Ilmo Kekkonen kirjoitti:
Käsitykseni on, että ryhdyttyään hallituksen joukkojen johtoon Mannerheim oli yksinomaan Suomen asialla. En ole missään nähnyt todisteita hänen väitetyistä haaveistaan nousta Venäjän johtoon.
Vuoden 1919 keväällä Venäjällä riehui kansallissota ja useiden muistelmien mukaan kukaan ei tiennyt miten se päättyisi ja monetkaan eivät näyttäisi uskoneen bolsevikkien voittoon.
Suomen puolustuslaitos 1918 - 1939,
WSOY 1988, Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXIV, Jarl Kronlund toim.
Tutkimuksen käynnistämisen esitti kenr.ltn. William Stewen
sivut 195. - 198.:
"Liikekannallepano 3." eli hyökkäys Pietariin:
"Jaettu yhtymille 23.4.1919 niiden suunnittelun pohjaksi." "Pietaria puolustavassa 7 A:ssa todettiin olevan kolme divisioonaa, noin 100 tykkiä, panssarijuna ja kaksi ratsurykmenttiä."
Muistio "Allmänna riktlinjer för truppernas frammarsch sedan motståndet på Karelska näset blivit brutet" lähtee olettamuksesta, jonka mukaan bolsevikit jouduttuaan häviölle evakuoivat Pietarin ja vetäytyvät Moskovan suuntaan."
"Pietarin
eteläpuolinen turvavyöhyke olisi siten parhaimmillaan ulottunut 50 km:n päähän kaupungin eteläpuolelle......sitä mukaa kun venäläiset joukot saataisiin organisoiduksi, irrotettaisiin suomalaiset joukot ja ne palaisivat Suomeen demobilisoitaviksi."
Olikohan noita joukkoja edes mobilisoitunakaan, mutta Yleisesikunta näyttää ainakin laatineen suunnitelman bolsevikkien Pietarista vetäytymisen varalle.
Toteutettuna
suunnitelman mukaan olisi vetäydytty takaisin itsenäisyytensä julistaneeseen Suomeen ja jätetty venäläiset käymään kansalaissotansa loppuun.
Haaveita
Venäjän johtoon nousemisesta ei näyttäisi olleen kenelläkään suomalaisella?
Yleisesikunnan suunnitelmissa 1919 varauduttiin kolmeen vaihtoehtoon:
1. puolustusvaihtoehtoon, 2. puolustus-hyökkäys 3. hyökkäys
Sotatilan vallitessa, vaikkei sotaa ollut julistettu ja "Yleisesikunnan mielestä rauhantilaa ei voinutkaan syntyä, ennen kuin Venäjälle paenneet punaiset olivat lopettaneet "*"kostosotaretkikuntien"*" järjestämisen."
Laatokan
puolustussuunnitelmissakin 1918 - 1923 varauduttiin hyökkäykseen; suunnit. laatija kapt.ltn Yrjö Roos lähti kolmesta vaihtoehtoisesta tilanteesta:
1. Venäjä on puolueeton
2. Venäjä on vihollinen
3. Venäjä on liittolainen
Vaihtoehdot lienevät aiheutuneen olettamuksista, ketkä Suomen itärajalla olivat; bolsevikit vai valkoiset tai anarkistit jne.?
Salmin
ja Suojärven pitäjä julistettiin 1918 sotatilaan, samoin Kannaksella lähinnä rajaa sijaitsevat pitäjät.
Veikko Palvo