Juhani Pesu

Sievers

Vaikka Agricolan “puheenvuoroja historiasta”-keskustelupalstasta päätellen keskusteltava “historia” alkaa vasta vuodesta 1917,
en malta olla kantamatta kekoon huomattavasti vanhempaa aineistoa; boikotoinnin uhallakin.

Taannoin Suomesta saamani posti kertoi eräästä loviisalaisen kirkonmiehen muistinmerkinnästä päivämäärällä 10.5.1761,
jonka mukaan Ahvenkosken postimestarina vv 1749-1771 toiminut Nils Gustaf Duncan oli vastaanottanut 200 hopearahaa
sisältäneen rahapussin toimitettavaksi edelleen Ruotsinpyhtään Niemistössä asuneelle Johan Norrilalle.

Huomattavan rahasumman lisäksi huomio kiintyy lähettäjään. Nils Duncan oli saanut toimeksiannon Venäjän keisarikunnan mahtimieheltä, keisarinna Katariina II ylihovimarsalkalta, Pyhän Andreaksen ritarilta ( http://www.eskoff.net/andreas.htm ) , saksalais-roomalaiselta kreiviltä, general en chefiltä, riksfriherre Karl von Sieversiltä, joka halusi näin muistaa Johan Norrilaa “kaikesta siitä avusta, jota hän Norrilalta oli usein nuoruudessaan saanut nauttia”.

Hetkinen; kuka von Sievers? Suomessako?

Virallinen suomalainen historiankirjoitus ei lainkaan nonteeraa moista merkkimiestä!

Ruotsinpyhtään Niemistössä, sillä mäellä ja tilalla, joka tänäkin päivänä kantaa Sievers-nimeä, ei kohoa vaatimattomintakaan muistomerkkiä maailmanpolitiikkaan ehkä merkittävimmin vaikuttaneen suomalaisen muistolle.

Eikö olisi jo aika?

Karl von Sievers syntyi Niemistössä 12.3.1710. Hänen vanhempansa olivat ruotsalainen luutnantti Joachim Johan Sievers ja Gertrud Elisabeth von Eckerman ( Otto von Eckermanin ja vapaaherratar Helene von Uexkull-Guldenbandin tytär). Joachim Johan vuokrasi aluksi Näsby-nimistä tilaa, osti sen sittemmin omakseen ja myi edelleen vuonna 1725.

Nuo 15 ensimmäistä elinvuotta suomalaisessa maalaismaisemassa eivät milloinkaan unohtuneet ylihovimarsalkan mielestä, kuten muistolahja Johan Norrilalle osoittaa.


Olisiko Karl von Sieversin syntymän 300-vuotisjuhla (12.3.2010) se kivenpystytyksen viimeisin, säädyllinen ajankohta?

Samalla muistettaisiin myös sukua, joka Karlin lisäksi tuotti mm. Jacob Johann von Sieversin (Karlin veljenpoika); Venäjän vesiväylien johtajan,
Venäjän Varsovan lähettilään ja venäläisen kreivin..

Sieversin-mäeltä näkee kauas, mutta näkeekö sinne?


Juhani Pesu
Riyadh, Saudi Arabia
Viimeksi muokannut Juhani Pesu, 05.02.08 15:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Juhani Pesu

Karl von Sieversin asema Venäjän hovissa Katariina II:n aikana on ollut poikkeuksellisen vahva. Hän piti hallussaan oikukkaan Katariinan ylihovimarsalkan vakanssia ja oli sen lisäksi maavoimien kakkoskenraali.

Hänen uransa alkoi jo keisarinna Elisabetin aikana. Se, että Sievers onnistui säilyttämään kahden mahtavan ja oikukkaan hallitsijattaren suosion noina vaarallisina aikoina, kertoo jotain miehen lahjoista.Todennäköisesti Sievers ei kuitenkaan jakanut tsaaritarten vuoteita, koskapa Troyatin kaltaiset "historioitsijat" ova jättäneet
hänet kokonaan maininnatta.

