Suomi ja NATO 1954

[Ciccio]

Raakaöljyllä Neuvostoliitto maksoi 1980-luvulla 80 %:a jäänmurtajista, tehtaista, paperi- ja kartonkikoneista, vaatteista ja kengistä sekä rakennusprojekteista.
Nesteen jalostamoiden kapasiteetista jäi Suomeen n. 70 - 75 %:a, sillä Neuvostoliiton jakeluyhtiö Teboil toi 25 - 30 %:a öljytuotteita.
Jalostamoiden tuotanto piti sopeuttaa Teboilin vaihtelevaan tuontiin ja tilanne pakotti Nesteen viemään kaikkein pisimmälle jalostettuja tuotteitaan ja viennin kannattavuusrajan sanotaan olleen hyvin lähellä.

Nesteen Jaakko Ihamuotilalta kysyttiin: mikä olisi tilanne jos Nestettä ei olisi ? (1980-luvulla) J.Ihamuotila vastasi ettei hintataso oleellisesti poikkeaisi senhetkisestä, se olisi ollut Rotterdamin noteeraus + rahti Suomeen.
Mutta bilateraalikauppa oli pidettävä poliittisista syistä korkealla tasolla.

Neste perusti trading- yhtiön myymään NL:n raakaöljyä ja yhtiö myi myös esim. Libyan öljyä.
Irakistakin haettiin öljyä, Saddam Hussein maksoi Neuvostoliiton aseet öljyllä.

"Suomi oli kytkeytynyt öljyn, energian ja talousyhteistyön vahvoilla siteillä Moskovaan, ylivoimaisesti vahvemmilla kuin yksikään toinen länsieurooppalainen maa."
kirjoittaa Markku Kuisma: Kylmä sota, kuuma öljy -tutkimuksessaan
isbn 951 - 0 - 20811 - 6 ja jatkaa:
sivu 517: "Nesteen tie kytkeytyi kiinteästi Suomen uuden ulkopolitiikan linjanvetäjään Urho Kekkoseen, Nesteestä tuli presidentin idänpolitiikan kruununjalokivi ja neuvostokaupan väkipyörä."

sivu 519.: "Viimeistään 1960-luvulla hallitsevaksi kehkeytyi öljyn ja valtionetuun sidotun Nesteen rooli idänkaupan tärkeimpänä instrumenttina."
(Kekkonen oli idäntiellään hyvin johdonmukaisesti jo pääministerikausillaan.)
s. 520.: "Kekkosta ja sosiaalidemokraatteja yhdistänyt, valtionjohtoista teollistamispolitiikkaa ja idänkaupan keskitettyä hallintaa edistänyt linja avasi ovia Nesteen etenemiselle
ja syksystä 1954 lähtien aluksi NATO- vetoisesta hankkeesta (Naantalin jalostamo) puhuneet kommunistitkin asettuivat Nesteen taakse Moskovan hyväksyvän kannan selvittyä."

"Moniin Neste Oy:n investointipäätöksiin sisältyi kuitenkin myös poliittisia, kylmän sodan ja Suomen aran kansainvälisen aseman synnyttämiä motiiveja.
Ne saattavat, poistoja ja verotuksen minimointia suosineen käytännön ohella, selittää laajemminkin suomalaisteollisuuden poikkeuksellisen runsaita ja osin tehottomiksi todettuja investointeja."
Markku Kuisman alaviite: vrt. Pohjola. Tehoton pääoma 1996.

Siis lyhyesti: Laskiko Kekkonen bilateraalikaupan edut talouden realiteettien pohjalta ohjatessaan teollisuuden investointeja Suomessa ?

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Voisivatko Palvo ja ylläpito itse tykönään kukin yksin ja erikseen miettiä, mikä on se "keskustelu" jota Palvo, Ciccio, täällä on käymässä ja mikä on sen keskustelullinen tavoite historiantutkimuksen näkökulmasta. Tämä ihan yleisesti kaikkiin ketjuihin.

[Ciccio]

Voisivatko Palvo ja ylläpito itse tykönään kukin yksin ja erikseen miettiä, mikä on se "keskustelu" jota Palvo, Ciccio, täällä on käymässä ja mikä on sen keskustelullinen tavoite historiantutkimuksen näkökulmasta. Tämä ihan yleisesti kaikkiin ketjuihin.

