IOJ ja itsesensuuri

[Veikko I Palvo]

International Organisation of Journalists perustettiin Kööpenhaminassa 3.-9.1946, liittouneiden sodanaikaisen IFJAFC:n toiminta siirrettiin IOJ:lle, joka alkoi toimia Prahassa.
Kolmas edustajakokous pidettiin 1950 Helsingissä, neljäs Budapestissa 1958,
viides Budapestissa 1962, kuudes Itä-Berliinissä 1966, seitsemäs Havannassa 1971 ja
kahdeksas edustajakokous H:gissä 1976.
IOJ:n johtajaksi valittiin 1976 H:gissä tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng vuoteen 1991 saakka, jolloin IOJ hajosi.
IOJ
oli Neuvostoliiton peitejärjestöjä, rahoitus tuli Moskovasta. ( 1980 n. 515 000 $:a )
Vuonna 1949 Jugoslavian erottamisen
ja läntisten liittojen eroamisen jälkeen jäsenmääräksi ilmoitettiin 30 maan lehtimiesjärjestöt, 50 000 journalistia. H:gissä 1976 IOJ:n 30-v. juhlakokouksessa
K.Nordenstrengin tullessa johtajaksi IOJ julisti sillä olevan jäseniä 109:ssä maassa neljällä mantereella 150 000. Zimbabwen Hararessa Nordenstreng tervehti zimbabwelaisia toimittajia IOJ:n 300 000 "mediatyöläisen" nimissä 1.1991.
Mutta
1991 IOJ:tä häädettiin Prahasta ja Moskovan tukikin oli jo hiipunut.
Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Internatio ... ournalists IOJ:stä on vain lyhyt kertomus, sitä ei ole juuri muutoinkaan tuotu liiemmin esille.

"Sodasta syntynyt Jaltan Eurooppa oli IOJ:lle luonnollinen kehityksen vaihe, joka saattoi edistyä vain sosialismin ja kommunismin viitoittamaan suuntaan." s. 37-38.

"IOJ julistautui YK:n periaatteita noudattavaksi riippumattomaksi kansalaisjärjestöksi." "Ehdoton vaatimus taistelusta rauhan puolesta julistettiin järjestön tärkeimmäksi tehtäväksi". Pershing-ohjuksetkin olivat "pahoja" ja NL:n aikaisemmat SS:t Euroopassa "hyviä."
IOJ:n toimintaa ohjattiin kolmannen maailman suuntaan, K.Nordenstrengkin oli
Malesiassa 1972 ja Tansaniassa 1981- 1982. K.N.:n pyrkimykset yhdistää IOJ läntiseen journalistijärjestö IFJ:hin eivät onnistuneet.
Mutta Kaarle Nordenstrengin kirjoitetaan olleen keskeisesti mukana myöskin Reporadiossa. ( Eino S. Repoa ei valittu uudelleen YLEn johtoon 1969 )

Lauri Haataja, Jyrki Pietilä, Tuomo Pietiläinen:
Demokraattinen journalisti.
Suuri suomalainen sillanrakennus maailman mahtavimmassa toimittajajärjestössä.
wsoy 1996.:
"Itsesensuurina tunnettu 1970-luvulla alkanut sananvapauden kaventuminen on selitetty suomettumisena. Ulkomaalaiset keksivät kuitenkin suomettumisen ennen muuta Suomen lehdistössä tapahtuneena käänteenä, jonka myötä Neuvostoliiton ja muiden kommunistimaiden politiikan ja olojen tarkastelu korvautui neuvostomyönteisellä propagandalla. Omistajiin, aateperintöön ja kokoon katsomatta lehdet avasivat palstansa Neuvostoliiton virallisten uutistoimistojen aineistolle ja
"kolumnisteille". Ilmiö noteerattiin ulkomailla, koska sitä ei muualla tavattu." s.69.
Olisikohan
IOJ:n merkitys ollut mahtava ainakin Suomessa?
Miten lienee ollut vaikkapa Tansaniassa?



