Museoviraston arkeologien kenttätyökausi on päättynyt

[Lea Murto-Orava]

19.11.2007

Museoviraston arkeologien kenttätyökausi 2007 on päättynyt

Suomen muinaisuudesta tiedetään jälleen hiukan enemmän kuin ennen. Museoviraston arkeologit tutkivat kesän aikana esihistoriallisen ajan, historiallisen ajan sekä vedenalaisia muinaisjäännöksiä kymmenillä paikkakunnilla. Hoitotöitä tehtiin yli 200 muinaisjäännöskohteella. Suurin osa kenttätöistä rahoitettiin Museoviraston budjettirahoituksen ulkopuolisella rahoituksella. Muinaismuistolain mukaan maankäyttöhankkeen toteuttaja on velvollinen rahoittamaan hankkeen aiheuttamien arkeologisten tutkimusten kustannukset. Järisyttäviä esinelöytöjä ei tehty. Suurin osa löydöistä on saviastian paloja, kiventyöstöjätettä, esineiden katkelmia ja palanutta luuta. Inventoinneissa löydettiin kymmeniä uusia muinaisjäännöksiä niin esihistorialliselta kuin historialliseltakin ajalta.

ESIHISTORIALLISEN AJAN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT

Museoviraston arkeologian osasto teki tänä vuonna esihistoriallisen ajan kohteiden kaivaus- ja inventointitutkimuksia yli 50 paikkakunnalla. Kenttätöiden määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Viraston omin varoin tehtiin perusinventointeja neljässä kunnassa. Arkeologian osastolla oli käytettävissä kenttätutkimuksiin yhteensä 1 104 190 euroa.

Työllisyysvaroin toteutettiin kaivaukset Kotkassa ja Satakunnan Lapissa. Ne liittyivät matkailun kehittämishankkeisiin, joilla toivotaan olevan pysyvää työllistävää vaikutusta.

Erilaisten julkisten ja suurten yksityisten maankäyttöhankkeiden vuoksi tehtiin kaivauksia ja inventointeja 23 paikkakunnalla. Etelä-Kymenlaaksossa Museoviraston arkeologian osasto ja rakennushistorian osasto toteuttivat laajan yhteisen inventointiprojektin Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien alueella. Maakaasuputkilinjaa inventoitiin Hämeenlinnan ja Lempäälän, Lohjan ja Hangon sekä Mäntsälän ja Siuntion välisillä alueilla. Kaavoituksen tarpeisiin inventoitiin muinaisjäännöksiä mm. Hämeenlinnassa, Ivalossa, Loviisassa, Sipoossa sekä Vähässäkyrössä.

Maakaasuputkilinjan kaivaustutkimuksia tehtiin Lempäälässä, Tammelassa ja Valkeakoskella. Rakennushankkeiden uhkaamia muinaisjäännöksiä tutkittiin kaivauksin mm. Enossa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Pihtiputaalla kaivettiin Museoviraston arkeologian osaston, Keski-Suomen museon ja Pihtipudas-seuran yhteistyönä. Arkeologian osaston yleisökaivaukset järjestettiin neljättä kertaa Laitilassa.

Koekaivausryhmät tutkivat 14 kohdetta yksityisten maankäyttöhankkeiden vuoksi.

Lisätietoja antavat yli-intendentti Helena Taskinen, puh. (09) 4050 9270, helena.taskinen@nba.fi ja tutkija Teija Nurminen, puh. (09) 4050 9256, teija.nurminen@nba.fi .

Luettelo esihistoriallisen ajan kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista paikkakunnan mukaan aakkosjärjestyksessä on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/kenttatyot


HISTORIALLISEN AJAN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT

Museoviraston rakennushistorian osaston kenttätyökausi oli kaikkien aikojen vilkkain. Historiallisen ajan muinaisjäännösten tutkimushankkeita toteutettiin 46, minkä lisäksi myönnettiin 25 tutkimuslupaa. Tutkimuksiin oli käytettävissä Museoviraston budjettivarojen ulkopuolista rahaa noin 830 000 euroa.

Kaupunkiarkeologisia kenttätöitä tehtiin edellisvuosien tapaan eniten Oulussa, jossa jatkettiin massiivisten puurakenteiden dokumentointia virastotalon tontilla sekä tehtiin koekaivauksia Lyseon lukion pihalla yhteistyössä koulun kanssa. Pietarsaaressa tehtiin kaupungin ensimmäiset arkeologiset kaivaukset ns. Lassfolkin korttelissa. Kokkolassa tutkittiin 1600- ja 1700-luvulle ajoittuvia puurakennusten jäännöksiä, joiden yhteydestä löytyi mm. kalastusvälineistöä. Vastaavanlaista esineistöä löytyi myös Porvoosta Itä-Uudenmaan Osuuspankin sisäpihalta, jossa tutkittiin hyvin säilyneitä puurakennuksia, joista vanhimmat ajoittuivat myöhäiskeskiajalle.

Porvoon tuomiokirkon kirkkomaalla ja Lappeen vanhalla kirkonpaikalla tehtiin rakennustöihin liittyviä kaivauksia. Niiden yhteydessä suoritettiin lähes 80 vainajan osteologinen tutkimus, joka paljasti tietoja mm. kaupunkien väestön terveydentilasta. Haudoista löytyi myös esineistöä kuten vaatetuksen osia. Kalvolassa ja Lempäälässä tutkittiin kahdeksan maakaasuputkilinjauksella sijaitsevaa kaskiraunioaluetta. Kyseessä on ensimmäinen kaskiviljelyn historiaa selvittävä arkeologinen tutkimushanke. Vantaalla inventoitiin keskiajalta periytyvä tiestö. Inventoinnissa selvisi, että suurin osa 1600- ja 1700-lukujen karttoihin merkitystä tieverkosta on edelleen käytössä. Suositut yleisökaivaukset jatkuivat Kukonharjun kanavalla kolmatta kesää.