Tavoitteeni ja kysymykseni voisi pelkistää: Miksi 1950-luvun alussa Suomessa - kun piti valita vapaakaupan ja bilateraalikaupan välillä -
valittiin idänkauppa ?
Kenties sillä ei ole merkitystä nykypäivänä, eikä tulevaisuudessakaan ?
______________________________________________
Suomen rajakaupan arvo nousi esim. 1970 - 1980 20 miljoonasta clearing- ruplasta 67 miljoonaan ja puolet tuonnista oli raakapuuta.
Pääosa tukkipuusta tuotiin tavaranvaihtosopimusten puitteissa ja vakiintuneen vuosittaisen kokonaismäärän on sanottu olleen 1970-luv. alkaen 3,7 - 5,0 miljoonaa kuutiometriä.
Venäjän puuntuonnin ollessa nyt 2008 vaarassa on esitetty
10 - 12 000 000 (20 000 000:nkin) kiintokuutiometrin lisähakkuita.
1960- luvulla perustettiin esim. Savon sellu Oy ja Kemijärven selluloosatehdas clearing-tuontipuuta käyttäviksi ?
______________________________________________

Sukututkimuksessa aikaraja esim. HisKi- tiedoissa 100 vuotta, sitä uudempaa tietoa ei ole julkisesti kaikkien saatavilla.

Jouko Heyno, olisiko tällä keskustelupalstalla oltava myös jokin aikaraja keskustelunaiheille ?
Kenties se olisi aiheellista ?

Veikko Palvo

[Peter Tikka]

Voisivatko Palvo ja ylläpito itse tykönään kukin yksin ja erikseen miettiä, mikä on se "keskustelu" jota Palvo, Ciccio, täällä on käymässä ja mikä on sen keskustelullinen tavoite historiantutkimuksen näkökulmasta. Tämä ihan yleisesti kaikkiin ketjuihin.

En voisi olla enemmän samaa mieltä Jouko Heynon kanssa.

Tavoitteeni ja kysymykseni voisi pelkistää: Miksi 1950-luvun alussa Suomessa - kun piti valita vapaakaupan ja bilateraalikaupan välillä -
valittiin idänkauppa ?

Sitä pitää kysyä niiltä, jotka olivat vastuussa siitä politiikasta joka johti siihen, että Suomi oli melko vaihtoehdottomassa tilassa II maailmansodan rauhanhieromisten jälkeen vielä 1950 luvulla, eikö?

Kunnia niille kahdelle valtiopäämiehelle, jotka meidät vielä siitäkin jamasta selvittivät.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy

[Ciccio]

Peter Tikka
sanoo Suomen olleen 1939 - 1944 sodan jälkeen "melko vaihtoehdottomassa tilassa."

Myytti Suomen puolueettomuudesta ja liittoutumattomuudesta elää yhä sitkeästi, vaikka Suomi ei ole koskaan ollut puolueeton, eikä muita valtioita vakuuttavasti liittoutumaton.

Peter Tikka, oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen itään 1950- luvulla
ainoa vaihtoehto ?

Veikko Palvo

[lentava kirvesmies]

Voisitko edes vähän perustella väitteitäsi. Muutenhan tämä on pelkkä mielipidepalsta.

Tai sitten esittää näitä asioita kysymysmuodossa.
Ei kuitenkaan tyyliin "oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen".
Sehän kuuluu samaan sarjaan kuin "oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi".


Tämän palstan arvo on, näissä historian ammattilaisissa, jotka kiivaastakin sananvaihdosta huolimatta, perustelevat näkemyksiään.

[Ciccio]

Voisitko edes vähän perustella väitteitäsi. Muutenhan tämä on pelkkä mielipidepalsta.

Tai sitten esittää näitä asioita kysymysmuodossa.
Ei kuitenkaan tyyliin "oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen".
Sehän kuuluu samaan sarjaan kuin "oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi".


Tämän palstan arvo on, näissä historian ammattilaisissa, jotka kiivaastakin sananvaihdosta huolimatta, perustelevat näkemyksiään.