lis. 31.1.:
Pääsihteeri K.Nordenstrengin IOJ:llä on 1980 luv. lopulla ( ennen 1989 ) ollut Prahassa
( K.N. oli IOJ:n presidentti 14 v., pääsihteerit lisäksi ) 1200 toimihenkilöä. Ja Zimbabwen Hararen 1991 IOJ:n konferenssissa on kritisoitu Tsekkoslovakian hallituksen päätöstä karkottaa IOJ muiden Prahassa toimineiden Neuvostoliiton peitejärjestöjen tavoin. Hararen päätöslauselmassa IOJ on pahoitellut ja pyytänyt anteeksi sitä, ettei se ollut 1968 Prahan kevään murskaamisen jälkeen ollut puolustanut tsekki- ja slovakki-journalisteja.
Lieko Zachovalovakin on Vapaan Sanan ( 1957 alkaen Kansan Uutiset ) toimittajana
jo 1949 alkaen työskennellyt Prahassa, lieneekö ollut yhteydessä IOJ:hin?
Lieko oli 1966 alkaen YLEn Prahan kirjeenvaihtaja.
IOJ:stä
sanotaan 2011 kirjoitetun http://www.uta.fi/cmt/en/contact/staff/ ... %20rev.pdf kaksiosainen hitoriikkikin ja kirjoittaja on 14-15.11.2013 ollut Moskovassa http://www.moscowreadings.com viidennessä Moskovan kansainvälisessä mediakonferenssissa Lomonosov-yliopistolla ja teemana on ollut: Kehitysmallit 2010-luvulla.
Olisikohan
tuo viides Moskovan Kansainvälinen Mediatapahtuma jatkoa IOJ:n toiminnalle?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto ( SSL ) perustettiin 3.1921 ja lehtimieskoulutus alkoi 1925 Kansalaiskorkeakoulussa. Oppiaineita olivat mm. valtio-oppi, historia, kansantaloustiede, sanomalehtioppi, sosiaalipolitiikka, osuustoiminta.
Vuonna 1929 Suomessa sanomalehtien levikki oli n. 750 000 ( HS:n osuus 60 000 ) ja
aikakausilehdistä Suomen Kuvalehdellä oli n. 130 000 levikki.
Yleisradion
osuus 1920-luvulla oli vielä pieni, radiolupia oli 1930 100 000 kpl ja Yleisradio osti uutisensa tietotoimistoilta.

Sodan
jälkeen oli "Hellaradion" kausi ja pääjohtaja H.Wuolijoki erotettiin vasemmistoradikaaliutensa johdosta ja radio-ohjelmat palautuivat ei-poliittiselle tasolleen. Vasta Eino S. Revon valitseminen pres. UKK:n ja hänen lähipiirinsä tuella Yleisradion pääjohtajaksi 1965 näyttää tuoneen muutoksen, "Reporadion"?

Repo itse oli kenties vain poliittinen opportunisti, mutta hänen PTS-toimikunnassaan
mm. Kaarle Nordenstreng ja Pertti Hemánus näyttävät jo tuolloin olleet radikaalin
uudistushenkisiä.
Reporadio nosti myyttien murtamisen ja virheellisten historian käsitysten korjaamisen esille; spekuloitiin muun muassa siitä, olisiko Suomi voinut välttää sodat Neuvostoliiton kanssa.

