Demokratia???

[Annastiina Mäkilä]

Voimme toki etsiä keskenämme jonkinlaisen konsensuksen siitä, mitä demokratia meille merkitsee. Ongelma lieneekin siinä, että emme voi lähteä selvittämään kaikkien muiden tapaa määritellä demokratia.

[Toni Selkala]

Demokratian taitaa jokainen uusi tieteilijäsukupolvi kuitenkin määritellä aina uudella tavalla. Nykyään taitaa olla vallalla arendtilainen ja/tai habermaasilainen näkemys demokratiasta, jossa korostetaan dialogisuuden merkitystä demokratian saavuttamisessa. Pyrkimyksenä olisi siis keskustella asioista ja näin saavuttaa jonkinasteinen konsensus siitä mihin suuntaan yhteisiä asioita tulisi kehittää. Voiko tällainen keskusteleminen ja konsensuksen hakeminen lopulta onnistua yhteiskunnassa, jossa on miljoonia ihmisiä onkin sitten toinen asia. Ideaalina sitä kuitenkin voidaan pitää varsin suotavana ja siten "ihanteellisen" demokratian mittarina.

Edustuksellisessa demokratiassa esiintyy varsin paljon ongelmia, joina voidaan helposti mainita esimerkiksi erilaisten yhteiskunnallisten demografioiden ja kansanedustajien vastaamattomuus. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa valtaa käyttävät keski-ikäset, suuriin ikäluokkiin kuuluvat miehet ja naiset, eikä muutosta näy näköpiirissä vaikka Suomi jatkuvasti eläköityy kiihtyvällä vauhdilla. Samoin eduskunnassa ei ole ensimmäistäkään maahanmuuttajaa, vaikka maahanmuuttajien äänillä edustajan läpivieminen pitäisi olla helppoa. Sama näkyy myös esim. alle 25-vuotiaiden täydellisenä puuttumisena eduskunnasta.

Tämän seurauksena yhteiskunnan moniarvoisuus helposti typistyy keskiluokan ongelmien ratkomiseen, josta on myös seurauksena arvojen kangistuminen ja osittainen koventaminen. Esimerkkeinä tällaisesta toimivat vaikkapa eduskunnan vastustus koskien homoparien adoptio-oikeutta (jolla vaikutetaan yksinomaan lasten asemaan, ei millään tavoin homoparin mahdollisuuteen kasvattaa lapsia) tai eduskunnan jatkuvaa vaatimusta rangaistusten koventamiseksi huolimatta siitä, ettei mikään tutkimus osoita kovemmilla rangaistuksilla olevan vaikutusta rikosten määrään.

Miten siis määritellä demokratia, jos koemme, ettei edes oma demokratiamme ole demokratia lähestulkoonkaan kaikilla ideaalisen demokratian mittareilla. Tuleeko siis pyrkiä ideaalisen demokratian määritelmään vai tulisiko pyrkimys olla oman demokratiamme kuvaaminen? Varmaan näistä lähtökohdista käsin tulisi tehdä ensimmäinen rajaus etsittäessä demokratialle tarkkaa määritelmää. Toki kulttuurinen relativismi ei saa sumentaa arviotamme siten, että katsoisimme vaikkapa suljetun diktatuurin olevan demokratia mikäli he itse niin ilmoittaisivat. Tämä puoltaisi demokratian määrittelemistä ideaalisena rakennelmana. Tässä taas törmäämme ongelmaan siitä kenen arvojen perusteella lähdemme määrittelemään tämän ideaalisen rakennelman peruspilareita. Onko esimerkiksi valtion ja kirkon erottaminen toisistaan välttämätöntä demokratialle? Puhuessamme islamilaisista maista olemme ehdottomasti tämän kannalla, vaikka kotoisalle isänmaallemme sallimme moisen...

Voisikin siis todeta, että demokratian määritelmästä tulee helposti joko a) liian suppea kuvaamaan mitään todellista järjestelmää tai b) liialti sidottu yhteen kulttuuriseen ja tiedolliseen normijärjestelmään jolloin monet de facto demokratiat jäävät sen ulkopuolelle. Kumpaakaan näistä ei voida pitää kovin suotavana, joten jäljelle jää joko paheksuttu filosofinen pohdinta demokratian ytimestä tai käsitteen määritteleminen in casu. Itse olisin kovasti ensimmäisen vaihtoehdon puolesta, mutta tällaisen abstrahoinnin harjoittamiseen ainakaan minulla eivät kyvyt riitä. Ehkä suurinta demokratiaa sitten kuitenkin on anarkia, tiedä häntä.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Jouko Heyno]

Voimme toki etsiä keskenämme jonkinlaisen konsensuksen siitä, mitä demokratia meille merkitsee. Ongelma lieneekin siinä, että emme voi lähteä selvittämään kaikkien muiden tapaa määritellä demokratia.

En tarkoittanut keskustelua siitä, mitä demokratia merkitsee vaan siitä, mitä "demokratia" tarkoittaa. Kun tutkitaan demoratiaa, mitä tutkitaan? Kun puhutaan demokratiasta, mistä puhutaaan? Miten Sinä määrittelet "demokratian"?

[Jouko Heyno]

Kun kuitenkin kaikkialla maailmassa, keskustelu siitä mitä on demokratia, jatkuu kihkeänä, niin varmaankin olisi hyödyllistä, määritellä demokratia tarkemmin, jotta puhuisimme edes samasta asiasta.

Juuri tämä oli mielessäni!

[Jouko Heyno]

Vielä tuosta sivujuonteesta sen verran, että Ranskassa naiset vaativat kaikkien miesten erioikeuksien kumoamista, vedoten nimenomaisesti vallankumouksen henkeen. Alla naisten vaatimus vuodelta 1789, joka jätettiin käsittelemättä kansalliskokouksessa.

http://chnm.gmu.edu/revolution/d/629/

Tuohon varsinaiseen aiheeseen minulla ei enempiä ole annettavana, mutta hieman ihmetyttää se, missä Heyno näkee niin suuren ongelman. Onko määrittely sitten ollut joissain tapauksissa niin ongelmallista, jotain esimerkkiä kenties?

Kun USA tuo asevoimin "demokratiaa" Vietnamiin tai Irakiin, miin mitä se noihin maihin tarkkaan ottaen on tuomassa?

[Jouko Heyno]

On varsinainen kehäpäätelmä todeta jonkin olevan tutkijan määrittelemää ja samalla selvärajaista. Eihän meidän olisi ensinkään tarve määritellä käyttämiämme sanoja, mikäli ne olisivat selviä. Jos kissa on aina kissa, ei kissaa tarvitse uudelleen määritellä.

Ei siinä mitään kehää ole: juuri siksi asiat ovat selvärajaisia, että ne on määritelty. Ja "kissan" kohdalla olet oikeassa - mutta sehän on nimen omaan määritelty. Demokratiakin pitäisi selvärajaisesti määritellä, jotta olisi jotain, josta keskustella ja jota tutkia.