MM. tämän lähdetiedon
http://www.uta.fi/laitokset/historia/si ... te2005.htm
pohjalta esitän mielipiteenäni:

Suomi ei ole koskaan ollut liittoutumaton ja puolueeton maa.

Saksalaisten apua tarvittiin 1917.
Ja 1920 - 1939 kuviteltiin oltavan puolueettomina ja liittoutumattomina maailman myrskyjen ulkopuolella ja tavoittamattomissa.
Stalinin Neuvostoliitto
hyökkäsi 1939 tarkoituksenaan valloittaa Suomi ja Jatkosodassa
Suomi tarvitsi taas Saksan apua.
YYA- sopimus 1948 julistettiin Suomessa realistiseksi valtioviisaudeksi ja
poliittinen idänkauppa sitoi sekin Suomea Neuvostoliittoon, Suomi oli tosiasiallisesti liittoutunut - vaikka meillä hoettiin puolueettomuutta.
Neuvostoliiton romahdettua Suomi liittyi kansanäänestyksellä EU:hun.
Ja
taas kuvitellaan oltavan liittoutumattomia ja puolueettomia.

Nimim. Lentävä kirvesmies, olet oikeassa väitteiden perustelemisen tarpeellisuudesta.
Historian ammattilaisilla tämä on joiltain osin myös rajoittavakin tekijä,
tutkimuksen todistelu runsain lähdeviittein näyttäisi joskus supistavan
tutkittavan aiheen hyvin suppeaksi.
Ehkäpä joskus esiintyy myöskin jonkinlaisia kehäpäätelmiä esitettäessä
lähdetiedoksi jo aikaisemmin esitetty tutkimus ja siinä mahdollisesti piilevä virheellinen tietokin.
Historian ammattilaisetkin näyttävät kiistelevän keskenään käytettyjen lähdetietojensa oikeellisuudesta tai virheellisestä tulkinnasta.

"oliko Suomen tosiasiallinen de facto liittoutuminen Neuvostoliitton kanssa
YYA-aikana ?" on johdatteleva kysymys - myönnän sen.

nimim. Lentävä kirvesmies, kuinka tarkasti ja miten rajaisit käytettävän lähdetiedon käytön osoittamisen = alaviitteiden käytön ?

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Voisitko edes vähän perustella väitteitäsi. Muutenhan tämä on pelkkä mielipidepalsta.

Tai sitten esittää näitä asioita kysymysmuodossa. Ei kuitenkaan tyyliin "oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen". Sehän kuuluu samaan sarjaan kuin "oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi".

Tämän palstan arvo on, näissä historian ammattilaisissa, jotka kiivaastakin sananvaihdosta huolimatta, perustelevat näkemyksiään.

MM. tämän lähdetiedon
http://www.uta.fi/laitokset/historia/si ... te2005.htm
pohjalta esitän mielipiteenäni:

Suomi ei ole koskaan ollut liittoutumaton ja puolueeton maa.

Tästä juuri on kyse; Voisitko kertoa, miten tuo antamassasi linkissä esitetty luettelo suomalaisista kirjastoista tukee mielipidettäsi? Vai etkö ymmärrä, mitä "perusteleminen" tarkoittaa?

Saksalaisten apua tarvittiin 1917.

Tarvittiinko? Voisitko perustella?

Ja 1920 - 1939 kuviteltiin oltavan puolueettomina ja liittoutumattomina maailman myrskyjen ulkopuolella ja tavoittamattomissa.

Siis oltiinko sittenkin puolueettomia? Voisitko perustella?

... Jatkosodassa Suomi tarvitsi taas Saksan apua.

Tarvitsiko? Voisitko perustella?

YYA- sopimus 1948 julistettiin Suomessa realistiseksi valtioviisaudeksi ja poliittinen idänkauppa sitoi sekin Suomea Neuvostoliittoon, Suomi oli tosiasiallisesti liittoutunut - vaikka meillä hoettiin puolueettomuutta.

Julistettiinko? Oliko? Hoettiinko? Voisitko perustella?

