Sotalapset

[Emma-Liisa]

Mitä piditte SVT:n dokumentista sotalapsista Osoitelappu tuntemattomaan, jonka yle esitti 13.11.2012?

[Tapio Onnela]

Dokumentti on katsottavissa vielä 28 päivää Ylen Areenassa:
http://areena.yle.fi/tv/1727897

[Niitä sun näitä]

Joidenkin kertomusten mukaan Suomen kansan "itu" haluttiin pelastaa Ruotsiin näillä siirroilla. Näin ehkä sen varalta, että jos Suomi olisi miehitetty ja kansa pantu kävelemään Siperiaan, kuten jossain on kerrottu aikoinaan uhatun tehdä.

"Tappiot" tuosta siirrosta oli valtavat, sillä niin iso osa, n. 15 000, lasta jäi lopulta Ruotsiin. Jos heitä ei olisi sinne lähetetty, niin toki jonkinlainen osa olisi voinut kuolla sodan seurauksena vaikka pommituksissa, mutta ei varmaankaan noin paljoa.

Tuollaista selitystä on hieman vaikeaa uskoa, koskapa lastensiirrot kohdistuivat hyvin usein ns. alempaan sosiaaliluokkaan, joilla oli usein paljon lapsia, toimeentulovaikeuksia ja kaikenlaisia muitakin ongelmia mm. terveyden suhteen.

Yksinhuoltajia ja sotaleskiäkin taisi olla melkoisesti niiden Ruotsiin siirrettyjen sotalasten äiteinä. Tuskinpa Suomen silloiset päättäjät havittelivat "Suomen iduksi" tällaista joukkoa... rotuajattelu kaikkineen oli silloin aika voimakkaasti vallalla ja perimästäkin jo tiedettiin jotain... Luultavasti "Suomen kansan uudeksi iduksi" olisi tehty ihan erilainen valinta ja ihan eri sosiaaliluokasta.

Suomen kansan Ruotsiin lähettämä "itu" osui hieman huonoon maaperään", koskapa asiasta vieläkin kirjoitellaan ja tehdään tutkimuksia kaikenlaisista vääryksistä. Jonkun tutkimuksen mukaan Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista jopa noin 8% joutui jonkinasteisen seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

Näyttää siltä, että sotalasten ongelmista ja kenties hyväksikäytöstäkin tiedettiin Suomessa, mutta se sensuroitiin heti tuoreeltaan.

Kustaa Vilkuna kirjoittaa Sanan valvontaa -kirjassaan pitkästi tästä lasten siirrosta Ruotsiin ja sensuurista kyseisen siirtoasian yhteydessä.

Sanan valvontaa -kirjassaan hän kirjoittaa sivulla 123 mm. näin: "kaikki negatiiviset kirjoitukset lasten siirrosta Ruotsiin on ehdottomasti kiellettävä (26.1.1942). Kun siirtoasia otettiin esille helmikuussa myös eduskunnassa, annettiin määräys (ohje 17.2.) poistaa puheenvuoroista kaikki negatiiviset lausunnot. Mutta miksi Ilta-Sanomissa 14.8.42 ollutta uutista >>Suomalaislapset vaikuttaneet Ruotsissa lapsiharrastuksen lisääntymiseen>> kiellettiin lainaamasta, on vaikea käsittää."

Oliko tämä "lapsiharrastus" kenties sen aikainen termi lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka kohteeksi niin monien suomalaislasten on sanottu Ruotsissa joutuneen?

Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa Sensuuri 1939-1944, Otava 1962

---

Tutkimus: Sotalapsien lähettäminen laajakantoinen erhe

Keskiviikko 15.12.2010 klo 04.24

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010121 ... 1_uu.shtml

Sotalapsien lähettäminen Ruotsiin oli tutkimuksen mukaan laajakantoinen poliittinen erehdys.

