Raakaöljyllä Neuvostoliitto maksoi 1980-luvulla 80 %:a jäänmurtajista, tehtaista, paperi- ja kartonkikoneista, vaatteista ja kengistä sekä rakennusprojekteista.
Nesteen jalostamoiden kapasiteetista jäi Suomeen n. 70 - 75 %:a, sillä Neuvostoliiton jakeluyhtiö Teboil toi 25 - 30 %:a öljytuotteita.
Jalostamoiden tuotanto piti sopeuttaa Teboilin vaihtelevaan tuontiin ja tilanne pakotti Nesteen viemään kaikkein pisimmälle jalostettuja tuotteitaan ja viennin kannattavuusrajan sanotaan olleen hyvin lähellä.
Nesteen Jaakko Ihamuotilalta kysyttiin: mikä olisi tilanne jos Nestettä ei olisi ? (1980-luvulla) J.Ihamuotila vastasi ettei hintataso oleellisesti poikkeaisi senhetkisestä, se olisi ollut Rotterdamin noteeraus + rahti Suomeen.
Mutta bilateraalikauppa oli pidettävä poliittisista syistä korkealla tasolla.
Neste perusti trading- yhtiön myymään NL:n raakaöljyä ja yhtiö myi myös esim. Libyan öljyä.
Irakistakin haettiin öljyä, Saddam Hussein maksoi Neuvostoliiton aseet öljyllä.
"Suomi oli kytkeytynyt öljyn, energian ja talousyhteistyön vahvoilla siteillä Moskovaan, ylivoimaisesti vahvemmilla kuin yksikään toinen länsieurooppalainen maa."
kirjoittaa Markku Kuisma: Kylmä sota, kuuma öljy -tutkimuksessaan
isbn 951 - 0 - 20811 - 6 ja jatkaa:
sivu 517: "Nesteen tie kytkeytyi kiinteästi Suomen uuden ulkopolitiikan linjanvetäjään Urho Kekkoseen, Nesteestä tuli presidentin idänpolitiikan kruununjalokivi ja neuvostokaupan väkipyörä."
sivu 519.: "Viimeistään 1960-luvulla hallitsevaksi kehkeytyi öljyn ja valtionetuun sidotun Nesteen rooli idänkaupan tärkeimpänä instrumenttina."
(Kekkonen oli idäntiellään hyvin johdonmukaisesti jo pääministerikausillaan.)
s. 520.: "Kekkosta ja sosiaalidemokraatteja yhdistänyt, valtionjohtoista teollistamispolitiikkaa ja idänkaupan keskitettyä hallintaa edistänyt linja avasi ovia Nesteen etenemiselle
ja syksystä 1954 lähtien aluksi NATO- vetoisesta hankkeesta (Naantalin jalostamo) puhuneet kommunistitkin asettuivat Nesteen taakse Moskovan hyväksyvän kannan selvittyä."
"Moniin Neste Oy:n investointipäätöksiin sisältyi kuitenkin myös poliittisia, kylmän sodan ja Suomen aran kansainvälisen aseman synnyttämiä motiiveja.
Ne saattavat, poistoja ja verotuksen minimointia suosineen käytännön ohella, selittää laajemminkin suomalaisteollisuuden poikkeuksellisen runsaita ja osin tehottomiksi todettuja investointeja."
Markku Kuisman alaviite: vrt. Pohjola. Tehoton pääoma 1996.
Siis lyhyesti: Laskiko Kekkonen bilateraalikaupan edut talouden realiteettien pohjalta ohjatessaan teollisuuden investointeja Suomessa ?
Veikko Palvo