nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

12.08.15 19:27

Musiikinhistorian professori Veijo Murtomäki on tämänpäiväisessä lehdessä (HS 12.8.2015) tarttunut vanhaan, kiistanalaiseen teemaan artikkelissaan Natsisuhteissa olisi penkomista. Kymmenillä suomalaisilla tutkijoilla ja taiteilijoilla oli innostuneet suhteet Kolmanteen valtakuntaan.

Otan sen esille, koska kukaan muu ei sitä tunnu tekevän ja koska aihe on monien mielestä kiintoisa, tärkeäkin. Yleensähän tämä aihepiiri herättää kahdentyyppisiä reaktioita: joko voimakkaan "irritaation" tyyliin "kysehän oli vain keisarillisen Saksan aikana solmittujen kulttuurikontaktien jatkamisesta" tai sitten täyden vaikenemisen.

Murtomäki näkee asiassa paljon muutakin kuin vilhelmiinisen Saksan kulttuurisäteilyn jatkumoa ja esittää joitakin kiintoisia esimerkkejä. En ryhdy niitä kommentoimaan, vaan esitän vain pari huomiotani. Impulssin Murtomäen artikkeliin on mahdollisesti antanut sotahistorian prof. (emer.) Martti Turtolan kirja Rakastan Sibeliusta - ja muita musiikillisia tunnustuksia (Tammi 2015) ja erityisesti sen säveltäjä Yrjö Kilpistä koskeva jakso. Lainaan katkelman Murtomäeltä:
- - sotahistorioitsija Martti Turtola ottaa - - esille saman tärkeän teeman, joka tosin hänellä jää auki ja sisäisesti ristiriitaiseksi.

Hänen mukaansa "Suomen ja kansallisosialistisen Saksan kulttuurisuhteita on ihan vakavasti tutkittu kolmen viime vuosikymmenen aikana".Turtola kuitenkin vähättelee suomalaistaiteilijoiden Saksa-kontakteja eikä ymmärrä, miksi "Koskenniemi tuntuu edelleenkin istuvan syytettyjen penkillä".


Olen itsekin lehteillyt kirjastosta lainaamaani Turtolan kirjaa jo parin viikon ajan. Omaan silmääni tökkäsi vaikkapa seuraava kohta: "Sitä enemmän niitä [Suomen ja Hitlerin Saksan kultturisuhteita] on taivasteltu ja milloin mitäkin sensaatioita löydetty, vaikkapa Arvo Ylpön suhteista. Tällaiset 'tutkimukset' voi jättää omaan arvoonsa."

Ja kuitenkin: aihepiiri vaikuttaa kovin salamyhkäisesltä, koskapa Turtola itsekin kertoo, että suku esti hänen suunnittelemansa Kilpisen elämäkertahankkeen julistamalla Kansallisarkistoon luovutetun yksityisarkiston salaiseksi. Miksi siis vähäisiäkään yrityksiä pitäisi ilman muuta, suoralta kädeltä jättää "omaan arvoonsa"? Juuri salailukulttuuri tuntuu ruokkivan sensaatioita. Eikö vapaan maan (toisin kuin tänäänkin viitatun Venäjän) kansalaisilla pitäisi olla oikeus tietää? Tietomme esim. ensimmäisen tasavallan kuvanveistäjäsuuruudeksi kohotetun Wäinö Aaltosen suhteesta kansallissosialismiin rajoittuvat Henrik Ekbergin (ainakin hänen) 1991 kirjassaan Führerns trogna följeslagare esiin tuomaan mainintaan, että Aaltonen (ja vast. ainakin Kilpinen, maantieteilijä Väinö Auer, kirjailija Lauri Haarla, kielentutkija J. J. Mikkola, kuvanveistäjä Jussi Mäntynen, ohjaaja Risto Orko ja kansanrunoudentutkija Väinö Salminen) kuului jatkosodan aikana toimineeseen natsihenkiseen Suomen Valtakunnan Liittoon, joka oli silmätautiopin professori Mauno Vannaksen luomus. (Kai Häggman mainitsee tänä vuonna ilmestyneessä SKS:n historian päätösosassa Pieni kansa, pitkä muisti mm., että Väinö Auerilla oli sodan aikana suoria yhteyksiä kansallisosialisteihin.)

