Kansallisarkisto on tehostanut alkuperäisten asiakirja-aineistojensa digitointia ja tammikuussa on jälleen saatu uusia kokonaisuuksia liitettyä Digiarkistoon. Vuorioikeuksien renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut tuomiokirjat vuosilta 1810 – 1854 löytyvät nyt sähköisessä muodossa. Digitoidun aineiston laajuus on 30 arkistoyksikköä, 0,5 hyllymetriä.
Ruotsi hallitsi ruukkeja ja raudantuotantoa vuorioikeuksien eli vuorikäräjien kautta 1700-luvulta alkaen. Hallintoa johti vuorikollegio, Tukholmassa sijaitseva kaivosalan keskusvirasto. Paikallisella tasolla valta kuului vuorimestareille, jotka jakoivat maan vuorimestaripiireihin.
Suomessa oli kolme vuorikäräjäpiiriä: Uudenmaan, Hämeen sekä Turun- ja Porin läänien, Vaasan ja Oulun läänien sekä Viipurin, Kuopion ja Mikkelin läänien muodostama käräjäpiiri.
Vuorimestari tarkasti ruukkien toiminnan ja toimi vuorikäräjien puheenjohtajana kussakin ruukissa kerran vuodessa. Käräjät käsittelivät oikeudellisia, hallinnollisia ja tuotannollisia kysymyksiä.
Vuorikäräjiä istuttiin eri ruukkien tiloissa, kestikievareissa ja yksityisissä taloissa. Puheenjohtajana toimi vuorimestari ja lautakuntaan kuului vaihtelevasti kihlakunnantuomareita, kihlakunnan lautamiehiä, oltermanneja ja kruunun virkamiehiä. Vuorikäräjien puheenjohtaja lähetti puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat hovioikeuteen.
Vuorikäräjät lakkautettiin Suomessa vuonna 1854, ja vuorilaitoksen asiat siirrettiin kihlakunnanoikeuksien käsiteltäviksi.
Tammikuussa 2015 Kansallisarkistossa on aloitettu myös autonomian ajan kihlakunnanoikeuksien renovoitujen tuomiokirjojen digitointi.
* Vuorioikeuksien renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut tuomiokirjat vuosilta 1810 – 1854
Lähde: Kansallisarkiston tiedote 28.1.2015
-
Tapio Onnela
- Viestit: 4903
- Liittynyt: 13.09.05 12:40
- Viesti: Kotisivu