Suomalaisten tavoitteena oli, että kaikki siirretyt lapset palaisivat jälleenrakentamaan kotimaataan. Ruotsiin jäi kuitenkin lopullisesti useita tuhansia suomalaisia.
Siirrot herättivät Suomessa kriittisiä äänenpainoja varsinkin jatkosodan aikana, mutta arvostelijoiden puheita sensuroitiin. Sensuuriin joutui jopa kansanedustajien puheenvuoroja, kertoo valtiotieteiden maisteri Pertti Kavén.
Helsingin yliopiston väitöskirja tarkastelee poliittisia tekijöitä lasten siirroissa sotien aikana ja niiden jälkeen.
Sotien aikana Ruotsiin lähetettiin noin 80 000 suomalaislasta. Heistä uuteen kotimaahan jäi adoptio- tai kasvattisopimusten perusteella talvisodan jälkeen tuhatkunta ja jatkosodan jälkeen noin 7 100.
- Suomen valtion kannalta katsoen se menetti enemmän kuin sai. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta. Emotionaaliset seikat olivat aivan toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon rinnalla, Kavén sanoo.
STT

[Emma-Liisa]

Näyttää siltä, että sotalasten ongelmista ja kenties hyväksikäytöstäkin tiedettiin Suomessa, mutta se sensuroitiin heti tuoreeltaan.

Kustaa Vilkuna kirjoittaa Sanan valvontaa -kirjassaan pitkästi tästä lasten siirrosta Ruotsiin ja sensuurista kyseisen siirtoasian yhteydessä.

Sanan valvontaa -kirjassaan hän kirjoittaa sivulla 123 mm. näin: "kaikki negatiiviset kirjoitukset lasten siirrosta Ruotsiin on ehdottomasti kiellettävä (26.1.1942). Kun siirtoasia otettiin esille helmikuussa myös eduskunnassa, annettiin määräys (ohje 17.2.) poistaa puheenvuoroista kaikki negatiiviset lausunnot. Mutta miksi Ilta-Sanomissa 14.8.42 ollutta uutista >>Suomalaislapset vaikuttaneet Ruotsissa lapsiharrastuksen lisääntymiseen>> kiellettiin lainaamasta, on vaikea käsittää."

Oliko tämä "lapsiharrastus" kenties sen aikainen termi lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka kohteeksi niin monien suomalaislasten on sanottu Ruotsissa joutuneen?

Nohnoh, nyt kyllä mielikuvitus lentää. Seksuaalinen hyväksikäyttöhän tehdään kahden kesken, joten siitä eivät ulkopuoliset voi tietää, jollei uhri kerro. Ja kenelle vieraskielisessä sijaisperheessä elävät lapset olisivat voineet kertoa, kun vastaavaaan tilanteeseen omassa maassa joutuneet eivät usein löydä ketään luotettua jolle kertoa?

Mitä tulee ruumiiliseen kuritukseen, niin se oli todennäköisesti yleisempää nimenomaan Suomessa. Ruotsissa isät saattoivat jopa leikkiä lasten kanssa.

Kyllä nuo väärinkäytökset, joista tiedettiin, ovat luultavasti olleet sellaisia, että lapsi on joutunut palkattomaksi palvelijaksi. Ja tietenkin oli tapauksia, joissa kemiat eivät kohdanneet eikä lapsi viihtynyt.

Isoin ongelma on tietenkin ollut se, että varsinkaan pieniä lapsia ei olisi saanut erottaa äidistä. Mutta sitähän ei silloin tiedetty.

Saattaa olla, että jotkut lapsettomat parit saivat näin ottolapsen, mutta toisaalta varsinkin pienelle lapselle joka ei osannut suomea, ero sijaisvanhemmista olisi ollut yhtä traumaattinen kuin alkuperäinen ero äidistä.

Kavénin kirjasta käy ilmi, että aloite lapsisiirtoihin tuli Ruotsista ja suomalaiset eivät halunneet sitä vastustaa, koska tälläkin tavalla haluttiin sitoa ruotsalaisia auttamaan Suomea. Siksi myös kielteisiä asioita sensuroitiin, joten äideillä ei ollut päätöstä tehdessään oikeita tietoja. Ei siitäkään että lasten palauttamisesta/jäämisestä tekivät päätöksen Ruotsin viranomaiset.

Näin ollen on epäoikeudenmukaista, jos sotalapset eivät saa anteeksipyyntöä eikä korvauksia siinä missä kaltoinkohdellut ruotsalaiset lapsetkin. Tuskin asia on rahallisesti kovinkaan iso.

[Vetehinen]

Kavénin väitöksessä on luku lapsikuolleisuudesta, mutta se koskee lapsikuolleisuutta Suomessa. Ruotsissa kuolleista suomalaislapsista ei ole lukuja.

Muutamia vuosia sitten näin Ruotsissa leireillä kuolleiden kolarilaisten lasten nimiluettelon. Luettelon laatija oli joku lääkäri, joka totesi leirillä kuolleen enemmän prosentuaalisesti enemmän lapsia kuin kolarilaisia miehiä kuoli sodassa.

