Pro gradu Venäjä-kuvasta historian oppikirjoissa

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ
on nyt luettavissa E-thesis-palvelussa:

Liina Länsiluoto: Toiseuden tarinat, uhan kuvat. Venäjä-kuva ja
suomalaiskansallisen identiteetin rakentaminen 1970- ja 1990-luvun
peruskoulun historian oppikirjoissa.
(valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos, poliittinen historia)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200808041749

Tutkielman tiivistelmä:

"Pro gradu -työni tutkimuskohde on Venäjä-kuva ja suomalaiskansallisen
identiteetin rakentaminen peruskoulun historian oppikirjoissa 1970- ja
1990-luvuilla. Tutkimukseni tavoitteena on analysoida Venäjä-kuvaa
1970- ja 1990-lukujen oppikirjoissa sekä erityisesti sitä, onko
suomalaiskansallista identiteettiä rakennettu oppikirjoissa tämän
Venäjä-kuvan varaan.

Analyysimenetelmiltään työni hyödyntää oppikirjatutkimuksen kasvatus-
ja historiatieteitä yhdistelevää traditiota. Analysoin työssäni peruskoulun
ala- ja yläasteen oppikirjojen kuvausta Venäjästä laadullisen
sisällönanalyysin avulla. Analyysissa käytän apunani teemoittelua,
jonka olen rakentanut aikaisempaan Venäjä-kuvaan ja suomalais-
kansallisen identiteetin rakentamiseen liittyvän tutkimuksen perusteella.

Tarkastelen oppikirjoja myös laajemmin historiapoliittisena ilmiönä.
Pohdin työssäni, muuttivatko 1970-luvulla kansallismielisen historian
opetuksen ympärillä käyty keskustelu sekä ajan vasemmistolaisuuden
Neuvostoliitto-myönteisyys historian oppikirjojen Venäjä-kuvan roolia
suomalaiskansallisen identiteetin rakentamisessa. Toisaalta tutkin,
miten 1980- ja 1990-luvuilla oppikirjojen suomettumisesta käyty
keskustelu sekä Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen suunta länteen
muuttivat Venäjä-kuvan roolia suomalaiskansallisen identiteetin
rakentamisessa. Näiden hahmottamiseksi tarkastelen oppikirjojen
lisäksi oppikirjojen ympärillä käytyä poliittista debattia, oppikirja-
tarkastusta sekä opetussuunnitelmissa ilmeneviä yhteiskunnan
asettamia kasvatustavoitteita.

Tutkimukseni perusteella selkeinä esiin nousee kaksi Venäjä-kuvan
jatkumoa. Ensinnäkin, Venäjän toiseus näyttäytyy katkeamattomana
jatkumona oppikirjoissa. Toiseksi, suomalaiskansallisen identiteetin
kannalta keskeisten tapahtumien, venäläistämiskausien ja talvisodan
Venäjän uhkaa ja suomalaisten yhtenäisyyttä korostava kuvaus säilyy
keskeisiltä osiltaan samankaltaisena kautta vuosikymmenten.

Merkittävin katkos oppikirjojen pääosin negatiivisessa Venäjä-kuvassa
on 1970-luvun oppikirjojen positiivinen ja pitkälti Neuvostoliiton
historiatulkintoja myötäilevä Neuvostoliiton kuvaus. Suomalais-
kansallisen identiteetin rakentamisen kannalta oleellisena tuloksena
on kuitenkin, ettei Venäjän/Neuvostoliiton toiseus katkea edes tässä
kuvauksessa. Vaikka Neuvostoliitto kuvataan 1970-luvun oppikirjoissa
hyvin positiiviseen sävyyn, idästä ei koskaan muodostu positiivista
toista tai tavoiteltavaa tilaa.

Oppikirjojen kuvauksessa on selviä eroja. Oppikirjoissa voidaan
nähdä sekä nationalistisen kuvauksen murtumiseen viittaavia
piirteitä että sen jatkuvuutta tai jopa vahvistumista kuvaava kehitys.
Huolimatta painotuseroista voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan
todeta kaikkien oppikirjojen uusintavan yhtenäisyyttä korostavaa,
etnispainotteista suomalaiskansallista identiteettiä.

Tutkimukseni nostaa esiin monia kysymyksiä tulevalle tutkimukselle.
Oppikirjojen suomettumista ja sen syitä olisi kiinnostavaa tarkastella
lähemmin. Myös se, miten ja minkälaisille määritteille eurooppalaista
identiteettiä rakennetaan oppikirjoissa tällä hetkellä, olisi kiintoisa
teema. Lisäksi yhteiskunnan monikulttuuristuessa sekä keskustelua
että tutkimusta Venäjän toiseudelle rakentuvan suomalaiskansallisen
identiteetin rakentamisen tulevaisuudesta tarvitaan runsaasti."