On kai oikein sanottu, ettei suomalaisia juuri sorsittu etnisin tai kielellisin perustein- joskaan suomen kielellä tuskin oli vahvoilla Tukholmassa.
Sijainti oli ongelma, ja ongelmat syntyivät usein Ruotsin imperialistisista pyrkimyksistä suhteessa Novgorodiin/Venäjään.
Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin v. 1475 kun tiedettiin Novgorodin hävinneen Selonjoen taistelun Moskovaa vastaan. Tämä aiheutti niin suuren paikallisen vero- ym. rasituksen, että talonpoikien muutto pohjoiseen Savoon sai vauhtia. Rajalla oli sitten vihollisuuksia, kun linna oli rakennettu rajan väärälle puolelle ja sulki karjalaisten vanhat kulkureitit.
Rasittava 25-vuótinen sota 1570-95 alkoi siitä, että Juhana III pyrki kaappaamaan Arkangelin verottaakseen Venäjän kauppaa Englannin ja Hollannin kanssa.
Rasitukset kohdistuivat Suomessa paitsi henkeen myös omaisuuteen. Kun v. 1570 maatiloja oli 37000, oli niitä v. 1593 29000, niistäkin 5000 autioina joten 35 % talonpojista oli menettänyt tilansa. Velkaantumista käytti hyväkseen myös ylä- ja keskiluokka erilaisin väärinkäytöksiin, ja alkoi muodostua suurtiloja.
Arkangelin valtaus ei ehkä ollut talonpojan ykköstoive, mutta olisi tehnyt vaikutuksen Katariina Jagellonicaan, Liettuan ruhtinassuvun edustajaan.
Isonvihan aikana venäläiset pitivät yllä terroria, mutta myös Ruotsi määritti Suomen vihollisalueeksi lopettaen mm. ruokatoimitukset.
Ongelmien summana v. 1721 kruunu omisti Suomen maatiloista 95 %, kun veroja oli maksettu huonosti miehityksen aikana. Niiden lunastaminen takaisin osin uusille omistajille kesti koko 1700-luvun. Ruotsin valtion osa oli parempi kuin suomalaisen talonpojan.