Onko jossain lukuja suomalaislasten kuolleisuudesta Ruotsissa?

Kolarin lapset siirrettiin kai Ruotsiin Lapin sodan aikana. Miksi silloin olisi ollut korkea kuolleisuus?

[Niitä sun näitä]

Luettelon laatija oli joku lääkäri, joka totesi leirillä kuolleen enemmän prosentuaalisesti enemmän lapsia kuin kolarilaisia miehiä kuoli sodassa.

Kolarin miehistä taisi monet olla vankiloissa Jatkosodan aikana, siitähän seurasi varmaankin pienempi sotakuolleisuuskin...

Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha

http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentut ... tasala.htm

Syksyn 1941 aikana suurin osa Kolarin metsäkaartilaisista pidätettiin.

-

Valtaosa Kolarin metsäkaartilaisista tuomittiin Länsi-Pohjan suojeluskuntapiirin kenttäoikeudessa tammikuussa 1942.

Asiasta on kirjoittanut myös Markku Tasala. Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha, Pohjoinen, 2000, 295 s. ISBN 951-749-341-X

Ruotsin "autuuteen" meni toki noin 600 rantaruotsalaistakin. Suurin osa niistä meni
Merenkurkun yli "Uumajan lohkolle" veneillä kesän 1944 suurtaisteluiden aikana. Tämä on syytä muistaa aina jos hehkutetaan liiaksi tätä Suomen ruotsalaisuutta, etenkin 6.11. -päivänä.

Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Jukka Kulomaan väitöskirjaa, Käpykaartiin?, lähteenään käyttäen:

"Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."

Siis (3/4) 800:sta tekee 600.

[Emma-Liisa]

Kavénin väitöksessä on luku lapsikuolleisuudesta, mutta se koskee lapsikuolleisuutta Suomessa. Ruotsissa kuolleista suomalaislapsista ei ole lukuja.

On toki. S. 148 Kavén kertoo, että terveinä siirretyistä lapsista kuoli Ruotsissa 132 ja 15 matkalla. Sen jälleen hän laskee että Suomen 3.1 % kuolleisuudella olisi kuollut 1349 lasta. Eli 1 217 lapsen henki pelastui Ruotsiin siirron ansiosta.

S. 143 Kavén kertoo, että sairaina siirretyistä lapsista kuoli 182. Hän arvioi että Suomessa 1700 lasta olisi kuollut asianmukaisen hoidon puutteesta.

S. 150 Kavén toteaa, että kuolleisuus olisi ollut 2900 lasta korkeampi ilman Ruotsin apua.

S. 149 on tilasto 1-9-vuotiaiden lasten kuolleisuudesta Suomessa 1940-1945, jolloin se vaihteli 4.10-6.34 %:n välillä, pahimmat olivat evakuointivuodet 1940 ja 1944.

[Emma-Liisa]

Kolarin lapset siirrettiin kai Ruotsiin Lapin sodan aikana. Miksi silloin olisi ollut korkea kuolleisuus?

Leirillä on voinut olla jokin epidemia, joka leirioloissa leviää helposti.

Jos leirin olosuhteet ovat muuten olleet huonot, se ei ainakaan ole koskenut muita leirejä tai siellä ne ovat korjatu.

[Heikki Jansson]

Mitä piditte SVT:n dokumentista sotalapsista Osoitelappu tuntemattomaan, jonka yle esitti 13.11.2012?

Minusta on myös netistä katsottavissa oleva ohjelma 'Kansankodin kuokkavieraat', http://areena.yle.fi/tv/1000447 mainitsemisen arvoinen.

Toimittajat ohjelmastaan:

Elintasopakolaisia, maahanmuuttajia vai sosiaalipummeja? Miten suhtauduttiin suomalaisiin työnhaussa Ruotsissa? Kansankodin kuokkavieraat -dokumenttisarja tutustuttaa katsojat suomalaisten elämään Ruotsissa 1960-luvulta tähän päivään

Vuonna 2011 Suomi puntaroi samoja maahanmuuttajakysymyksiä kuin Ruotsi 1960-luvulla. Miten me suhtaudumme vierastyövoimaan, maahanmuuttajiin, pakolaisiin, siirtolaisiin, elintasopakolaisiin? Olemmeko oppineet omasta lähihistoriastamme mitään?

Olettaisi, että meillä erilaiset rasistet ryhmittymät ottaisivat opikseeen siitä kuinka kaltoin jotkut ruotsalaiset rasistiset ryhmittymät tuona aikana kohtelivat suomalaisia, mutta eiväthän ne.

