntuu olevan aikaisemman rasistisen villityksen jäänne, joka luultavasti heijastuu Koivulehdon selitykseen. Oikeastihan saamelaiset ovat aika vaaleita.
Väärin meni: on täysin oma keksintösi, että norjalaisilla olisi ollut sana finr 'vaalea' - eihän tuollaisesta sanasta ole mitään jälkiä missään germaanisessa kielessä! Ei olemattomalla sanalla voi perustella yhtään mitään. Yrittäisit edes pysyä tässä yhteisessä todellisuudessa mukana, ressukka.
Saamelaisissa on eroa, mutta kyllä he keskimäärin ovat tummempia kuin suomalaiset tai skandinaavit:
http://images4.wikia.nocookie.net/__cb2 ... Europe.png
Koivulehdon selitys on jo muutenkin uskottavampi kuin sinun "olematon kelttilaina" -selityksesi, ja hiustenvärikartta kumoaa arvailusi lopullisesti.
Vetehinen kirjoitti:
Tuohon seikkaan liittyy vielä se, että ensimmäisen kerran islantilaisissa lähteissä esiintyy nimitys lapr tarinassa, jossa kveenit taistelivat saamelaisia vastaan. Ikään kuin nimitys lapr olisi tullut kveeneiltä eli kainulaisilta.
Todella kaukaa haettu tulkinta! Olennaisempaa nimityksen kannalta on, että kyseessä on islantilainen lähde, kuin se, keistä tarina kertoo.
Vetehinen kirjoitti:Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Jos lukisit tuon Kallion kirjoituksen, saisit tietää että hyvin moni kansannimitys juontuu 'ihmistä, miestä' merkitsevästä sanasta. Se on kaikkein uskottavin semanttinen motiivi kansannimitykselle. Lisättäköön listaan nenetsit, marit, udmurtit jne.
Todellisuudessa taitaa olla niin, että aika harva kansannimitys merkitsee ihmistä.
Saksan deutsch ja hollannin dutch ovat kai molemmat jotenkin yhteydessä kaukaisessa menneisyydessä ihmistä merkitsevään sanaan, mutta kun siitä on tullut kansan nimi, niin nimityksen motiivina on tietääkseni ollut lähinnä merkitys, jonka voi suomentaa sanalla rahvas.
Päinvastoin, maailmalla on runsaasti heimoja ja kansoja, joiden nimitys merkitsee 'ihminen; mies' (monessa kielessä nämä ovat sama). Toinen yleinen motiivi on 'puhuja'.
Vetehinen kirjoitti:
Eikä kai missään ole tunnettu finn sanaa merkityksessä mies. On vain Turkin alueella puhutun heettiläisen kielen merkitys mies ja se on varsin kaukana, voidakseen kulkeutua norjaan saamelaisia merkitseväksi nimitykseksi.
Olet näköjään lukutaidoton.
Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Sanan 'penis' eräs vastine merkitsee germaanissa 'jälkeläistä' ja 'jälkikasvua':
http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/ ... P1510.html
Tämä on jo hyvin lähellä 'ihmistä, kansaa'. Selitys ei siis edellytä merkityslainaa heetistä; se on vain yksi uusi olkinukkesi.
Linkissäsi ei vaan ole sana finn missään merkityksessä.
Kyseessä on se nimenomainen penis-sanue, jonka johdos *pes-no- on selitetty finn-sanan alkuperäksi. On aika kertovaa, että sanueella yleensäkin on germaanissa 'jälkikasvu'-merkityksiä. Se tekee finn-johdoksen merkityksen 'ihminen' uskottavammaksi.
Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Ei kukaan oletakaan kreikkalaisten ja roomalaisten perineen tuota nimitystä kantaindoeuroopasta – tietenkin he lainasivat itse nimityksen germaaneilta samalla kun he lainasivat tiedot finneistä!
Pitäisi olettaa, jos kerran penis merkitsee myös miestä tai ihmistä, että sana esiintyisi edes kreikassa tai latinassa siinä merkityksessä, mutta eipä esiinny myöskään germaanisissa kielissä. Ainoksi kieleksi jää Turkissa paljon ennen ajanlaskun alkua puhuttu heetti. Miten pitkälle voidaan heetin perusteella selitellä sanoja, joita käytetään pohjois-eurooppalaisissa kielissä?
Lukutaidottomuuden lisäksi olet vakavasti ymmärryskyvytön. Minä voin kyllä vääntää tämän rautalangasta niin monta kertaa kuin tarvitsee - mitä kauemmin menee ennen kuin tajuat, sitä säälittävämmältä vaikutat.
1. Ei ole mitään merkitystä sillä, mitä merkityksiä germaanisen finn-nimityksen kantaindoeuroopasta perityillä vastineilla on kreikassa ja latinassa, koska nimitys finn on niissä joka tapauksessa lainaa germaanista. Ymmärrätkö?
2. Heetin merkitys on hyvä rinnakkaistapaus, mutta kuten näet edeltä, 'penis'-sanan vastineet germaanissa merkitsevät 'jälkikasvua'. Ymmärrätkö?
3. Siksi ei ole kaukaa haettua, että saman sanueen johdos germaanissa merkitsee 'ihmistä' tai 'kansaa'. Ymmärrätkö?
Kysy mitä et ymmärrä, niin yritän vääntää vielä jäykemmästä rautalangasta. Voin myös siirtyä käyttämään TIKKUKIRJAIMIA JA TA-VU-VII-VO-JA, mikäli et ymmärrä asiaa ilman niitä.
P.S. Img-koodi ei toimi tällä foorumilla; joka kerran tulee ilmoitus, että kuvan koon määrittäminen ei onnistu.