Neuvostoliiton romahdettua Suomi liittyi kansanäänestyksellä EU:hun. Ja taas kuvitellaan oltavan liittoutumattomia ja puolueettomia.

Kuvitellaanko? Voisitko perustella?

Nimim. Lentävä kirvesmies, olet oikeassa väitteiden perustelemisen tarpeellisuudesta.

Jospa sitten alkaisit perustella.

Historian ammattilaisilla tämä on joiltain osin myös rajoittavakin tekijä,
tutkimuksen todistelu runsain lähdeviittein näyttäisi joskus supistavan tutkittavan aiheen hyvin suppeaksi. Ehkäpä joskus esiintyy myöskin jonkinlaisia kehäpäätelmiä esitettäessä
lähdetiedoksi jo aikaisemmin esitetty tutkimus ja siinä mahdollisesti piilevä virheellinen tietokin.

Et ilmeisimminkään ymmärrä, mitä "kehäpäätelmä" tarkoittaa.

Historian ammattilaisetkin näyttävät kiistelevän keskenään käytettyjen lähdetietojensa oikeellisuudesta tai virheellisestä tulkinnasta.

Totta kai! Tästähän tutkimuksessa juuri on kyse! Ja juuri siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi eikä esimerkiksi mielipidekirjoitteluksi.

[Ciccio]

Voisitko edes vähän perustella väitteitäsi. Muutenhan tämä on pelkkä mielipidepalsta.

Tai sitten esittää näitä asioita kysymysmuodossa. Ei kuitenkaan tyyliin "oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen". Sehän kuuluu samaan sarjaan kuin "oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi".

Tämän palstan arvo on, näissä historian ammattilaisissa, jotka kiivaastakin sananvaihdosta huolimatta, perustelevat näkemyksiään.

MM. tämän lähdetiedon
http://www.uta.fi/laitokset/historia/si ... te2005.htm
pohjalta esitän mielipiteenäni:

Suomi ei ole koskaan ollut liittoutumaton ja puolueeton maa.

Tästä juuri on kyse; Voisitko kertoa, miten tuo antamassasi linkissä esitetty luettelo suomalaisista kirjastoista tukee mielipidettäsi? Vai etkö ymmärrä, mitä "perusteleminen" tarkoittaa?

Saksalaisten apua tarvittiin 1917.

Tarvittiinko? Voisitko perustella?

Ja 1920 - 1939 kuviteltiin oltavan puolueettomina ja liittoutumattomina maailman myrskyjen ulkopuolella ja tavoittamattomissa.

Siis oltiinko sittenkin puolueettomia? Voisitko perustella?

... Jatkosodassa Suomi tarvitsi taas Saksan apua.

Tarvitsiko? Voisitko perustella?

YYA- sopimus 1948 julistettiin Suomessa realistiseksi valtioviisaudeksi ja poliittinen idänkauppa sitoi sekin Suomea Neuvostoliittoon, Suomi oli tosiasiallisesti liittoutunut - vaikka meillä hoettiin puolueettomuutta.

Julistettiinko? Oliko? Hoettiinko? Voisitko perustella?

Neuvostoliiton romahdettua Suomi liittyi kansanäänestyksellä EU:hun. Ja taas kuvitellaan oltavan liittoutumattomia ja puolueettomia.

Kuvitellaanko? Voisitko perustella?

Nimim. Lentävä kirvesmies, olet oikeassa väitteiden perustelemisen tarpeellisuudesta.

Jospa sitten alkaisit perustella.

Historian ammattilaisilla tämä on joiltain osin myös rajoittavakin tekijä,
tutkimuksen todistelu runsain lähdeviittein näyttäisi joskus supistavan tutkittavan aiheen hyvin suppeaksi. Ehkäpä joskus esiintyy myöskin jonkinlaisia kehäpäätelmiä esitettäessä
lähdetiedoksi jo aikaisemmin esitetty tutkimus ja siinä mahdollisesti piilevä virheellinen tietokin.

Et ilmeisimminkään ymmärrä, mitä "kehäpäätelmä" tarkoittaa.

Historian ammattilaisetkin näyttävät kiistelevän keskenään käytettyjen lähdetietojensa oikeellisuudesta tai virheellisestä tulkinnasta.

