Tapio Onnela kirjoitti: Maahanmuuttoa tulisi Harrisonin mielestä tarkastella paljon pidemmän ajanjakson näkökulmasta kuin vain kuukausien tai vuosien. Harrison arvelee maahanmuuttoon kohdistuvien pelkojen osoittavan huonoa historiatietämystä.
[/b]
Neljäs maahanmuuttoaalto Ruotsiin oli 1950-1970 –luvuilla. Ilman satojen tuhansien maahanmuuttajien työpanosta Ruotsin hyvinvointivaltio ei olisi selvinnyt.
Ruotsin teollisuuden ja talouskehityksen voimakkaan kasvun kausi oli 1870 - 1970 ja
ruotsalainen "kansankoti-hyvinvointivaltio" kehittyi ilmeisestikin vasta sen jälkeen?
Ensimmäisen öljykriisin 1973 ja Olof Palmen hallituksen 1974 hyväksymän nykypäiviin saakka vaikuttavan Kulttuuripoliittisen ohjelman voinee katsoa olleen käännekohtia niin Ruotsin taloudessa kuin maahanmuuttopolitiikassakin?
Krimin / Åolannin sodan jälkeen Ruotsin ja "Itä-Ruotsin" voinee nykykäsitteenä katsoa olleen kehitysmaita? Oli nälänhätiä ja Amerikkaan alettiin lähteä siirtolaisiksi suurin joukoin varsinkin Ruotsista.
Ajanjaksona 1870 - 1970 Ruotsin talouskasvu oli suurimpien joukossa maailmassa ja vielä 1970 Ruotsi oli USAn jälkeen maailman rikkaimpia maita oecd-tilastoissa.
Vuonna 2000 Ruotsi oli OECD-maiden listalla sijalla 17.
Lennart Erixon
kirjoittaa 1996 Golden age of the Swedish Model- ajasta
http://www2.ne.su.se/paper/lerixon.pdf vuosina 1870 - 1970.
Keskipalkka Ruotsissa kasvoi vuosina 1860-1910 170 %:a ja julkinen sektori oli alle kuusi/ 6 %:a bkt:stä ja vielä vuonna 1950 n. 25 %:a, samaa luokkaa kuin USAssa ja Sveitsissä ja julkinen sektorin suuri kasvu suuremmaksi alkoi noin 1970 tienoilta alkaen sen muuttuessa samalla tuottamattomammaksi, samoin alkoi työmarkkinasäännöstely.
Ruotsissa devalvoitiin 1970-luvulla viisi kertaa yht. 45 %:lla ja talouskasvu puolittui.
Ja 1991 - 1993 talouskriisissä Ruotsin bkt supistuikin.
Ruotsin köyhimmissä talouksissa varallisuus kasvoi vuosina 1980 - 1999 alle 6%:a ja samana aikana USAssa kolminkertaisesti samassa väestöryhmässä.
Dick Harrisonin neljäs muuttoaalto Ruotsiin oli noin 70 %:sti suomalaisten muuttoa töihin Ruotsiin, Vuosina 1945 - 2000 Ruotsiin muutti n. 545 000 ja Ruotsista Suomeen
paluumuuttoa n. 295 000, n. 250 000 suomalaista jäi Ruotsiin.
Suomalaismuuton huippuvuodet olivat 1964-1965 ja 1969-1970 Ruotsin tarvitessa lisää työntekijöitä ja hieman lyhyemmälle kuin 1945-2000 -ajalle laskettuna suomalaisten %-luku lienee huomattavasti korkeampikin.
Yhteispohjoismaisista työmarkkinoista solmittiin sopimus 1954 ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta yli rajojen, EUhan muodostaa nyt myöhemmin samankaltaisen "rajattoman" työssäkäyntialueen, työnvälitystoimintaa koko EUta koskien ei kylläkään Pohjoismaiden tavoin liene vieläkään?
Suomalaisten
muuttaessa 1950- ja 1960-luvuilla töihin Ruotsiin Ruotsi oli vielä ruotsinkielen ja ruotsalaisen kulttuurin maa, Ruotsin monikulttuurisuuden voinee katsoa alkaneen 1974
Kulttuuripoliittisesta ohjelmasta?
Ja suomalaisten Ruotsiin muuton aikoihin Ruotsissa oltiin vielä voimakkaan talouskasvun ja sen aikaansaamassa voimakkaan työvoimatarpeen ajassa ja
"monikulttuurisuusaikana" kansankotia pystytettäessä julkinen sektori kasvoi voimakkaasti.
Ja nykyisin maahanmuuttajiakin Ruotsissa ilmeisestikin työllistää voimakkaasti julkinen sektori ja tulijoiden kirjoitetaan noissa tehtävissä kohtaavan alkuperäisväestöäkin tehokkaimmin.
Tulevaisuudessa uhkaavaa työvoimapula-väitettä ei näytetä Ruotsissakaan nykyisin perusteltavan sen kummemmin, väestörakenne lienee väestötieteellisesti kylläkin
Ruotsissa korjautunut ja muuttunut?
-----------------------------------------
lis.: Ruotsin miljoonaohjelmassa 1965 - 1974 rakennettiin miljoona asuntoa, elementtirakenteisia kerrostaloja. Vanhempia rakennuksia myös purettiin ja lisäys oli noin 650 000 asuntoa. "Miljoonarakennuksissa" asuu nykyisin paljon Ruotsiin maahanmuuttaneita, mm. Tukholman Rinkebyssä ja Malmön Rosengårdissa.
Suurien siirtolaismäärien eriytyminen omille asuinalueilleen nähdään Ruotsissa myös ongelmana ja mm. LO käynnisti yhteiskunnan eheyttämisprojektin 2000 - 2004
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2002/pt ... 03-u1.html etnisille ryhmille.
Suuret maahanmuuttajaryhmät toisaalta halunnevat usein olla ja asuakin omissa yhteisöissään?
Miljoonaprojektissa
rakennetuille ja nyt jo ikääntyneille asuinalueille ei näyttäisi kuitenkaan olevan vaihtoehtoa tai sitten parin miljoonan maahanmuuttajaväestölle pitäisi käynnistää uusi miljoonaohjelma, mutta mitä sitten tehtäisiin 1965-1970 "miljoonataloille"?
Veikko Palvo