Pro gradu lehtien Viro-kuvasta ETYK:in aikakaudella

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ
on nyt luettavissa E-thesis-palvelussa:

Annika Mäkinen: Kaksi perspektiiviä Etykiin: Viro suomalaisten
ja ruotsinvirolaisten lehtien silmin 1973-1975.
(humanistinen tiedekunta, suomalais-ugrilainen laitos)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809151940

Opinnäytteen tiivistelmä:

Suomen ja Viron välillä on ollut kontakteja tuhansien vuosien ajan.
Vilkkaammiksi yhteydet muuttuivat kansallisen heräämisen ajalla ja
sotien välisenä aikana. Toinen maailmansota katkaisi suomalais-
virolaiset suhteet lähes 20 vuodeksi Neuvostoliiton miehitettyä Viron.
Yhteydet Viroon palasivat jossakin muodossa 1960-luvulla, mutta
olivat silloin ja tutkimusajankohtana 1970-luvulla tiukasti säädeltyjä.
Kaikki virallisen tason yhteydenpito tapahtui Moskovan kautta ja
valvonnassa, ja kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa
maiden välillä ei ollut. Myös lehtikirjoittelu oli Moskovan seurannassa
ja Neuvostoliitto puuttui usein, mikäli Suomessa kirjoitettiin Virosta
jotakin mikä ei ollut sille mieleen.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen maa Viro oli 1970-luvun
alkupuolella ja millainen kuva siitä oli Suomessa sekä Ruotsissa
eläneen pakolaisvirolaisen yhteisön keskuudessa. Aineistona on
sanomalehtiartikkeleita vuosilta 1973–1975 neljästä suomalaisesta
ja kahdesta ruotsinvirolaisesta sanomalehdestä. Erityinen paino-
pistealue on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous eli Etyk,
jonka järjestelyihin Suomi otti aktiivisesti osaa. Länsivaltiot ajoivat
Ety-asiakirjaan periaatteita mm. vapaammasta tiedonvälityksestä
ja ihmisten liikkumisesta, Neuvostoliitto taas tavoitteli rauhan-
sopimuksen korviketta, jolla Euroopan toisen maailmansodan
jälkeiset rajat vahvistettaisiin. Etyk oli siis virolaisille monella tavalla
merkittävä: he saattoivat toivoa kokouksen tuovan mahdollisuuksia
ottaa Baltian asia esille ja saada Baltian maille itsenäisyys, tai
ainakin suurempi itsemääräämisoikeus. Toisaalta he pelkäsivät
Neuvostoliiton vain vahvistavan otettaan Virosta Etykin avulla.

Etykiin liittyvässä kirjoittelussa suomalaislehtien haluttomuus
ottaa Viron asiaa esille näkyy erityisen selvästi.Virosta ei
muutenkaan 1970-luvulla uutisoitu usein ja Etykin yhteydessä
virolaisten toiveita ja tavoitteita ei juuri julkistettu. Baltian maista
paenneet pyrkivät kyllä tuomaan asiaansa julkisuuteen Helsingin
1973 ja 1975 kokousten aikaan, mutta suomalaislehdissä se ei
näkynyt. Virosta myös annettiin siloiteltu kuva sanomalehdissä
ja epäkohtia kuten venäläistämistoimenpiteitä, pidätyksiä tai
elintarvikepulaa ei julkistettu. Samaan aikaan Ruotsissa
pakolaisvirolaisten toimesta ilmestyneiden lehtien maailma oli
aivan toisenlainen. Niiden Etyk-aiheiset kirjoitukset käsittelivät
lähes pelkästään Viron asiaa ja Etykin kolmannen korin asioita
eli ihmisoikeuskysymyksiä. Ne myös toivat esille aivan toisen-
laisen kuvan Neuvosto-Viron oloista kuin suomalaislehdet.

Muissa kuin Etykiin liittyvissä artikkeleissa suomalaislehtien
välillä on kuitenkin eroja. Yhdenkään tutkituista suomalaislehdistä
(Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset ja Uusi
Suomi) ei voi sanoa noudattaneen täysin horjumatta mitään
tiettyä linjaa Viro-kirjoittelussa. Yhdenmukaisimmin suhtautui
Kansan Uutiset, joka harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ei
tuonut esiin kritiikkiä Neuvostoliittoa kohtaan. Vaihtelevin
suhtautuminen oli Helsingin Sanomilla, jonka tapauksessa ei
oikeastaan voi puhua minkäänlaisesta linjasta. Hufvudstadsbladet
oli melko neutraali joskin etäinen ja maltillinen. Eniten neuvosto-
kritiikkiä viljeli Uusi Suomi. Kuitenkin myös siinä ilmestyi esimerkiksi
kaunistelevia kuvauksia elämästä Neuvosto-Virossa, eikä sekään
Ety-kokousten aikaan asettunut balttipakolaisten puolelle.
Yhdessäkään lehdessä ei ilmestynyt Viro-aiheisia kirjoituksia
usein; kaikkiaan artikkeleita aineistossani oli 4 lehdestä 3
vuodelta 247. Monissa niistäkään Viro ei ollut pääasia vaan sitä
vain sivuttiin.

Ruotsinvirolaisia lehtikirjoituksia aineistossani oli 318. Lehtien
(Eesti Päevaleht ja Teataja) välillä ei ollut merkittäviä sisällöllisiä
eroja. Suomalaislehdistä ne taas erosivat täysin. Viron kuulumisten
a maailmanpolitiikan lisäksi ne seurasivat myös Suomen asioita
ja etenkin niitä tapauksia, joissa Viro ylitti uutiskynnyksen
suomalaislehdissä. Suomen lehdissä taas ei paria lähinnä Uuden
Suomen poikkeusta lukuun ottamatta kirjoitettu pakolaisvirolaisista
mitään, eikä etenkään heidän toiminnastaan Viron asian eteen.
Pakolaisvirolaisten lisäksi myös Neuvosto-Viro oli 1970-luvulla
suurimmalle osalle suomalaisista varsin tuntematon, sillä
julkisessa keskustelussa se esiintyi erittäin harvoin ja oli poistettu
jopa oppikirjoista. Suomalaisten yleisen käsityksen mukaan
Virossa kaikki oli hyvin ja siellä asui tyytyväisiä ihmisiä. Myös Etyk
nähtiin Suomessa täysin toisenlaisessa valossa kuin Pohjanlahden
toisella puolella, jossa kirjoittelua leimasi pettymys Etykiin toisen
maailmansodan jälkeisten rajojen vahvistajana.