Suomeen ystävällisissä suhteissa olevien maiden, Neuvostoliiton ja itä-blokin, oloja ja johtajia ei saanut "halventaa." Yleisradio alkoi luoda itse uutisensa, sanoutuen irti lähinnä sanomalehdistön omistuksessa olevasta STT:stä. Ja Helsingin Sanomista,
joka
koulutti omat toimittajansakin 1967 alkaen, Yhteiskunnallisen korkeakoulun
toimittajakoulutukseen suhtauduttiin ilmeisesti laajemminkin epäilevästi?
Epäilyt
lienevät voimistuneet kolmekymppisenä professoriksi nimitetyn K.Nordenstrengin tultua 1976 nimitetyksi Prahassa toimineen itäblokin ja kehitysmaiden journalistijärjestön puheenjohtajaksi IOJ:n lakkauttamiseen 1991 saakka.
Ja
olisiko tiedotuskehitys Suomessa johtanut osin "vääristyneisiin historiankäsityksiin" ja "yya-puolueettomuudestakin" lienee yhä jäljellä käsite puolueettomuus?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Olisikohan Prahassa kylmän sodan aikana toimineen IOJ:n vaikutus, kenties joidenkin Afrikan kehitysmaiden ohella, ollut Suomessa merkittävää? Ja merkittävää mm. "anti-amerikkalaisuus-käsitteen luomisessa, Neuvostoliittoa ja sen aatetta yritettiin esittää yya-sopimuksen ja siihen nojautuneen Suomen idänpolitiikan pohjalta.
Venäjänviha,
epäilykset Kremlin Suomen ja Pohjoismaiden politiikan suhteen sanotaan aiheutuneen:
a./ Vuosisataisista vihollisuuksista ja sodista - perivihollinen, tai
b./ Aikakaudesta Suomen itsenäistymisen ja sotien välisen ajan 1920- ja 1930-luvuilla neuvostopropagandankin yrittäessä levittää vallankumousoppejaan Suomeenkin.
Sodan jälkeen valvontakomission aikana epäilykset lienevät voimistuneet, vaikkakin ystävyydestä puhuttiin?

Joidenkin piirien amerikkalaisviha näyttäisi sekin syntyneen sodan jälkeen ja erityisesti Kylmän sodan aikana, esiintyisiköhän näitä periytyneitä epäilyksiä USAn politiikan suhteen yhä. USAn politiikkaa arvosteltaessa näytetään joskus käytettävän Vietnamin sodan aikaisia iskulauseita, Neuvostoliiton Afganistanin miehitystä ei juuri muistella?
Suomeenhan USA ei ole ainakaan koskaan hyökännyt, eikä se ole Atlantin takaa Suomea painostanut. Varsovan liiton joukot lienevät sen sijaan olleet Suomelle uhka?
WTC-terroristitekokin on jotenkin käännetty USAa vastaan sen käymässä terrorismin vastaisessa sodassa. Etelä-Venäjän terroristisotaa ei useinkaan nähdä samassa valossa, se lienee vain Venäjän yhtenäisyyden säilyttämistä, vaikkakin terroristit ovat vain siviilejäkin tappavia "itsemurhapommeja" kaikkialla.
Ja
Prahassa toimi myöskin International Radio and Television Organisation ( OIRT ), sen edeltäjä OIR oli 1950 siirtynyt Prahaan ja läntiset maat erosivat perustaen Brysselissä
1950 Euroopan yleisradioliitto EBUn. Intervision ja Eurovision ideologisessa kilpailussa "interviisut" ja "euroviisut" olivat ehkäpä näkyvimpiä. Suomi kylläkin menestyi interviisuissa paremmin, mm. 1980 voitto Sopotissa ja euroviisuissa jumbosija.
Punatähdet
muistelevat http://www.punatahdet.com/interviisut/index.html#6 mm. Sopotin "luokkakantaisia" interviisuja vieläkin.

Prahan OIRTn taholtakinko lienee luotu negatiivinen käsite: Hollywood-kulttuuri?
Hollywood-kulttuuri ja
läntinen viihde tosin jyräsi Suomessa vaikkapa IOJ:n opit alleen "kaupallisuutta" edustaen. Yleisradiossahan 1970-luvulla kaupallisuus näyttäisi olleen ohjelmapoliittisesti vastustettavaa, MTV:kin haluttiin sulauttaa YLEen.
Pirkkalan kokeilut
voitaisiin nähdä osoituksena itäisen ideologian levittämiskokeilusta kouluissa, mutta millaisethan lienevät olleet "kaupallisuuden vastustajien" saavutukset "aikuiskasvatuksessa"?

Veikko Palvo