Itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin suunnalla laajentumia näyttää harjoittavan myöskin Kiinan kommunistisen puolueen Belt and Road,Veikko I Palvo kirjoitti: ↑22.05.24 08:58
Euroopan Unionin maantieteellisestä laajenemisesta yhdeksään uuteen EU-jäsenmaahan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Potential ... pean_Union
Balkanille, mm. Serbia, jonne suunnitellaan Kiinan Belt and Road suurinopeuksista junayhteyttä Belgrad - Budapest ja Xinhua Budapest uutisoi 18.5.2024 aiesopimuksesta rakentaa öljy-/kaasuputki Unkarista Serbiaan.
Veikko Palvo
pres. Xi Jinping käynnisti BRI:n Kazakstanin vierailullaan syyskuussa 2013 ja ehkäpä Kiinan uudella kaupallisella aluevaltauksella on ollut vaikutusta Kremlissä Ukrainan miehityspäätökseen 20.2.2014, Krimillekin Venäjän tunnuksettomat sotilaat ilmestyivät helmikuun 2014 lopulla.
Putinin Venäjä oli 2014 jo palaamassa `stalinistiseen tulevaisuuteensa´ ja 24.2.2022 Ukrainaan hyökkäys täydensi siirtymää takaisin stalinismiin.
Stalin uskoi joulukuussa 1939 pääsevänsä parissa viikossa Helsinkiin ja Putin uskoi valloittavansa Kiovan ja Ukrainan yhtä nopeasti.
Ukraina alkoi v. 2013 viedä mm. maissia Kiinaan, jonka valtion puolisotilaallinen bingtua-järjestö vuokrasi Ukrainalta 100 000 hehtaaria maatalousmaata viljan viljelyyn ja sikojen kasvattamiseen 50 vuodeksi.
Kiina korjausrakensi Ukrainan satamia, mm. Mariupolin satamaa 50 miljoonan $:n arvosta.
Kiina - Ukraina kauppa ei ollut kovin suurta, mutta olihan sekin Kiinan Belt and Road- suunnitelman käynnistämistä keski- ja itä-euroopassa,
alkuun 17+1 ja nyt 14+1 maata.
Belt and Road Kiinassa on keskus ja muut maat ulkokehällä kuin pyörän napa ja puolat.
Venäjän 24.2.2022 Ukrainan valtausyrityksen käynnistyttyä Ukrainan ulkomaankauppa pysähtyi, eikä Kiinaan voinut viedä viljaa, maissia ja raaka-aineita.
http://cna.org/our-media/indepth/2022/0 ... -to-europe
Autoritaaristen valtioiden uhkien tunnistaminen ulottui koskemaan myöskin Kiinaa, jonka katsotaan Ukrainan sodassa olevan väärällä puolella, mutta Kiinalla on edelleen Balkanilla ja Keski-EU:ssa läheisiä kumppaneita.
Kiina osti Kreikalta v. 2015 Ateenan Pireuksen satamasta 67 % ja 11.2015 Kiina ja Unkari solmivat sopimuksen Budapest - Belgrad - Pireus rautatien rakentamisesta. Kiina rahoitti radasta 20 vuoden lainalla 85 % ja rakentaminen aloitettiin 11.2017 Serbiassa, jolla on Unkarin tavoin läheiset suhteet myöskin Venäjään.
Serbia on ainoana Euroopan maana ostanut Kiinalta FK-3 ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Maailman suurin autoakkujen valmistaja Kiinan CATL ilmoitti elokuussa 2022 rakentavansa Euroopan suurimman litium-akkutehtaan 7,3 miljardilla Unkarin Debreceniin. Joku saksalainenkin autovalmistaja näyttäisi suhtautuneen hankkeeseen myötämielisesti, onhan Saksalla suuria investointeja Kiinassakin.
http://debrecen.hu/en/local/news/the-bi ... n-debrecen
Helsinki-Tallinna tunnelikin näyttäisi olevan jonkinlainen Belt and Roadin aiehanke, eihän Kiina tuollaisiin hankkeisiin rahaa sijoittaisi, Kiinahan on "teollistumisessaan" ja tuotteiden myynnissä läntisille markkinoille käyttänyt muutoinkin länsimaista rahoitusta.
Veikko Palvo