Veijo Murtomäen arttikkeliin liittyvässä "Alaviitteessä" Veli-Pekka Leppänen pohdiskelee laajemmassa taustayhteydessä "menneisyyden hallintaa" ja historiallista muistia. Suomen osalta hän toteaa:
Kun meille tänne kaikki on kristinuskoa ja sivistystä myöten tuotettu Saksanmaalta, omaksuttakoon sieltä myös kauniin Vergangenheitsbewältigung-käsitteen sisin ajatus. Menneisyyden hallinta ei tarkoita menneisyyden hallintoa tai mestarointia, vaan tarvetta ja kykyä tehdä tilit selviksi oman historian kanssa.
Mitään laajaa konsensusta ei meilläkään käsitteen ja asian "kauneudesta" kuitenkaan tunnu vallitsevan. Kirjastossa käydessäni panin merkille sotahistorioitsija Sampo Ahdon äskettäin kannanoton (Sotilasaikakauslehti 6-7/2015):
Oman maan syyllistämisen metodi, josta valtavirrassa pysyttelevän nykysaksalaisen tutkijan ja poliitikon on syytä pitää kiinni, tunnetaan eufemistisella kiertoilmaisulla "Vergangenheitsbewältigung" (menneisyyden hallinta). Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt on kutsunut asennetta "itseään ruokkivaksi masokismiksi". Myös Suomessa on joitakin tämän koulukunnan ediustajia.
(12.8.2015 klo 20.11 oiottu lyöntivirheitä.)
Viimeksi muokannut nylander, 12.08.15 20:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Esko-Olavi
Viestit: 197
Liittynyt: 18.03.15 13:46

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

12.08.15 19:44

Toimittaja Veijo Murtomäki kirjoitti: "Vuoden 1935 Saksan-matkan raporteissaan Koskenniemi piti juutalaisten tuhoamista "valitettavana ilmiönä"."

Lukaisin pikaisesti Koskenniemen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta mutten löytänyt mitään vihjettä "juutalaisten tuhoamiseen" tuona aikana.
Onko kyseessä jokin muu raportti vuodelta 1935(6)?

Muutoin voisin ajatella jutun olevan taas sitä HS:n...
Viimeksi muokannut Esko-Olavi, 12.08.15 20:59. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

12.08.15 20:43

nylander kirjoitti:---
Ja kuitenkin: aihepiiri vaikuttaa kovin salamyhkäisesltä, koskapa Turtola itsekin kertoo, että suku esti hänen suunnittelemansa Kilpisen elämäkertahankkeen julistamalla Kansallisarkistoon luovutetun yksityisarkiston salaiseksi. ---
Syynä voi olla sekin, että on voinut tietää kokemuksesta jo etukäteen, että natsisuhteita tullaan paisuttelemaan ja ymmärtämään väärin, sekä tahattomasti että tahallisesti. Ei mm. ole haluttu huomioida sitä seikkaa, että natsit olivat vieraskoreita ja pyrkivät yleensäkin peittelemään hallintonsa niitä puolia, jotka tiesivat ulkopuolisille vastenmielisiksi. Paljon toki tiedettiinkin, mutta tuskin pahinta sota-ajalta. On myös muistettava, että suomalaiset kokivat Saksan vuoden 1940 loppupuolelta alkaen parhaaksi turvaksi Neuvosto-Venäjää vastaan. Natsisympatiat saattoivat siis itse asiassa olla bolsevismipelkoa. Monet olivat natseille "hyödyllisiä" idiootteja". Mutta epäilemättä meilläkin oli aitoja kansallissosialisteja.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

12.08.15 23:16

Esko-Olavi kirjoitti:Toimittaja Veijo Murtomäki kirjoitti: "Vuoden 1935 Saksan-matkan raporteissaan Koskenniemi piti juutalaisten tuhoamista "valitettavana ilmiönä"."