Totta kai! Tästähän tutkimuksessa juuri on kyse! Ja juuri siksi sitä kutsutaan tutkimukseksi eikä esimerkiksi mielipidekirjoitteluksi.

Jouko Heyno,
oletko siis sillä kannalla, että "keskustelu" täällä tulisi olla v a i n
lähdetietojen esittämistä, eri lähteistä yhdisteltyjä ?
Tai
oletko sitä mieltä, että "keskustelun" tulisi olla v a i n tieteellisen tutkimuksen tasoista, pitkine lähdetietolistoineen ?
Eikö
alan ammattilaisilla ole henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä ?
Ja
jos on, eikö mielipiteitä sallita harrastelijoille ?

V.Palvo

[Jouko Heyno]

Jouko Heyno, oletko siis sillä kannalla, että "keskustelu" täällä tulisi olla v a i n lähdetietojen esittämistä, eri lähteistä yhdisteltyjä ? Tai oletko sitä mieltä, että "keskustelun" tulisi olla v a i n tieteellisen tutkimuksen tasoista, pitkine lähdetietolistoineen? Eikö alan ammattilaisilla ole henkilökohtaisia näkemyksiä ja mielipiteitä ? Ja jos on, eikö mielipiteitä sallita harrastelijoille?

V.Palvo

En ehkä tuonut esille termiä"perustelu" kyllin selvästi. Mutta toistan sen nyt: perustele! Kuka vain voi olla mitä mieltä mistä tahansa. Mielipiteistä ei oikeastaan voi keskustella. Keskustella voi vain perusteluista. Jos et perustele, ei kanssasi voi keskustella. Mielipiteesi eivät oikeastaan ole kiinnostavia, jos et pysty niitä mitenkään perustelemaan.

Jopa tutkijat joutuvat perustelemaan mielipiteensä.

Sitä "tutkimus" juuri on.

[Erkki Juvonen]

Nimimerkki Ciccio kirjoitti:

"Saksalaisten apua tarvittiin 1917."

Ja tekee siittä sen johtopäätöksen että Suomi oli liittoutunut Saksan kanssaa 1917.

Tosiasia on kuitenkin toisin.

Ei Suomi ollut liittoutunut Saksan kanssa 1917. Pelkkä ajatuskin on naurettava. Suomi ei tarvinnut mitään Saksan apua, vaan se oli saksalaisia myötäileviä ja saksalaista kuningasta havittelevien piirien keksintöä. Marski raivostui kun hän sai tietää niiden piirien politikoinnista. Näin sanoo marski asiasta itse:

”Minusta oli käsittämätöntä, että hallitus mieltäni kysymättä tai edes ennakolta minulle ilmoittamatta saattoi panna minut tapahtuneen tosiasian eteen, vaikka hallituksen puheenjohtaja oli hyväksynyt sen tinkimättömän ehdon , jonka olin pannut ylipäälliköksi ryhtyessäni, nimittäin että ulmomaista interventiota ei pyydetä.

Ensimmäinen ajatukseni oli heti pyytää eroa... (Mannerheim: Muistelmat, kansanpainos 1954).

Ei Suomi ollut riippuvainen Saksasta eikä missään tapauksessa liittoutunut Saksan kanssa, se on puhdasta palturia. Saksalaisille myötämieliset omissa politikoimistarkoituksissaan siinä temppuilivat.

Juppe

[Jouko Heyno]

(Mannerheim: Muistelmat, kansanpainos 1954).

Juppe

Ihan Palvolle malliksi: Tässä nyt on mielipide ja perustelu. Nyt voimme sitten - tarvittaessa ja haluttaessa - keskustella siitä, onko perustelu pätevä ja oikeutettu vai ei. Jupen mielipiteessähän sinänsä ei ole mitään keskusteltavaa.

[Peter Tikka]

Peter Tikka, oliko Suomen tosiasiallinen liittoutuminen itään 1950- luvulla
ainoa vaihtoehto ?

