jumiko
Viestit: 1
Liittynyt: 29.09.14 09:47

Calvin ja Geneve

Tein tuossa muutamia vuosia sitten väitöskirjan Lutherin ja Calvinin Galatalaiskirjeen kommentaareista. Eräs ensimmäisistä asioista, jonka huomasin, oli aika selkeästi jakautunut suhtautuminen Calviniin. Harvemmat, usein ne joilla oli jollain tapaa kalvinistista taustaa näkivät hänet myönteisemmin, mutta yleisimmin koetaan varsin ynseänä hahmona ja moralistina, joissakin yhteyksissä jopa Geneven diktaattorina. Väitöskirjatutkimukseni lisäksi tutkin tuossa äskettäin Lutherin ja Calvinin tanssikäsityksiä.
Itse olen päätynyt siihen, että Calvin ei ollut ollenkaan niin ikävä hahmo kuin ajatellaan - Geneven diktaattori hän ei ollut ollenkaan - hän sai Geneven kansalaisuudenkin vasta muutamia vuosia ennen kuolemaansa. Hänen vaikutuksensa Genevessä perustui puhtaasti siihen, että monet siellä arvostivat häntä ja siksi hänen kirjoittamansa kirkolliset säännökset otettiin siellä käyttöön. Calvinista on joissain kirjoituksissa sanottu, että hän kielsi kaiken pelaamisen ja myös tanssin. Ihan näinkään asialaita ei ole. Calvin itse tykkäsi pelistä, jossa työnnäytettiin avain pöydän toiselle laidalle ja koetettiin saada se mahdollisimman lähelle reunaa ilman että se putoaa. Calvin ei periaatteessa ollut kaikkea tanssiakaan vastaan - kielteinen suhtautuminen tanssiin oli hyvin tavallista tuohon aikaan - hän hyväksyi ensin tanssin häiden yhteydessä, vaikka tämä myöhemmin kiellettiin. Calvin tuntui arvostavan juhlallisempaa ja arvokasta tanssia mistä hän löysi esimerkkejä Raamatusta - Geneven aiemmat vapaamieliset asukkaat taas olivat tunnettuja siitä, että tanssi, juomingit ja moraalittomuuskin kuuluivat siellä samaan kuvaan. Tätä oli yritetty rajoittaa Genevessä jo ennen Calvinin tuloa, varsinkin sinne turvaan muuttaneiden uskonnollisten asukkaiden taholta, joista muodostui suuri osa Geneven asukkaista.

Calvin siis pitäisi nähdä mielestäni aikansa kontekstissa, ja häneen liitetyissä tapahtumissa ja käsityksissä on usein vahvasti liioiteltuja aineksia mukana. Jostakin syystä toiset ovat "mielellään" halunneet nähdä Calvin tällaisena ikävänä, jopa julmana, moralistihahmona.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”