Emma-Liisa kirjoitti:Voinee siis sanoa, että Häikiön lainaus oli tarkoitushakuinen (SDP = "huligaanit"), vaikka tilanne oli silloin vielä aika kimurantti.
En pidä sitä lainkaan mahdottomana. Varsinkin kun ottaa huomioon, minkälaisen tulkinnan Häikiö kuluneena kesänä kirjoittamassaan Anthony F. Uptonin muistokirjoituksessa esitti tämän teoksesta
Vallankumous Suomessa I-II, kuten Emma-Liisa huomasi.
Kurkistin kirjakaupassa (kun en teosta sattuneesta syystä nyt ostamaankaan suostu), mitä sanottavaa uudella Helsinki 1917 - 1918 -kirjalla on ns. Pörssitalon mellakasta Helsingissä elokuussa 1917. Episodia oli käsitelty, toki vain pääpiirteissään, kahdessa artikkelissa, joiden kirjoittajat ovat Laura Kolbe ja Jukka I. Mattila. Kummankin antama kuva välikohtauksen aiheuttajista oli mielestäni jotenkin karkeampi ja "huligaanimaisempi" kuin esim. mainitsemillani 1980-luvun kirjoittajilla (Marja-Leena Salkola, Upton, Piilonen). Kustaa Rovion panos jää lähes pimentoon, samaten SDP:n osuus (tai pikemminkin osallistumattomuus). Ilmankos kirjassa ainakin eräässä kohdin johdutaan kiittämään Helsingin valkokaartin toimintaa "vastapainona sosialistien mielivallalle".
Syy edellä sanottuun selviää heti teoksen lähdeviitteitä vilkaisemalla: Pörssitalon mellakan kuvaus kirjassa olisi vaatinut laajempaa lähdepohjaa kuin Kolben pelkästään ja Mattilan pelkästään käyttämät
virallisluonteiset lähteet, siis lähinnä kaupunginvaltuuston pöytäkirjat. Ymmärrän täysin, ettei niitä tapahtumakulkua selvitettäessä olisi mitenkään sivuuttaakaan voinut, mutta toisaalta H:gin valtuusto oli välikohtauksessa mitä suuremmassa määrin asianosainen, "piirityksen" kohde!
Mitään uutta ei edellä kuvatussa sinänsä ole. Esim. Eino Jutikkala käytti Turun kaupungin historian vanhassa 50-luvun niteessään kaupungissa 1910-luvulla sattuneita poliittisia selkkauksia kuvatessaan lähes pelkästään toisen osapuolen, kaupungin hallinnon, tuottamaa materiaalia (valtuuston ptk:t, kunnalliskertomukset yms.). Kuva oli sen mukainen.