Nähdäkseni minulle esitetty – retorisesti kikkaileva – kysymyksen muotoon verhoiltu väite on täysin turha eikä siihen vastaaminen edesauta eikä palvele yhtään mitään. Suomi oli sitä mitä Suomi oli, ja Suomen (ulkopoliittinen) asema oli se mikä se oli, täysin riippumatta nimikkeestä. Nyt käytetyllä nimikkeellä, ”liittoutunut” ei ole tässä yhteydessä mitään faktainformaatiota välittävää arvoa – se ei sano mistään faktoista mitään - vaan se on enintään tunteisiin vetoava – ja ainakin muodollisesti virheellinen. Jos siitä haluaa väkisin puristaa merkitystä, tulkitsee nimikkeen käyttäjä enintään YYA-sopimuksen ensimmäisiä artikloja laajentavasti ja tavalla, joka on torjuttu suomalaisten taholta moneen otteeseen.

En näe mitenkään hedelmälliseksi polemisoida sanoista tai nimikkeistä. Jos nimim. Ciccio haluaa vastoin sanan vakiintunutta merkitystä käyttää tuota nimikettä – harasjoo minun puolestani. Mutta jos nimim. Cicciolla on jotain faktoja tai tulkintoja sen ajan tapahtumista, joista tämä katsoo aiheelliseksi herättää keskustelua niin kirjoittakoon siitä avauksensa. Sellainen jossa perustellaankin esitys eikä vain julisteta omaa mielipidettä. Keskusteleminen käyttämällä nimikkeitä on turhaa.

Sa Petteri vaan, Petskukin käy

[Ciccio]

(Mannerheim: Muistelmat, kansanpainos 1954).

Juppe

Ihan Palvolle malliksi: Tässä nyt on mielipide ja perustelu. Nyt voimme sitten - tarvittaessa ja haluttaessa - keskustella siitä, onko perustelu pätevä ja oikeutettu vai ei. Jupen mielipiteessähän sinänsä ei ole mitään keskusteltavaa.

AGRICOLA: Suomen historian dokumentit aikajärjestyksessä-poimittua:

Sopimus Venäjän ja Suomen sosialistisen tasavallan välillä
Pietarissa ( 16 / 2 ) 1 / 3 1918
Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) Nro 31.
(=Kansanvaltuuskunnan ja Leninin johtaman kansankomissaarien neuvoston välinen sopimus )
Oskari Tokoi, Edvard Gylling
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html
Tokoi päätyi Muurmannin legioonan kautta USA:han ja Gylling likvidoitiin
1930-luv. Neuvosto- Karjalan johtavana kansavihollisena.

Rauhansopimus Suomen ja Saksan välillä - Berliinissä 7 / 3 1918
Suomen painettu asetuskokoelma Nro. 153 / 1918
( Svinhufvudin valtuutuksella Hjelt, ilmeisestikin "ominkin valtuuksin" ? )
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html


Sopimus saksalaisten ja venäläisten välillä Hangossa 3 / 4 1918
Matruusineuvoston edustajat
ja keisarillisen Saksan edustajat- amiraali Meurer
http://www.helsinki.fi/~jjeerola/englssopven.htm

Hyökkäämättömyyssopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä
Helsinki 21 / 1 1932

Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus 23/8 1939
Moskova, Molotov - Ribbentrop
Avalon project / Yale University
Saksan ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja 23/8 1939 Moskova, Molotov - Ribbentrop
käännös suomeksi
Pauli Kruhsen kokoelmasta

Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta 14 / 2 1939
-Hyväksytty päätöslauselma 14 / 2 1939
-Pravdan vastaus 16 / 12 1939
Pauli Kruhse

Suomen ja Hitlerin Saksan välistä sopimusta ei ole.

