Materiaalisesti ainakin seuraavaa vuonna 1941:
Neuvostoliitto: 3719 nykyaikaista lentokonetta joista 1540 läntisissä sotilaspiireissä.
Saksalla 1830 lentokonetta
Neuvostoliitolla lännessä 13.000 tankkia, joista maailman parhaita Voroshilov ja T34 tankit
Saksalaisilla 3680 tankkia paloherkillä bensiinimoottoreilla varustettuna
Ja niin edelleen.
Viktor Suvurov- "Ledokol", 1995 ilmestynyt " Hitlerin salaisuudet Stalinin pöydällä" - dokumenttokokoelman julkaisija Venäjän federatiivinen turvallisuuspalvelu ja ulkoinen tiedustelupalvelu sekä Moskovan arkistojen yhteistyöelin.
[/quote]
Julkaisijan, venäläisten julkaisijoiden perusteella voisi kyseessä olla " Venäjän historiapolitiikka ", jatkona jo Stalinin ajan samankaltaiselle historiapolitiikalle.
"Stalin tiesi puna-armeijan heikkouden, Talvisota Suomessa oli sen osoittanut",
http://millersville.edu/holocon/files/t ... conomy.pdf ja Salin auttoi Hitlerin Saksaa raaka-ainetoimituksin rakentamaan ja luomaan sotateollisuutensa.
Ja Stalin tuli täten auttaneeksi ja nopeuttaneeksi hyökkäystä Neuvostoliittoonkin; Barbarossaa.
Stalin lienee laskeskellut Saksasta vastakauppatoimituksina saamiensa vanhojen koneiden avulla pystyttävän lisärakentamaan Neuvostoliiton sotataloutta Saksaa nopeammin.
Saksan sanotaan kuitenkin jääneen Barbarossan johdosta kaupassa voiton puolelle, voitoksi on laskettu 230 miljoonaa reichsmarkkaa.
Ja 1941 NL:n lentokoneet tuhottiin Barbarossan alettua suurelta osin kentilleen ja panssarivaunut tuhoutuivat tai jäivät valtaviin motteihin; joten tuon "materiaalivoiton" voisi oikeastaan kai laskea suuremmaksikin?
"Saksa ja NL solmivat luottosopimuksen 1935 ja Neuvostoliitto pyrki palauttamaan 5-vuotissuunnitelmansa toteuttamiseksi tiiviimmät kauppasuhteen Saksaan. Saksan 4-vuoden jaksojen suunnitelmatalouden fyhrer H.Görin halusi hänkin tiiviimpiä kauppasuhteita Neuvostoliittoon, mutta Hitler oli aluksi vastaan.
Kauppaneuvottelut alkoivat lokakuussa 1938, Stalin lähetti Georgi Astakovin, Molotovin ja Saksa Karl Schnurren, Saksan moskovan lähettiläs
F. Schulenburgin. ( Evgeni Babarin myöskin neuvottelemassa myöhemmin )
Stalin halusi "poliittista perustaa" kauppasopimukselle ja 20.5.1939 Molotov mainitsi ensimmäisen kerran hyökkäämättömyyssopimuksen, myöhemmin kauppasopimuksen lisäksi `salaisen lisäpöytäkirjankin. ´
"Vuoteen 1936-1938 kaupan tasoon verrattuna kaupan taso 8.1939 - 6.1941 oli 9-kertainen vuosittain ja luotto NL:lle 200 miljoonaa RM."
"Neuvostoliitto löi raka-aineita Saksalle toimittaessaan jopa laimin oman varustelutaloutensa tarpeita, arvioivat Hilger ja Schnurre Moskovassa. Suuret viljatoimitukset Saksalle eivät olleet sille yhtä elintärkeitä kuin öljy ja metallit, rautamalmikin - mutta Neuvostoliitolle itselleen se oli vahingollista.
Kivihiilen suhteen ainoana raaka-aineena Saksa on ollut omavarainen ja maksanut hiilellä tuontia Neuvostoliitostakin. Ja ei Neuvostoliitolla olettaisi olleen "reservituotantokapasiteettia" esim. harkkoraudan, romuraudan ja rautamalmin, mangaanin, kromin jne. ja varsinkaan öljyn suhteen.
Raaka-ainetoimitukset Saksalle 22 kuukauden ajan 1939-1941 ovat olleet Neuvostoliiton suunnitelmataloudelle rasitus?
Saksa - Neuvostoliitto kauppasopimusta 8.1939 näytetään halutun molemmin puolin kummankin olettaessa pääsevänsä kaupassa voiton puolelle varustautumiskilvassa, mutta Saksan lasketaan jääneen voitolle varsinkin Barbarossan aloittamisen johdosta.
Stalinin
Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmista länteen ei näytä olevan lähdetietoja, ainoastaan NL:n romahduksen jälkeisiä kirjailija-arvioita Venäjällä?
Hyökkäyssuunnitelmia Suomeen Talvisodan jälkeen 1940 - 1941 -- länteen -- NL:ssa kylläkin laadittiin Jeltsinin kaudella paljastuneitten arkistotietojen mukaan.
Veikko Palvo