Eversti Charles de Gaulle tunsi itsensä lontoossa sivuutetuksi, englantilaiset tarjosivat vain ranskalaisosaston päällikkyyttä Englannin armeijassa.
Roosevelt piti de Gaullea kunnianhimon sokaisemana everstinä ja
Winston Churchill sanoi: " Kutsumme häntä Orleansin neitsyeksi ja etsimme piispoja, jotka polttaisivat hänet."
Ranskankin kunniaa oli loukattu, olihan Ranskan kultturi ja -kieli levinnyt valistusajan aatteiden mukana laajalle.
DeGaulle ryhtyi suunnittelemaan Euroopan yhteisöä, valtioiden rauhanomaista liittoa, joka ulottuisi Atlantilta Uralille.
Jaltan konferenssiinkin pääsy estettiin Ranskalta ja DeGaullelta, joka
sanoi Harry Hopkinsille 27/1/1945: "kenties olemme tämän aseman arvoiset. Silloin olette oikeassa. Mutta ehkä me toivumme. Silloin olette tehneet virheen. Molemmissa tapauksissa menettelytapanne on omiaan erottamaan meidät teistä."
Tultuaan 1958 presidentiksi DeGaulle ryhtyi toteuttamaan itsenäistä Ranskan politiikkaa, kaksinapaista maailmaa ei hyväksytty - eikä DeGaulle hyväksynyt Englantiakaan Euroopan Yhteisöön.
Gaullismi on vaikuttanut DeGaullen jälkeenkin, olivathan monet muutkin ranskalaiset kokeneet Ranskan arvovallan loukatuksi.
Charles - De - Gaulle . org:
http://www.charles-de-gaulle.org/articl ... erche=1962
Tekiköhän F.D.Roosevelt Jaltassa virheen, kuinka pitkälti "menettelytapa on erottanut", häirinnyt TransAtlanttisia suhteita ?
Roosevelt- Henry Morgenthaun suunnitelma Saksan pirstomisesta pieniksi maatalousvaltioiksi vaihtui Harry S. Trumanin aikana Marshall- avuksi Länsi-Euroopalle.
De Gaulle oli syrjäytettynä Ranskan neljännen tasavallan ajan, Indokiinan ja Algerian tappioiden jälkeen De Gaulle nousi presidentiksi ja gaullistipresidentit seurasivat häntä viidennessä tasavallassa.
Ehty,
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö oli 1951 alkaen Ranskan aloitteesta solmittu
Ranskan, Länsi-Saksan, Italian ja Benelux- maiden liitto.
Mutta
varsinainen Euroopan Yhteisö alkoi muodostua vasta Charles DeGaullen
presidenttikaudella ja De Gaullen johtamat ranskalaiset eivät suhtautuneet suopeasti Englantiin, eikä USA:han.
EUn voisi katsoa olleen lähinnä DeGaullen Ranskan ajatus, vai voiko ?
Veikko Palvo