Verkkouutiset julkaisi STT:n ja Risto Jussilan kirjoituksen sotahistorian rahoituksesta: Sotahistorian tutkimustakin vaivaa krooninen rahapula
Verkkouutiset kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professorin Ohto Mannisen sanoneen, ettäSuomen sotahistorian komission tiistaina Helsingissä järjestämässä seminaarissa tuli korostetusti esiin arkirealismi: sotahistorian tutkimusta - kuten muutakin historiantutkimusta - vaivaa krooninen rahoituksen puute. Tilaisuudessa esitettiin hyvinkin kärjekkäitä mielipiteitä tämän tutkimusalan nykytilasta.
Verkkouutiset kertoi myös Mannisen arvostelleen ”traumatutkimuksen” syövän tutkimusrahoituksen. Traumatutkimuksella Manninen tarkoittaa suuria sotien ympärille syntyneitä tutkimushankkeita:”puolustusvoimissa sotahistoriaa ei koeta tärkeäksi tutkimusalueeksi, vaikka puolustusvoimat tarvitseekin historiaa oman imagonsa rakentamisessa. Suomen akatemiassa taas sotahistoriaa ei koeta päteväksi tutkimusalueeksi, joten rahoitus on kiven takana.”
Manninen arvosteli myös sitä, että "traumatutkimukset" eli suuret hankkeet sotien ympärillä syövät varoja ja tutkijoita ongelmakeskeiseltä tutkimukselta. "Traumatutkimuksella" hän tarkoitti suomalaista puhdistautumista siltä, että "olemme olleet pahoja".
Uutisessa lainattiin myös Dosentti Ali Pylkkästä:
Filosofian tohtori Tuomas Hoppu Tampereen yliopistosta puolestaan totesi Verkkouutisten mukaan, että sotahistoria kyllä saavuttaa laajaa huomiota, mutta hyödyn korjaavat kustantajat ja media.Dosentti Ali Pylkkänen Turun yliopistosta sanoi suoraan, että suomalaisten sotahistoriaan liittyvästä "kestotilauksesta" huolimatta sotahistorian tutkimus on jäänyt niin rahoituksen kuin virkojenkin kannalta retuperälle. Kysyntää sotahistorialla kuitenkin on.
¨¨
Pylkkänen pelkää, että ilman sotahistorian julkista lipunnostoa tutkijakato vain kiihtyy. Hän muistutti, että kukaan ei pysty loputtomiin jatkamaan ikääntyessään ja ja varsinkaan perheellisenä tulosvastuullista tutkijanelämää vain epämääräisten pätkätöiden, apurahojen ja palkkioiden varassa.
Hoppu kritisoi Verkkouutisten mukaan myös kaupallisuuden vaaroja:minkään muun historian osa-alueen uudet tutkimustulokset eivät saavuta yhtä laajaa huomiota mediassa kuin sotahistorian tulokset. Hän mainitsi esimerkkeinä Huhtiniemen teloitushuhut ja emeritusprofessori Heikki Ylikankaan tuoreen teoksen.
Siihen hyvät asiat sitten päättyivätkin. Huhtiniemi-keskustelussakin suuria voittajia ovat Hopun mielestä olleet kustantajat sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Historiankirjoituksen sidonnaisuus kaupallisuuteen ja mediaan onkin hänen näkemyksensä mukaan piilevä vaara tutkimuksen objektiivisuudelle.”
Uutinen kokonaisuudessaan täällä: Verkkouutiset: Sotahistorian tutkimustakin vaivaa krooninen rahapula- Nykyisen trendin mukaisesti hyvä perustutkimus ei enää välttämättä riitä, vaan tutkijan on korostettava työssään sellaisia piirteitä, jotka herättävät huomiota mediassa ja sitä kautta myyvät kirjaa. Tällöin on vaara, että tutkijan etiikka pettää ja hän laajemman huomion saadakseen pyrkii tarkoitushakuisesti tiettyihin tutkimustuloksiin, hän arvosteli.