Lukaisin pikaisesti Koskenniemen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta mutten löytänyt mitään vihjettä "juutalaisten tuhoamiseen" tuona aikana.
Jokunen aika sitten foorumilla oli kiinnostava keskustelu Koskenniemestä jossa mm todettiin:
Emma-Liisa kirjoitti: Esim. Suomen kuvalehti ymmärsi vielä Kristalliyön jälkeenkin marraskuussa 1938, että juutalaisten "yliedustuksen" purkaminen tietyissä ammateissa oli vaatinut toimenpiteitä ja paheksui vain "ylilyöntejä".
Tapio Onnela kirjoitti:Muistaakseni Koskenniemi mm. kannatti lämpimästi juutalaisten heittämistä ulos Saksan yliopistoviroista.
Nylander kirjoitti:Häikiön kirjoittamaa elämäkertaa lukiessa on hyvä pitää "oheislukemistona" esillä esim. prof. Pertti Karkaman artikkelia "Runoilija ideologina. V. A. Koskenniemen poliittiset näkemykset 1930-luvulla", joka sisältyy teokseen Ajan paineessa. Kirjoituksia 1930-luvun suomalaisesta aatemaailmasta (SKS 1999). Karkama kirjoittaa mm.:
Kansallisen yhtenäisyyden idea sai Koskenniemen pohdiskelemaan myös rotukysymystä. Kansallisen yhtenäisyyden asian ajaminen kuuluu hänen mukaansa nimenomaan kansalliselle sivistyneistölle, sille kulttuuriselle luokalle, joka parhaimmillaan edustaa kansan tahtoa. Siksi yliopistojen tehtävä on ratkaisevan tärkeä. Koskenniemi hyväksyy juuri siksi sen, että kansallisosialistinen valtio haluaa säilyttää valvontaoikeuden yliopistoissa. Hänen mukaansa tämä on ollut "välttämätöntä hallituksen omaksuman juutalaispolitiikan takia, jonka mukaisesti yliopistot on, kuten tunnettua, vapautettu seemiläissyntyisistä opettajistaan, jotka ovat eräissä yliopistoissa aikaisemmin miehittäneet jopa 70 % oppituoleista - - ja joiden epäkansallista kulttuuribolshevismia suosivaa vaikutusta kansallisosialismi pitää valtion vastaisena ja vaarallisena". Ulkomailla on Koskenniemen mukaan turhaan itketty näiden "tulevien juutalaisten eläkkeennauttijain" kohtaloa.

Esko-Olavi
Viestit: 197
Liittynyt: 18.03.15 13:46

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

12.08.15 23:54

Tapio Onnela kirjoitti:...
Ymmärrän pointin, mutta moni HS:n lukija saa kuvan ja idun ajatuksiinsa juutalaisten tuhoamisesta (tuhoamisleirit, murhat...) jo vuodesta 1935 lähtien ja että monet suomalaiset olisivat jo tuolloin hyväksyneet tuhoamiset.

Ensi vuoden ylioppilaskirjoituksissa joku varmaankin kirjoittaa "juutalaisten tuhoaminen alkoi jo vuonna 1935 usean suomalaisen kulttuurihenkilön myötävaikutuksella."

Oikeasti tuhoaminen tässä tapauksessa olisi sorto, vaino, ahdisteleminen tms.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 07:38

Kuuluu suhteuttaa yksittäiset ilmiöt ajanjakson ilmapiiriin, jopa koko Euroopan mitassa. Muu olisi jälkiviisautta. Mitä tapahtui 1930-luvulla esimerkiksi Ruotsissa, miten suhtauduttiin siellä juutalaisiin? Mongoleista ainakin puhuttiin.

JK. Tässä on kylläkin se monimutkaistava ongelma, että yksittäiset tapaukset ja yksityiset ihmiset voivat ja usein vaikuttavatkin yleisiin asenneilmastoihin. Voi siis löytää historiasta Suomestakin sellaisia henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet antisemitismin vaiheisiin, eivät pelkästään ottaneet osaa niihin. Itse asiassa jokainen yksilö,joka jotenkin ilmentää asenteitaan ulospäin, saattaa vaikuttaa ainakin läheisiinsä.
Viimeksi muokannut historioija, 13.08.15 17:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1147
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 08:42

historioija kirjoitti:Kuuluu suhteuttaa yksittäiset ilmiöt ajanjakson ilmapiiriin, jopa koko Euroopan mitassa. Muu olisi jälkiviisautta. Mitä tapahtui 1930-luvulla esimerkiksi Ruotsissa, miten suhtauduttiin siellä juutalaisiin? Mongoleista ainakin puhuttiin.
Ja vielä laajemmin ajan asenneilmastosta. Kristalliyön 1938 jälkeen Saksasta lähti
noin 1000 juutalaista St.Louis-laivalla Kuubaan. Kuubaan he eivät päässeet, eikä USAkaan huolinut heitä ja laivan juutalaisineen oli palattava Eurooppaan.