Lisätietoja antaa intendentti Marianna Niukkanen, puh. (09) 4050 9471, 0400 356 257, marianna.niukkanen@nba.fi

Luettelo historiallisen ajan kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista paikkakunnan mukaan aakkosjärjestyksessä on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/rho_kenttatyot_2007 ja luettelo myönnetyistä tutkimusluvista osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/rho_tutkimusluvat07

MERIARKEOLOGISTEN KOHTEIDEN KENTTÄTYÖT

Meriarkeologian yksiköllä oli kenttätöihin käytössä Museoviraston budjettirahoituksen ulkopuolista rahoitusta 37 000 euroa ja omaa rahoitusta 58 000 euroa. Meriarkeologian yksikkö teki kenttätöitä viidellä kohteella ja inventoi kaksi vesialuetta. Vesirakennustöistä aiheutuvia inventointeja ja viistokaiutuksia tehtiin kahdeksalla paikkakunnalla. Tarkastussukelluksia tehtiin neljällä kohteella.


Vrouw Marian hylylle tehtiin viikon pituinen tarkastusmatka, jonka aikana hylkyä kuvattiin sen kunnossa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi ja hylyn kannelta otettiin analysoitavaksi puukappale, josta tehdään mm. DNA-selvitys. Tarkastusmatkan aikana etsittiin myös lähisaarilta Vrouw Marian miehistön yöpymispaikkaa, joka todennäköisesti oli Släta Måsskär -nimisellä luodolla.

Nauvon keskiaikaisen haaksirikkopaikan kuukauden kestäneissä tutkimuksissa kaivettiin hauraita hylynosia esiin sedimentistä, dokumentoitiin ne löytöpaikalla ja nostettiin ylös. Hylyn rakenneosien lisäksi löytömateriaalissa oli luita ja keramiikkaa.

Korppoossa kartoitettiin Vidskärin hylyn haaksirikkopaikan laajuutta ja laatua. Hylyn läheisyydestä nostettiin myöhäiskeskiajalle ajoittuva pronssikannu.

Meriarkeologian yksikkö osallistui myös yliopistojen kenttätyöopetukseen. Hangon Tvärminnessä sijaitsevan, 1600-luvulta peräisin olevan Joskärin hylyn opetuskaivauksia jatkettiin yhteistyössä Hangon kesäyliopiston kanssa. Perämerellä osallistuttiin Metsähallituksen kanssa Oulun yliopiston organisoimaan opetukseen ”Perämeri biologisena ja kulttuurisena tutkimuskohteena”. Kenttätyöosuudessa tarkastettiin Perämeren hylkykohteita.

Vedenalainen inventointi aloitettiin Hangon Hauensuolen, Tullholmenin, Kobbenin ja Lilla Ankargrundetin välisillä vesistöalueilla, jossa viistokaiutettiin Metsähallituksen ja Museoviraston suunnitteleman suoja-alueen vesistöosuudet. Sen lisäksi inventoitiin Suomenlinnan vesistöaluetta tavoitteena selvittää veden alla säilyneen kulttuuriperinnön nykyinen tilanne. Alueelta tunnetaan noin 50 kohdetta.

Kustavissa kartoitettiin Suomen sodan aikainen taistelupaikka Isoluodon ja Laupusen välisessä salmessa. Yhteistyössä Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksen arkeologisen tutkimussukelluskurssin kanssa viistokaikukartoitettiin Hiittisissä Högholmenin saaren rantavedet ja Kyrksundetin salmi.

Lisätietoja antaa yli-intendentti Marja Pelanne, puh. (09) 4050 , marja.pelanne@nba.fi

Luettelo meriarkeologisten kohteiden tutkimuksista ja niiden tuloksista on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/meriarkeologiset_kenttatyot_07


MUINAISJÄÄNNÖSTEN HOITO

Muinaisjäännösten hoitoyksikkö teki maisemanhoitotöitä 236 kohteessa, joista noin kaksi kolmasosaa oli esihistorialliselta ajalta olevia muinaisjäännöksiä ja -alueita. Runsas neljännes hoidetuista kohteista on valtakunnallisesti merkittäviä ja useat myös tunnettuja nähtävyys- ja käyntikohteita.

Pääosaa muinaisjäännöksistä hoidettiin työllistämisvaroin palkatulla työvoimalla. Jonkin verran kohteita hoidettiin myös yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Laiduneläimiä oli noin 20 muinaisjäännösalueella.

Valkeakosken Rapolassa aloitettiin Valkeakosken kaupungin kanssa Pirkanmaan TE-keskuksen rahoituksella kolme vuotta kestävä hanke, jossa maisemanhoidon ohella kunnostetaan ja rakennetaan Rapolanharjulle opetukseen ja matkailuun liittyviä rakenteita, reittejä ja opasteita. Myös Rapolan kartanon puutarhaa kunnostetaan sekä tehdään näyttely, joka kertoo Rapolanharjun ja Sääksmäen esihistoriasta, historiasta ja ympäristöstä.

Lisätietoja antaa yli-intendentti Mirja Miettinen, puh. (09) 4050 9251, mirja.miettinen@nba.fi

Luettelo hoidetuista muinaisjäännöskohteista on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.nba.fi/fi/mjhoitokohteet2007

Kesän kenttätöiden esittelytilaisuus järjestetään Helsingissä Kansallismuseon auditoriossa 29.-30.11.2007. Tilaisuus on maksuton, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
Lisätietoja antaa tutkija Teija Nurminen, puh. (09) 4050 9256, teija.nurminen@nba.fi