Näkymä Saimaan kanavalle 1900-luvun alusta. Prokudin-Gorskii 1903.
FL Sakari Auvisen taloushistorian alan väitöskirja ”Kasvavan liikenteen kannattava kanava. Saimaan kanavan rahtiliikenne autonomian aikana” tarkastelee Saimaan kanavan rahtiliikennettä ja sen kannattavuutta autonomian ajan yhteiskunnassa. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 2.2. 2013.
Vuonna 1856 avatun Saimaan kanavan läpi kulki Suomen autonomian aikana 18,8 miljoona tonnia rahtia. Teollisuuden ja kaupankäynnin vaikutuksesta kanaalista tulikin pian koko Suomen vilkkain sisävesiväylä. Samalla myös rahtialukset muuttuivat: kasvavien tavaramäärien kuljetukseen tarvittiin suurempia aluksia, ja pian airoilla liikkuvat veneet korvattiin proomuilla.
Maanviljelystuotteet olivat Saimaalle laivatuista tuotteista keskeisimmät ja kanavan suuri merkitys autonomian ajan tuontiliikenteelle rakentuikin lähes yksinomaan viljakaupan varaan. Viennin puolella tärkeäksi tuotteeksi nousi puolestaan sahatavara.
Suurin osa kanavan liikenteestä oli kuitenkin Saimaan sisäistä, paikallista ja lyhytkestoista. Liikenteen kasvu oli nopeinta Itä-Suomen rautatielinjojen valmistumisen jälkeen. Saimaan kanavan vaikutukset kytkivät Itä-Suomen osaltaan aikakaudelle tyypilliseen taloudellis-tekniseen rakennemuutokseen.
Katso myös:
* Merja Vesa: Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut Saimaan kanavan vuokraamisesta (Pro gradu, Jyväskylän yliopisto 1999)