Juutalaiset itsekään eivät ole voineet tietää myöhemmästä holocaustista, mutta "menneisyyden hallinnan" asenteena ja kirjoitusasussa St.Louis lienee ollut "kuoleman laiva"?


Madakasgar Euroopan juutalaisten uudisasutuspaikkana on esitetty jo 1800-luvun lopulla Paul de Lagarde toimesta. Ja Madakasgar-suunnitelma näyttää olleen natseilla "loppuratkaisuna" vielä Ranskan antautumisen jälkeen kesällä 1940.
Siionistit
ovat 1903 esittäneet Englannissa Venäjän pogromien johdosta juutalaissiirtokunnan perustamista Ugandaan ja käyneet Ugandassa tutkimassa paikallisia olosuhteitakin.
Stalinin
Neuvostoliitossa kaikenlainen ei-kommunistinen järjestäytyminen lienee lähentynyt "kansanpetturuutta" ja Hannes Meyerin punainen Bauhauskin http://thecharnelhouse.org/2013/05/30/h ... 1930-1937/ on suunnitellut juutalaisille oblastia kaukoitään Kiinan rajalle.
Yleinen asenneilmapiiri maailmalla omana aikanaan idässä ja lännessä on ehkä heijastunut Suomeenkin?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 13.08.15 10:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 09:18

historioija kirjoitti:Kuuluu suhteuttaa yksittäiset ilmiöt ajanjakson ilmapiiriin, jopa koko Euroopan mitassa. Muu olisi jälkiviisautta. Mitä tapahtui 1930-luvulla esimerkiksi Ruotsissa, miten suhtauduttiin siellä juutalaisiin? Mongoleista ainakin puhuttiin.
Kyllä Ruotsissa sotienvälisenä aikana ilmeni runsaastikin antisemitististä ajattelua, eniten oikeistolaisissa ja kristillisissä piireissä, mutta antisemitististä ainesta oli perinteisesti ainakin jossain määrin myös työvänliikkeen aatemaailmassa.

Toisaalta Ruotsissa oli porvarillisessakin leirissä huomattavia kansallisosialismin vastustajia, jotka uskalsivat korottaa äänensä oikeaksi uskomansa asian puolesta. Heistä huomattavin oli ent. professori, Göteborgs Handels- och Sjöfarts-Tidningin peloton päätoimittaja Torgny Segerstedt (jonka sodanaikaista esiintymistä sivumennen sanoen näkyy vieläkin haukuttavan suomalaisissakin muistelmissa). Myös esim. sosialidemokraattinen valtiotieteilijä Herbert Tingsten sanoutui mahdollisimman selväpiirteisesti irti antisemitismistä.

Tämän ketjun olennainen pointti on kuitenkin toisaalla: siinä miten nykyaika käsittelee menneisyyttään, "menneisyyden hallinnassa". Toistetaan siis taas kerran: Ruotsi on tässä suhteessa asiansa hoitanut, tosin pitkällisen vitkaisuuden jälkeen. Viittaan 2000-luvun mittaan jatkuneen projektin loppuraporttiin: professori Klas Åmarkin kirjoittamaan 700-sivuiseen teokseen Att bo granne med ondskan. Sveriges förhållande till nazismen, Nazityskland och Förintelsen (Albert Bonniers förlag 2011). Koska jatkuvasti näkyy vedottavan tyyliin "oli Ruotsissakin", kehottaisin tutustumaan. (Kirjaa on melko huokealla saatavana esim. suomalaisistakin verkkokauppoista.) - Juuri vastaanlaisen selvityksen laatimisen tarvettahan Suomen osalta Veijo Murtomäki tähdensi HS-artikkelissaan 12.8.2015.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 09:49

