Väitöskirja: Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia

[Annastiina Mäkilä]

Kirsi Tuohelan tuore väitöskirja "Huhtikuun tekstit. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia 1870-1900" on luettavissa pdf-tiedostona. Tuohela on väitellyt Turun yliopiston historian laitokselta lauantaina 1. maaliskuuta 2008. Väitöskirja kuuluu kulttuurihistorian alaan.


Lue seloste väitösaiheesta Turun yliopiston sivuilta.


Ohessa ote johdannosta, sivuilta 16-17:

"Huhtikuu oli 1800-luvun lopun naisille henkisesti raskas kuukausi, sillä silloin naisten sisäänottojen määrät ainakin Ruotsin mielisairaaloissa olivat korkeimmillaan. Victoria Benedictsson ilmentää tätä tilastollista seikkaa toteamalla terveydentilastaan kesällä 1879: '[t]y jag är alltid sämst i april, maj och juni och kan aldrig vänta min förbättring förrän i högsommaren'. Näitä tilastosta ja kirjeestä poimittuja oivalluksia mukaillen olen otsikoinut tutkimukseni. Olen nimennyt tutkimuksessa käyttämäni aineiston huhtikuun teksteiksi, melankoliaa ja alakuloa ilmentäviksi tai kommentoiviksi kirjoituksiksi.

'Huhtikuun tekstit' viittaa yksilön kokemukseen, mielisairaalamiljööseen, mutta myös laajemmalle. Se viittaa kulttuurin pessimistiseen ja levottomaan ilmapiiriin, pessimismin aikakauteen. Huhtikuuhun viitataan tällaisessa laajassa kulttuurisessa merkityksessä esimerkiksi suomalaisen kirjailija L. Onervan romaanissa Inari (1913), jossa nimihenkilö on 'huhtikuun lapsi täynnä lakkaamatonta levottomuutta ja puolinaisuutta'. Huhtikuun lapsen ongelma on, että hänellä on menneisyyden naisen hermosto ja sydän ja tulevaisuuden naisen järki ja tahto. Hän elää ristiriidoissa, kärsii sopeutumattomuudesta ja on onneton.12 'Huhtikuun lapsiksi' voi mieltää paitsi L. Onervan Inarin, vuosisadan vaihteen 'uuden naisen' suomalaisversion, myös oman tutkimukseni naiset. Inarin tavoin heillä oli älyn ja mielikuvituksen käyttöön ja itsenäiseen asemaan liittyviä monia toiveita ja tavoitteita. Niitä rikkoi ja repi 'perinteisen naisen hermosto', miehen rakkautta ja kiintymystä, naisellista uhrautumista ja itsensä sivuuttamista janoava puoli. Tämä oli paitsi yksilöiden kokema ristiriita myös aikakauden ongelma, kulttuuriin tiiviisti sisäänrakentunut piirre. Miehen ja naisen suhde oli tämän ristiriidan ydin ja sen vuoksi sitä, kuten rakkauden luonnetta ylipäätään, pohdittiin sekä kirjallisuudessa että tieteissä. Siveellisyyden ja moraalin olemusta analysoitiin, siitä keskusteltiin ja riideltiin. Kaikki tutkimukseni kolme kirjailijaa kytkeytyvät tähän kiivaaseen sukupuolten välistä suhdetta koskevaan keskusteluun sekä teksteillään että henkilökohtaisilla elämänratkaisuillaan. Se muodostaa myös heidän alakuloisten tekstiensä keskeisen kontekstin."