Suomalainen keskiajan tutkimus on saavuttanut vankan aseman ja aihepiiri kiinnostaa myös suurta yleisöä. Hankkeen avulla Suomea koskevat keskiaikaiset lähteet saadaan tutkimuksen käyttöön modernissa digitaalisessa muodossa.”Käynnistyvä hanke on erinomainen osoitus tutkijayhteisön ja Kansallisarkiston välisestä yhteistyöstä. Hanketta ohjaavassa ohjausryhmässä on tunnettuja keskiajan tutkijoita ja kielitieteilijöitä Helsingin, Turun ja Tukholman yliopistoista. Saadulla rahoituksella saadaan uuden tietokannan suunnittelu ja toteuttaminen käyntiin,” tutkimusjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta toteaa.
Hankkeessa tuotettavan verkkotietokannan merkitys tutkimukselle on suuri, sillä valtaosaa Suomea koskevasta alkuperäisestä asiakirja-aineistosta säilytetään Suomen valtion ulkopuolella olevissa kokoelmissa. Vanhimmat Suomea koskevat asiakirja-aineistot ovat peräisin keskiajalta, ja merkittävä osa niistä on koottu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa editoituihin lähdejulkaisuihin, kuten Finlands medeltids urkunder -lähdejulkaisusarjaan sekä Turun tuomiokirkon Mustaan kirjaan. Nämä ovat monin osin puutteellisia.
Keskiaikaisia asiakirjoja sisältävä tieteelliset kriteerit täyttävä lähdejulkaisu tarjoaa ainutlaatuisen aineiston, jonka avulla on mahdollista tutkia yhteiskunnallisten ja kulttuuristen olojen ohella esimerkiksi muinaisruotsin asiakirjakielen kehitystä ja samalla hallintokielen ja kirjallisen asiakirjakulttuurin sanaston ja ortografian kehitystä.
Hankkeen pohjana käytetään Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicum -tietokantaa sisältötietoineen. Sen pohjatiedoille hankkeessa tuotetaan uusi sähköinen järjestelmä, joka on toiminnallisuuksiltaan nykyistä tietokantaa laajempi ja huomattavasti kehittyneempi.
Lähde: Kansallisarkiston tiedote