nylander kirjoitti:Koska jatkuvasti näkyy vedottavan tyyliin "oli Ruotsissakin", kehottaisin tutustumaan. (Kirjaa on melko huokealla saatavana esim. suomalaisistakin verkkokauppoista.) - Juuri vastaanlaisen selvityksen laatimisen tarvettahan Suomen osalta Veijo Murtomäki tähdensi HS-artikkelissaan 12.8.2015.
Samaa mieltä. Tämä ketju käsittelee nimenomaan Suomea. Hesarissa Veijo Murtomäki viittasi (Åmarkin lisäksi) tähän, kommentissaan 12.8.2015 Suomen natsiyhteyksiä pitäisi tutkia laajasti
Mallia voisi ottaa Ruotsin hallituksen vuonna 2000 Tiedeneuvostolleen toimeksi antamasta tutkimusohjelmasta "Sveriges förhållande till nazismen, Nazityskland och Förintelsen" ja sen loppuraportista (2006).

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 09:51

Esko-Olavi kirjoitti: Ymmärrän pointin, mutta moni HS:n lukija saa kuvan ja idun ajatuksiinsa juutalaisten tuhoamisesta (tuhoamisleirit, murhat...) jo vuodesta 1935 lähtien ja että monet suomalaiset olisivat jo tuolloin hyväksyneet tuhoamiset.
...
Oikeasti tuhoaminen tässä tapauksessa olisi sorto, vaino, ahdisteleminen tms.
Tämä tarkennus oli kyllä paikallaan.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 10:01

Tässä vähän ajankuvaa 1930-luvun suomalaisesta ajattelusta. Poiminnat Urho Kekkosen kirjeistä Berliinistä. Kirjeet ja muut tekstit löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmasta Dorian kautta.
Jäisin mielelläni kotiin ja tulisin illaksi, mutta siellä on siivoaminen, joka kestää kauan. Sen ajan olen joskus istunut Frl. R:n huoneessa, mutta se on niin vastenmielistä. Taidan muuttaa pois, likaista ja vastenmielistä on. Ja juutalainen! Eihän kristitty voi asua juutalaisen luona!
Berlin 6/2 -32
Kekkonen, Urho (1932-02-06)
(Taas tuntuu tuolla eteisessä täällä asuva inhottava juutalainen Kaplan riitelevän toisen heimolaisensa, Rosenbaumin kanssa. Se ei tapahdu harvoin. Kaplan on niin inhottava tyyppi, että jos olisin joskuskaan "juovusten käsissä" tullut asuntooni, olisin käynyt kyllä vetämässä häntä pari kertaa "hönöön". Jussi täällä olla pitäisi, niin se oppisi juutalaisia vihaamaan).
Berlin 27/2 -32
Kekkonen, Urho (1932-02-27)
Asun nyt uudessa paikassa. Aluksi tietysti outoa, mutta siisti paikka, juutalaiset poissa ja ystävällinen Wirtin, jotta luulen täällä viihtyväni.
Berlin 2/3 -32.
Kekkonen, Urho (1932-03-02)
Kunhan ei se Rosebannin jutijoukko vain ei olisi pimittänyt postiasi! - sain nykyisen osoitteesi vasta 2/3 (keskiviikkona). Ei silti, etteivät ne täälläkin voisi pidättää, sillä erinomainen lapualaishenki täällä on vallalla - vaikka kapina epäonnistuikin. Kosola tämän päivän lehdissä selittää ettei se ollutkaan mikään kapina. –
Helsinki 8.3.1932
Kekkonen, Sylvi (1932-03-08)

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 10:04

historioija kirjoitti:
nylander kirjoitti:---
Ja kuitenkin: aihepiiri vaikuttaa kovin salamyhkäisesltä, koskapa Turtola itsekin kertoo, että suku esti hänen suunnittelemansa Kilpisen elämäkertahankkeen julistamalla Kansallisarkistoon luovutetun yksityisarkiston salaiseksi. ---
Syynä voi olla sekin, että on voinut tietää kokemuksesta jo etukäteen, että natsisuhteita tullaan paisuttelemaan ja ymmärtämään väärin, sekä tahattomasti että tahallisesti.
Tällaista voidaan tehdä lehdissä ja TV:ssä, kun toimittajalla ei ole asiantuntemusta. Mutta voitko mainita yhtään ainoaa vakasvasti otettavaa historioitsijan, joka on tehnyt tällaista?

