Miksi viljaa ei pidetty varastossa tai miksi viljaa ei ostettu nälänhädän 1867-1868 estämiseksi ja oliko v. 1863 finanssitoimikunnan 1. osaston päällikkönä aloittanut J.V.Snellman ja hallinto syyllinen.
"Helmikuussa 1864 Snellman hylkäsi artikkelissaan ajatuksen, että viljaa voitaisiin vapaasti hankkia maahan kadon sattuessa. Sen tilalle hän esitti kaksi vaihtoehtoa: joko kruununmakasiinit ja kunnan jyvästöt pidetään täynnä tai
otetaan miljooniin kokoava kuoletuslaina yksinomaan viljantuontia varten." Kumpikaan vaihtoehto ei näyttäisi kuitenkaan
toteutuneen?
Valtiopäivät 1755 - 1756 ovat jo tehneet päätöksen lainamakasiinien perustamisesta jokaiseen seurakuntaan, miten päätöstä sitten lienee noudatettukaan?
Joitain hätäapumakasiineja on ehkä ollut jo neljäsosan väestöstä surmanneen 1695 - 1697 nälänhädän seurauksena?
Ja katovuosia ainakin on ollut jatkuvasti, "Vuonna 1856 alkanut katojen sarja, jonka aikana vain vuodet 1859 ja 1861 olivat normaaleja, huipentui 1867 katoon, joka kohtasi koko maata."
Kruununmakasiinit on määrätty 1857 pakollisiksi; jokaiselta vero-mk:lta 2 kappaa ruista, 2 ohraa, 2 kauraa. Veroina näytettäisiin viljaa kerätyn kruununmakasiineihin? Ja maanvijelijä on saanut ja tottunut saamaan halvalla viljaa, yleensä lainaksi tynnyri tynnyriä vastaan. Luottamus jatkuvan avun saantiin on synnyttänyt huonoa taloudenhoitoa, maanviljelijä ei säästänyt silloin tulevia tarpeita varten, ei edes kylvöjä varten. 268.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi/luv ... -1867-1868
http://snellman.kootutteokset.fi HAKU: Snellmanin hätäohjelma nälkävuosina 1867-1868
Kruununmakasiinin merkityksen hätä- ja siemenviljavarastona sanotaan vaihdelleen eri paikkakunnilla, koska hyvinä vuosina kaikki vilja oli lyhytnäköisesti lainattu pois ja hädän hetkellä makasiini oli tyhjä.269.
J.V.Snellmanin tilannekuva näyttäisi olleen kuvernöörien raporttien varassa ja mm. Turun ja Porin läänin maaherra Creutzin kriittinen raportti Malmgårdin kartanosta 17.8.1867 näyttäisi tulleen liian myöhään tilanteen muuttamiseksi. Syyskuun 3. - 5. ja 14 pv hallat palelluttivat viljan koko maassa, kato oli pahin kolmessa pohjoisessa läänissä, Oulu, Kuopio, Vaasa, joissa asui 730 000 ihmistä maan 1,8 miljoonan väestöstä.
Ja nyt
kaikista lääneistä tuli viestejä, että viljavarat eivät riittäisi väestön ruokkimiseen seuraavaan viljankorjuuseen asti. "Isku oli suuri, koska Snellman oli toivonut uudesta sadosta elvytystä tilanteeseen viimeiseen asti, sillä valtion kassa oli tyhjä."
Milloin lainoja viljan ostamiseen onkaan saatu Saksasta, 1867 keväällä jäätilanne on estänyt viljan tuonnin, jäät lähtivät Etelä-Suomesta vasta kesäkuun alussa. Snellman on kyllä laivaliikenteen myöhästymisen johdosta sähköttänyt Pietariin kenraalikuvernöörille, jonka pyysi hankkimaan finanssiministeriltä luvan käyttää ulkomaisiakin laivoja viljan tuomiseksi maahan venäläisistä satamista.
Rautateitse viljantuonti Pietarista ei ole käynyt päinsä, koska "nälkärata" sinne rakennettiin vasta nälänhädän vuosina. Ja jääesteet ovat estäneet sisäjärvilläkin vesiliikenteen.
Mitä syksyllä 1867 olisi sitten ollut tehtävissä, lainajyvästöjä ja siemenrahastoja on kyllä myöhemmin perustettu ja v. 1934 niistä on annettu uusi lakikin ja vielä vuonna 2008 on ollut seitsemän lainajyvästöä ja siemenrahastoa jäljellä.
Veikko Palvo