Ribbentrop- sopimus Ryti: vrt. Rytin puolustuspuhe sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä - historialle, kysehän oli näytösoikeudenkäynnistä, muistin mukaan jotenkin näin:

"ei kai kukaan niin tyhmä ollut, että olisi tehnyt sopimuksen siinä tilanteessa Saksan kanssa ,
mutta oli varmistettava etteivät Saksan elintarvike- ja asetoimitukset
loppuisi torjuntataisteluiden riehuessa kiivaimmillaan"

Suomen kenttätykistö ampui enimmillään 20 000 kranaattia / vrk (muistanko luvun oikein ? ) x 25 kg / kranaatti = 500 000 kg vuorokaudessa,
joka tapauksessa yksinomaan torjuntataisteluiden onnistumiseen oleellisesti vaikuttaneen tykistön ammustarve oli suurehko.
Lento-os. Kuhlmey kaksinkertaisti ilmavoimien määrän, pudotettu
pommimäärä 100 000 kg ?
Suomalaiset ehtivät hakea Saksasta n. 100 Messerschmitt- hävittäjälentokonetta lisää.
Saksalainen 303. rynnäkkötykkiprikaati Kannaksella.
Saksalaiset sota- alukset turvaamassa osaltaan Viipurinlahden rannikkoa, sekä myös saksalainen jv-divisioona.
Panssarinyrkkejä ja -kauhuja oli Suomessa ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä, mutta niitäkin piti saada lisää.
jne.

YYA- sopimus Moskovassa 6 / 4 1948
läntiset tulkinnat
yya- sopimuksen merkityksestä poikkeavat suomalaisten tulkinnoista
yya- kaudella.
Olisiko Suomella Stalinin kuoltua ollut 1954 mahdollisuus siirtyä lännen leiriin ?
Oliko idäntie Kekkosen johdolla ainut mahdollinen ?
Oliko sotakorvausten luoman metalli- ja telakkateollisuuden työllisyysvaikutus jo 1954 ratkaiseva ?

CIA:n raportti 1970- luvun Suomesta
"Finlandization" in action:
Helsinki´s experience with Moscow - 8 / 1972
________________
Agricola / Suomen historian kronologia
Suomi 80 & 1917 - 1918:
30 / 3 - 5 / 4 1918 Saksalaiset nousevat maihin Hangossa, T:re valkoisille
Tampere antautui 6/4 - 12/4 1918
---------------------------------------------
Keisarillisen Saksan Itämerendivisioona / kenr.maj. von der Goltz nousi maihin Hangossa huhtikuussa ja eteni Helsinkiin, Krepost Sveaborg- linnotusvyöhykkeellä joks. ainoat taistelut käytiin Leppävaarassa
Matruusineuvosto oli mm. poistanut tykkien lukot saksalaisten kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti, usein sanotaan etteivät Punaiset osanneet käyttää tykkejä.
Jos oletetaan, ettei saksalaisten - Saksan intressien vuoksi - maihinnousuja olisi ollut, sota olisi pitkittynyt. Punaiset olivat maihinnousujen aikaan jo kärsineet tappion Tampereella. Tappiot punaisella ja valkoisella puolella olisivat kenties kaksinkertaistuneet. Olisiko Kansankomissaarien neuvosto pystynyt lisäämään tukeaan punaisille ? Tuskin, bolshevikkihallinnon joukot ja resurssit olivat sidottuina sisällissotaan Venäjällä.

Loviisassa maihinnoussut eversti von Brandengurgin (n.3000 sotilasta)
eteni Lahteen ja kohtasi H:linnassa valkoiset joukot.

Saksalainen voitonparaati Helsingissä 14 / 4 1918
kenr.maj. von der Goltz

Valkoisten voitonparaati Helsingissä 16 / 5 1918
kenr.ltn Mannerheim
___________________________________
Venäjän federaatiosta:
Russia the Great
http://russia.rin.ru/index_e.html
-------------------------------------------------
Kehäpäätelmästä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4telm%C3%A4
"jonkinlaisen kehäpäätelmän"
voisi filosofoida sisältyvän tuohon wikipediankin määritelmään ?

Lisään myöhemmin lähdetietorekisteriä esittämäni tueksi.

Veikko Palvo

[Jouko Heyno]

Hyvä Veikko!

Voisitko nyt sitten kertoa, mitä halusit tuolla sekalaisella luettelolla esittää? Ihan "aikuisten oikeesti", jotta keskustelusta voisi ylipäätään puhua, esitetyt mielipiteet pitää perustella! Mitä esimerkiksi halusit perustella Wiki-linkillä, jossa ilmoitetaan, ettei aiheesta ole mitään?