Turtola nyt olisi päinvastoin käsitellyt asiaa silkkihansikkain. Selitys arkiston sulkemiseen voi siten olla, että siellä todella on kompromentoivaa aineistoa.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 10:19

nylander kirjoitti: Tämän ketjun olennainen pointti on kuitenkin toisaalla: siinä miten nykyaika käsittelee menneisyyttään, "menneisyyden hallinnassa".
Toisaalta Tony Judt oli sitä mieltä, että "suuri kertomus" on hävinnyt ja jokainen ryhmä kertoo omaa uhritarinaansa, menneisyydestä on tullut kauhukamari, jolla ei ole mitään yhteyttä nykyhetkeen.

Myös Antero Holmila huomautti Holokaustin lopussa, miten se että poliitikot tuomitsevat holaustin, ei vaikuta mitenkään heidän suhtautumiseensa nykyisin vainottuihin ryhmiin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 10:26

Emma-Liisa kirjoitti:
historioija kirjoitti:
nylander kirjoitti:---
Ja kuitenkin: aihepiiri vaikuttaa kovin salamyhkäisesltä, koskapa Turtola itsekin kertoo, että suku esti hänen suunnittelemansa Kilpisen elämäkertahankkeen julistamalla Kansallisarkistoon luovutetun yksityisarkiston salaiseksi. ---
Syynä voi olla sekin, että on voinut tietää kokemuksesta jo etukäteen, että natsisuhteita tullaan paisuttelemaan ja ymmärtämään väärin, sekä tahattomasti että tahallisesti.
Tällaista voidaan tehdä lehdissä ja TV:ssä, kun toimittajalla ei ole asiantuntemusta. Mutta voitko mainita yhtään ainoaa vakasvasti otettavaa historioitsijan, joka on tehnyt tällaista?

Turtola nyt olisi päinvastoin käsitellyt asiaa silkkihansikkain. Selitys arkiston sulkemiseen voi siten olla, että siellä todella on kompromentoivaa aineistoa.
Ajattelin lähinnä mediajulkisuutta, joka tarttuu innolla tällaisiin paljastuksiin ja keskittyy nimenomaan korostamaan niitä seikkoja, jotka vaikuttavat pahimmilta.

Tämä asenneilmasto, joka länsivaltojen yksiviivainen natsiyhteyksien kammo ruokkii, ei voi olla vaikuttamatta tutkijoihinkin, jotka ovat niin riippuvaisia paljosta. Natsisyytökset myyvätkin, tuovat julkisuutta ja mainetta. Kaikki mustavalkoisesta poikkeava on epäilyttävää, joten kuka rohkenee esittää "lieventäviä asianhaaroja".
Sama koskee itäisiä suhteita ja mitähän vielä tulisi mieleen. Ihminen, jossakin määrin historiantutkijakin on taipuvainen kaipaamaan puhtoisia sankareita ja katalia konnia, ei niinkään turhan monisävyisiä persoonia siitä väliltä, joita on hankala sijoittaa lokeroihin ja reilusti inhota tai palvoa. Eivät sellaiset viehätä niitä tahojakaan, joista tutkija on menestyäkseen riippuvainen.

Tämä on taas mutua, omia pikahahmotelmiani ja ennakkoluulojani, ei perustu mihinkään tutkimuksiin. Sopii esittää tositapauksia vastaan, näin päin tällä kertaa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Menneisyyden hallintaa vai masokismia? Suomen tapaus

13.08.15 10:55

historioija kirjoitti:Ajattelin lähinnä mediajulkisuutta, joka tarttuu innolla tällaisiin paljastuksiin ja keskittyy nimenomaan korostamaan niitä seikkoja, jotka vaikuttavat pahimmilta.
Ei kai mediajulkisuuden pelko voi olla este tutkimukselle, jolla päinvastoin pitäisi olla puhdistava vaikutus ns. sensaatiojulkisuuteen. Alkaahan meillä sitä paitsi olla jo massoittain sellaistakin kirjallisuutta, jossa milloin mikin "Timo" agenttina seikkailee vieraiden kolmikirjaininstanssien asioilla. Tai lehtiartikkeleita (aivan äskettäinkin Hesarissa!), joissa samaa 70-luvulla kommunismista ja Neuvostoliitosta viehättynyttä runoilijaa vedetään kerta toisensa jälkeen mankelin läpi samasta hairahduksestaan, joka jo läpikotaisin tunnetaan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”