Kiintoisia teorioita elämästä 7 000 sitten

[Annastiina Mäkilä]

Kiintoisia hypoteeseja 7 000 vuoden takaisesta elämästä

Ryhmä tutkijoita on tutkinut 1980-luvulla lounais-Saksasta löytynyttä nuoremman kivikauden aikaista joukkohautaa. Uudehkojen menetelmien avulla arkeologit ovat voineet selvittää muun muassa missä haudan ihmiset ovat asuneet sekä rakentaa mielenkiintoisia hypoteeseja joukkomurhan syistä.

Iso-Britannialaisen Durhamin yliopiston johtama ryhmä tutkijoita on tutkinut lounais-Saksassa sijaitsevaa 7 000 vuotta vanhaa joukkohautaa. Hauta on noin kolme metriä pitkä kuoppa ja sieltä on löydetty 34 ihmisen ruumiit. Käyttämällä perinteisten menetelmien lisäksi uudehkoa menetelmää, jossa analysoidaan vakaita isotooppeja, he ovat kyenneet rakentamaan vahvoja hypoteeseja siitä, miltä alueelta haudatut ovat kotoisin ja miksi heidät on tapettu.

Jo aiemmin oli saatu selville, että haudasta löytyneet oli tapettu suunnilleen samaan aikaan - ehkä yhdessä ja samassa verilöylyssä. Haudassa ei ole kuin muutaman naisen ruumis, joten aiemmin oletettiin kyseisessä heimossa eläneen vähän naisia. Uusien analysointimenetelmien avulla haudan ruumiit on onnistuttu jakamaan kolmeen eri ryhmään. Pienimmän ryhmän muodostavat kaksi luultavasti läheistä sukua keskenään olevaa miestä, jotka ovat tulleet paikalle kauempaa ylängöltä. Toinen ryhmä on luultavasti ydinperhe, joka sekin on saapunut paikalle jostain muualta. Suurimman ja ehkä mielenkiintoisimman ryhmän muodostaa hautapaikan lähellä asuneiden ryhmä, jonka joukossa ei ole lainkaan aikuisia naisia - ainoastaan miehiä ja lapsia. Tästä tutkijat ovat päätelleet, että kyseisen heimon naiset on otettu mukaan elävinä. Naisten kaappaminen on voinut olla myös motiivina koko hyökkäykselle.

Suurin osa haudassa olevista ihmisistä on kuollut kovaan iskuun pään vasemmalle puolelle. Tutkijat arvelevat, iskemiseen on käytetty kivikirvestä ja että uhreista on pidetty kiinni tekohetkellä. Osa uhreista taas näyttäisi kuolleen takaapäin ammuttujen nuolien tuottamiin vammoihin, aivan kuin he olisivat yrittäneet paeta.

Tutkijoiden tekemät analyysit ovat nostaneet pintaan monia uusia kysymyksiä: Miksi naiset olivat niin haluttuja, että lähellä asuva heimo oli valmis tappamaan toisen heimon saadakseen näiden naiset? Entä miksi haudassa oli myös heimoon kuulumattomia ihmisiä ja miksi heidän naisiaan ei kaapattu mukaan vaan tapettiin? Tai olivatko nämä naiset jopa osa hyökännyttä heimoa?


Telegraphin lähteenään käyttämä artikkeli aiheesta:
R. Alexander Bentley, Joachim Wahl, T. Douglas Price ja Tim C. Atkinson: Isotopic signatures and hereditary traits: snapshot of a Neolithic community in Germany. Julkaisussa: Antiquity. Volyymi 82. Numero 316. Sivut 290–304. (2008).

Lähde:
Telegraph: Neolithic men were prepared to fight for their women, 3.6.2008

[Annastiina Mäkilä]

Hei!

Jälleen kyseessä on aihe, joka on minulle kovin vieras. Telegraphissa lainattiin hankkeessa tutkijana olevaa Alex Bentleytä, joka epäili naisten kaappauksen syyksi lähinnä sitä, että heimon naisia pidettiin jostain syystä erikoisina ja erityisinä. Toisaalta hän epäili kyseessä voineen olla myös kosto heimoa kohtaan. Näin maalaisjärjellä ajateltuna, eikö kyseessä voisi olla ihan yksinkertainen syy: ehkä hyökänneen heimon naiset olivat kuolleet ja riiuureissut heimoihin, joissa halutaan pitää kiinni omista naisista, eivät olleet onnistuneet? Kun ajattelee kuinka moni nainen nykyään kehitysmaissa kuolee synnytykseen, niin eikö sen voi olettaa olleen ainakin kohtuullisen yleistä myös 7 000 vuotta sitten? Vai oliko silloin ihan omat metodit hoitaa tällaiset asiat ja kuolleisuus synnytyksen yhteydessä todellisuudessa harvinaista?

Harmikseni en päässyt vilkaisemaan tuota Antique-julkaisussa ollutta artikkelia, koska ne tulevat yliopistojen käyttöön kuuden kuukauden viiveellä. Mutta osaisiko joku minua viisaampi hieman valaista asiaa?

Yst. terv.
Annastiina