Kuvassa vasemmalta: Anu Lahtinen, Paula Purhonen, Liisa Savolainen, Heikki Roiko-Jokela, Matti Peltonen, Timo Valtonen, Tuomas Lehtonen, Pertti Haapala, Hannu Salmi, Marko Junkkarinen, Jussi Nuorteva, Ilona Pikkanen. Kuvan ulkopuolelle jäivät: Sirkka-Liisa Mettomäki, Jouko Nurmiainen ja Tapio Onnela (kuva)
Agricola – Suomen historiaverkon johtokunta kokoontui pitkän tauon jälkeen tiistaina 12.2. Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tiloissa Ritarihuoneella. Agricolan tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin kokouksessa jossa olivat mukana Turun, Tampereen Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin yliopistojen historian laitosten edustajia sekä Museoviraston, Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran edustajat.
Agricola – Suomen historiaverkko perustettiin yli 12 vuotta sitten maan historianlaitosten ja muistiorganisaatioiden yhteishankkeena. Hanke käynnistyi Opetusministeriön tietoyhteiskuntarahoituksen avulla vuonna 1996. Agricolan perustivat Turun ja Tampereen yliopistojen historian laitokset, sekä Helsingin yhteiskuntahistorian laitos ja myöhemmin myös muut laitokset ovat tulleet mukaan. Hankkeessa ovat alusta asti olleet mukana Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, yliopistojen kirjastoja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen seura sekä Museovirasto.
Kun Agricolaa perustettiin 1990-luvun puolivälissä useimmilla näistä organisaatioista ei ollut edes ”Internet-kotisivuja” joiksi verkkosivuja siihen aikaan yleisesti kutsuttiin. Kenelläkään ei myöskään ollut kovin selkää kuvaa siitä minkälaiseksi julkaisu ja kommunikointikanavaksi Internet vuosien varrella muodostuisi. Agricolan tarkoitus oli luoda ”kotisivu historialle”. Siitä on tullut sittemmin laaja historiaportaali historiallista tietoa ylläpitävien ja tuottavien instituutioiden ja tiedon käyttäjien välille. Sen kohderyhmänä ja käyttäjinä ovat kaikki historiallista tietoa tavalla tai toisella käyttävät kuten historian eri tasoiset historian opetuksen sektorit, tutkimus, media ja historian harrastajat.
Kokous pohti Agricolan tavoitteita, tilaa ja tulevaisuutta. Hankkeen alullepanijat olivat varsin tyytyväisiä Agricolan palveluihin ja katsoivat sen muodostavan tärkeän solmun erilaisten historiaa sivuavien instituutioiden ja yleisön välille, joka samalla myös tukee hyvin sen perustaneiden instituutioiden toimintaa.
Kokouksessa pohdittiin Agricolan rahoituskysymystä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Portaalin rahoitus on vailla kiinteää pysyvää rahoitusta, joka jossain määrin haittaa sen toimintaa. Tällä hetkellä historian laitokset, sekä SKS ja SHS rahoittavat vuosittaisilla maksuilla Agricolan toimintaa. Lisäksi eri säätiöiltä ja Tieteellisten seurojen valtuuskunnalta on saatu rahoitusta projektiluontoisesti. Agricola on saanut jonkin aikaa myös Opetusministeriön kulttuuri- ja mielipidelehtitukea.
Kiinteämpää rahoitusta on kuitenkin erittäin vaikea saada, koska Agricola tavallaan putoaa monen sektorin väliin kattaessaan toiminnallaan samanaikaisesti tiedemaailmaa, kulttuuria ja laajempaa kansansivistyksellistä tehtävää. Tämä uusien palvelujen väliinputoaminen on selvästi ongelma yhä enemmän verkottuvassa maailmassa, jossa 1800-luvulla syntyneiden rakenteiden rinnalle ja tilalle on tulossa kokonaan uudenlainen tapa hahmottaa tiedon merkitystä, tuotantoa ja jakelua.
Ministeriöt rahoittavat etupäässä jo olemassa olevia instituutioita, eikä uusien julkisesti rahoitettavien instituutioiden tai palvelujen synty ole mahdollista, varsinkaan tilanteessa jossa julkisesti rahoitettujen palvelujen halutaan pikemminkin vähenevän kuin kasvavan.
Kokous päätti tiivistää siinä mukana olevien tahojen yhteistyötä ja selvittää missä ekologisessa lokerossa se parhaiten voisi kukoistaa. Toimintaa aiotaan jatkossakin rahoittaa vuosimaksuilla, säätiöille ja ministeriölle tehtävillä hakemuksilla, sekä historian valtakunnalliseen verkko-opetukseen mahdollisesti jatkossa saatavilla varoilla.