Osa heistä jäi Ruotsin Raatteen tielle...

Sen ettei Ruotsissakaan rasismi ole valitettavasti yhtään sen tuntemattomampaa kuin tällä koto-Suomessa ilmenee muun muassa tästäkin hyvin tunnetuksi tulleesta Expressen-lehden julkaisemasta videosta:

http://www.expressen.se/nyheter/sd-topp ... lla-horan/


Semmottii...

Terv.

[Vetehinen]

Kolarin lapset siirrettiin kai Ruotsiin Lapin sodan aikana. Miksi silloin olisi ollut korkea kuolleisuus?

Leirillä on voinut olla jokin epidemia, joka leirioloissa leviää helposti.

Jos leirin olosuhteet ovat muuten olleet huonot, se ei ainakaan ole koskenut muita leirejä tai siellä ne ovat korjatu.

Kirjoituksessa oli kunkin kolarilaisen lapsen kuolinpäivä ja paikkakunta. Paikkakuntia oli useita. Muistaakseni kyse oli noin 20-30 lapsesta, jotka kuolivat Ruotsissa.

Muistaakseni yksi paikkakunta olisi ollut Lejre. Missä Ruotsissa lastenleirejä oli?

Kavén mainitsee, että 132 lasta kuoli Ruotsissa olleista 43 510:sta sotalapsesta. Wikipedian artikkelin mukaan sotalapsia oli kuitenkin 72000. Tässä on tilastoero.

Nykyisin alle viisi vuotiaiden kuolleisuus Ruotsissa ja Suomessa on 3 lasta 1000 lasta kohden. Se on maailman huippua.

Kun Kavenin 132 lasta 43510:stä kuoli viiden vuoden aikana se on 3 lasta tuhatta lasta kohden eli aivan sama kuin nykyinen maailman huipputaso 0-5 vuotiailla. Tuntuu etteivät Kavenin luvut ole koko totuus. Lapsia on voinut kuolla paljon enemmän, mutta heitä ei ehkä ole kirjattu tilastoon, josta Kaven on lukunsa saanut.

Kavenin mukaan Suomessa 1- 9 vuotiaiden kuolleisuus vaihteli 41 - 63 lasta tuhatta lasta kohden vuosina 1940-1945. Ruotsille hän käyttää lukua 3 lasta tuhatta lasta kohden (laskemalla tilastoidut kuolintapaukset) eli vain 5-8% Suomen lasten kuolleisuudesta. Onkohan edes ruotsalaisten lasten kuolleisuus ollut tuolloin 3 lasta tuhatta kohden edes yli viisivuotiailla?

[Emma-Liisa]

Kavén mainitsee, että 132 lasta kuoli Ruotsissa olleista 43 510:sta sotalapsesta. Wikipedian artikkelin mukaan sotalapsia oli kuitenkin 72000. Tässä on tilastoero.

Kavénin luku ei tarkoita Ruotsissa olleita lapsia. vaan lastensiirtokomitean kautta siirrettyjä lapsia.

Seuraavassa jälkimmäinen luku on 49 000:
http://www.sotalapset.fi/78

Nykyisin alle viisi vuotiaiden kuolleisuus Ruotsissa ja Suomessa on 3 lasta 1000 lasta kohden. Se on maailman huippua.

Kun Kavenin 132 lasta 43510:stä kuoli viiden vuoden aikana se on 3 lasta tuhatta lasta kohden eli aivan sama kuin nykyinen maailman huipputaso 0-5 vuotiailla. Tuntuu etteivät Kavenin luvut ole koko totuus. Lapsia on voinut kuolla paljon enemmän, mutta heitä ei ehkä ole kirjattu tilastoon, josta Kaven on lukunsa saanut.

Kavenin mukaan Suomessa 1- 9 vuotiaiden kuolleisuus vaihteli 41 - 63 lasta tuhatta lasta kohden vuosina 1940-1945. Ruotsille hän käyttää lukua 3 lasta tuhatta lasta kohden (laskemalla tilastoidut kuolintapaukset) eli vain 5-8% Suomen lasten kuolleisuudesta. Onkohan edes ruotsalaisten lasten kuolleisuus ollut tuolloin 3 lasta tuhatta kohden edes yli viisivuotiailla?

