Kuva: Stensbölen kartano. Kuva: SLS/Janne Rentola
Suomen kartanot ovat merkittävä osa maamme kulttuuriperintöä. Kartanoiden arkistot ja kirjakokoelmat ovat tärkeitä kulttuurintutkimuksen lähteinä. Keskeiset kulttuuri-instituutiot ovat muutaman vuoden ajan koonneet yksityisistä ja julkisista kartanoarkistoista tietoja, jotka ovat nyt kaikkien saatavilla tietokannassa.
Kaksikielinen projekti Nytt liv i gamla herrgårdssamlingar – Kartanoiden kokoelmat kukoistamaan aloitettiin 2010 yhteistyöprojektina, jossa mukana olivat Ritarihuone, Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Åbo Akademin kirjasto.
Kartoituksen tuloksena saatu tieto on koottu Herrgårdar-tietokantaan, tarkoitettu tutkijoille ja muille alasta kiinnostuneille. Tällä hetkellä tietokanta sisältää tietoja 108 kartanosta yleisluettelotasolla. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti.– Kartanoiden yksityisarkistoja ja kirjakokoelmia oli tarpeen kartoittaa, sillä niistä ei ole kootusti missään tietoja. Kartoituksen ohella halusimme myös luoda kontakteja kartanonomistajien ja erilaisten tutkimusryhmien välille, toteaa projektiryhmän puheenjohtaja Martin Ginström.
Projektin tavoitteena oli myös lisätä kartanonomistajien kiinnostusta ja tietoa arkistokokoelmiensa hoitamiseen, jotta ne säilyisivät tuleville sukupolville. Projektiryhmän jäsenet vierailivat yli 20 kartanossa tutustumassa arkistoihin ja kirjakokoelmiin ja antamassa neuvoja niiden hoidossa. Projekti on myös luonut kontakteja sekä suomalaisiin että pohjoismaisiin kartanotutkimuksen verkostoihin.
Projekti päätettiin Ritarihuoneella 2. joulukuuta 2014 pidetyllä teemapäivällä. Päivän aikana kuultiin esitelmiä kartanotutkimuksesta ja kartanokirjastoista. Esitelmiä pitivät FT Maria Vainio-Kurtakko, FT Johanna Ilmakunnas sekä erikoiskirjastonhoitaja emerita Sirkka Havu. Kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvistä ongelmista ja onnistumisista kertoi yksityisen kartanonomistajan näkökulmasta Hiiskulan kartanon (Vihti) omistaja FM Wilhelm Brummer.
* Herrgårdar tietokanta
* Kartanoiden kokoelmat kukoistamaan -projekti 2010–2014
Lähde: SLS:n tiedote 2.12.2014