Niitä sun näitä kirjoitti:---
Mitä tulee Petsamon tapahtumiin Talvisodan jälkeen, niin muuta selitystä en ole keksinyt kuin sen, että NL joskus ällistyttävästi kunnioitti kansainvälisiä lakeja. Tietenkin vain silloin kun siitä oli sille itselleen eniten hyötyä. Olihan Petsamon nikkelikaivos kanadalais-brittiläisen Mondin hallinnoima ja Brittejä ei tainnut kannattaa suututtaa. Toki NL vetäytyi Petsamosta vasta kuukauden kuluttua Moskovan pakkorauhan solmimisen jälkeen, kuten tuolla olen aiheest akirjoittanut:
Kunnioittikohan kansainvälisiä lakeja Petsamo - Kirkkoniemi alueellakaan mikään osapuoli, NL, Britannia tai Saksa. Petsamon nikkeli Oy oli Suomen valtion ja Inco-Mondin sekayhtiö ja saksalaiset yritettyään aluksi saada konsession itselleen jättivät sen ilmeisestikin käytännössä Suomelle. Ja sodan jälkeen NL jopa tinki korvaussummaa Inco-Mondille pienemmäksi ilmeisesti siksi, että NL maksoi korvauksen Inco-Mondille $:na ja Sterling-puntina valuuttapulassaan. Korvaus tietystikin perittiin Suomelta osana sotakorvauksia.
Esko Vuorisjärvi, Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939- 1944, Otava 1990.
Kirkkoniemen rautamalmi löydettiin 1866 ja saksalais-ruotsalaisen kaivosyhtiön toiminta alkoi 1910
http://en.wikipedia.org/wiki/Kirkenes-Bjornevatn_Line ja 1911 tuotanto on ollut 300 000 t. WW1-aikana rautamalmi lienee viety Saksaan ja samoin ww2-aikana, mutta tuossa linkissä tuotantomäärästä ei ole tietoja.
Kuljetusreittikin
on ollut yksinomaan Norjan rannikkoa pitkin ja neuvostoilmavoimat ovat pommittaneet Kirkkoniemeä ja kaivosta jatkuvasti. Grenselandmuseet´ssakin on IL-2 muistona. Petsamon nikkelikaivos lienee ollut tehokkaammin it- ja lentokonesuojattu.
Kahdelta brittitukialukselta lähteneet koneet ovat nekin pommittaneet Kirkkoniemeä ja Petsamossa vain satamalaitteita heinäkuussa 1941 Winston Churchillin halutessa osoittaa Stalinille Britannian tuen Dervish-saattueen ohella.
Mutta
Petsamo näyttäisi Neuvostoliiton kannalta katsottuna olleen "bolsevikkien virhe" Tartossa 1920.
Suomi ja Paasikiven neuvotteluvaltuuskunta Tartossa lienee halunnut Petsamoa siksi, että Kirkkoniemen rautamalmiesiintymä oli tiedossa ja sen oletettiin jatkuvan idemmäksikin, nikkelistä ei ole ollut tietoja.
Eikä
tietystikään Barentsin meren öljystä, josta Suomella olisi osuus jos Petsamo olisi vielä Suomen aluetta.
Veikko Palvo