Puhut välillä alle 5-vuotiaista, sitten 0-5-vuotiaista ja lopuksi 1-9-vuotiaista. Kuolleisuus oli kuitenkin erilainen imeväisillä ja vähän vanhemmilla.

[Vetehinen]

Kavenin käyttämät luvut lasten kuolleisuudelle Ruotsissa vaikuttavat liian matalilta, jolloin hänen laskelmansa pelastuneitten lasten määristä ovat liian suuria. Suomalaislasten sotalasten kuolleisuus Kavenin luvuilla on ilmeisesti jopa pienempi kuin ruotsalaislasten kuolleisuus samana aikana.

Vilkaistessa venäläisten sotavankien kohtelua koskevia kirjoituksia tuli mieleen rinnastus suomalaisten lasten kuolleisuuteen. Kavénin ilmoittamien tilastojen mukaan 4-6 % lapsista kuoli 1-9 ikävuoden välillä sotavuosien aikana. Toisaalta puhutaan sotavankileireillä kuolleiden osuuden olleen n. 30 %. Samoilla rajallisilla resursseilla molempia hoidettiin ja ja varmaan resursseja priorisoitiinkin.

[Emma-Liisa]

Vilkaistessa venäläisten sotavankien kohtelua koskevia kirjoituksia tuli mieleen rinnastus suomalaisten lasten kuolleisuuteen. Kavénin ilmoittamien tilastojen mukaan 4-6 % lapsista kuoli 1-9 ikävuoden välillä sotavuosien aikana. Toisaalta puhutaan sotavankileireillä kuolleiden osuuden olleen n. 30 %. Samoilla rajallisilla resursseilla molempia hoidettiin ja ja varmaan resursseja priorisoitiinkin.

Kysehän nimenomaan ei ollut samoista resursseista, koska (lähes) kukaan siviili ei elänyt korttiannoksesta vaan huoltajat hankkivat lapsille lisäruokaa itse viljelemällä/kasvattmalla ja ostamalla mustasta pörssistä.

Toiseksi, että lasten kuolleisuus rauhankin aikana oli suurempi kuin aikuisten.

Kolmanneksi, leiriolosuhteissa ja matkoilla taudit levisivät helpommin kuin kotona.

PS. Tietenkin sotavangit olivat jo vangittaessa usein heikentyneessä kunnossa.

[Emma-Liisa]

Maaria Lähteenmäki kertoo teoksessaan Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja myös Lapin evakoinnista.

(s. 192) vertauksen vuoksi Vaasan lääniin evakoidut: "Evakkojen terveydentila oli heikko ja muun muassa pikkulapsia kuoli poikkeuksellisen paljon. Vatsatauti ja ripuli vaivasivat lähes kaikkia. - - Syyksi sairastuvuuteen arveltiin rasittavaa matkaa, äkkinäistä siirtymistä 'heikkoon ja pelkästään kasviksia sisältävään ravintoon' sekä sikäläistä vettä, joka oli 'väriltään kuin pilsneriä'. Usein 'vatsakivun' taustalla oli lavantautiepidemia, joka riehui sodankyläläisten evakkopaikoilla Himangalla ja Kannuksessa kesällä 1944 ja sitten vuodenvaihteessa 1944-45."

S. 199-02 kerrotaan Ruotsiin siirretyistä. S. 200 kerrotaan että Lindån leirillä Jörnin rautatieaseman kupeessa oli heikko terveystilanne. S. 201 todetaan että heikointa oli Vilhelminassa ja Doroteassa, jossa lapset kuolivat "tuntemattomaan tautiin", veriripuliin.

[Vetehinen]

Vilkaistessa venäläisten sotavankien kohtelua koskevia kirjoituksia tuli mieleen rinnastus suomalaisten lasten kuolleisuuteen. Kavénin ilmoittamien tilastojen mukaan 4-6 % lapsista kuoli 1-9 ikävuoden välillä sotavuosien aikana. Toisaalta puhutaan sotavankileireillä kuolleiden osuuden olleen n. 30 %. Samoilla rajallisilla resursseilla molempia hoidettiin ja ja varmaan resursseja priorisoitiinkin.

Kysehän nimenomaan ei ollut samoista resursseista, koska (lähes) kukaan siviili ei elänyt korttiannoksesta vaan huoltajat hankkivat lapsille lisäruokaa itse viljelemällä/kasvattmalla ja ostamalla mustasta pörssistä.

Samoilla kansakunnan resursseilla lapset ja vangit hoidettiin vaikka resurssit eivät olleet yhtä suuria yksilötasolla.