Ainoastaan Adolf Andreas Woldemar Freedricksz, joka kuoli Kauniaisissa
Helsingin lähellä 1.7.1927, saavutti uransa aikana lähes samanmoisen luottamuksellisen ja läheisen suhteen Venäjän viimeiseen hallitsijapariin.

Harmi vain, ettei Freedricksz juuri tainnut Suomen kieltä.
Joku ilkeä oppositiomies, kun oli opettanut Nikolai II vastaamaan
suomalaisten alamaistensa tervehdyksiin "Jumal antakoot!", jonka esim.
säikähtennet virolahtelaiset tulkitsivat siten, ettei tsaari anna mitään,
vaan kaikki on anottava taivaista. "Jumalan haltuun", olisi ollut paljon
neutraalimpi toivotus.

Johan Mattson Norrila kuoli vuonna 1765 Niemistössä. Hänen jälkeläisensä
avioituiva lähiseudulle ja jotkut heistä jopa kantavat Sievers-nimeä.

Juhani Pesu
Villa Abdul Salam
Viimeksi muokannut Juhani Pesu, 28.12.07 11:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

ollijii
Viestit: 98
Liittynyt: 30.11.05 10:54
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti: Kotisivu

Ruotsinpyhtäällä, lähemmin vielä Ruotsinkylällä vietetään hienoja Vanhan ajan päiviä aina elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Olisiko juhlia laajennettava ....

Juhani Pesu

Sievers

Olen myös kuullut näistä synnyinkylääni liittyvistä juhlista, mutta
en valitettavasti ole osunut Suomeen mainittuna ajankohtana, toistaiseksi.

Saamieni tietojen mukaan juhlia vietetään Jokelan
maatalousvälinemuseon toimesta ja sen ympäristössä.

Tilaisuus on samalla kylän "amerikanrautojen" esittelyajankohta. Ruotsinkylän isännät ajavat silloin kokoelmiensa parhaat Pitkänkujan varteen, ulkopaikkakuntalaistenkin ihailtaviksi.

Miksi Ruotsinkylästä tuli suomen "amerikkalaisin" kylä? Paitsi
amerikanautoja, kylässä harrastetaan jenkkien rivitansseja (?) ja
sen isännät vierailevat tavantakaa Suuressa Lännessä.
Kylän keskustan huoltoasema on tietojeni mukaan ainoa Suomessa "Gulf"-kyltin alla toimiva. Oliko peräti niin, että Kaurismäen uusinta filmataan niillätienoin?

Olen mielenkiinnolla, netin välityksellä, seurannut juuri nyt vireillä olevaa
kuntaliitosasiaa Loviisan seudulla, joka koskettaa läheisesti myös
Ruotsinpyhtäätä. Pitäjäläisten (valtuutettujen) äänestyskäyttäytymistä asiassa on tarkasteltava kielikysymyksen historiallista taustaa vasten.

Ruotsinpyhtää, kuten myös naapurinsa Lapinjärvi, ovat vasta 1900-luvulla
muuttuneet voimakkaasti suomenkielisenemmistöisiksi kunniksi.

Oivana esimerkkinä kielisuhteitten historiallisesta muutoksesta palvelee juuri yllämainittu Ruotsinkylä, jonka väestön kielijakauma on Anders Allardtin "Strömfors Sockenin" mukaan ollut eri aikakausina seuraava:

1750 110 (ruots.) 43 (suom.)
1850 149/ 128
1895 100/ 345
1905 99/ 385

Ruotsinkielisten osuus supistui tämän jälkeen niin, että äidinkielenään ruotsia puhuvia oli 1950-luvulle saavuttaessa vain kourallinen ja heistäkin valtaosa kuului Pyhtäältä 1900-luvun alussa kylään muuttaneeseen sukuun.

Allardtin mukaan syynä "suomettumiseen" oli kylän ruotsinkielisten
isäntien kyvyttömyys pitää kiinni perintötiloistaan.

Vuosina 1867-1868, kadon seurauksena, 9 ruotsinkielisten kantatilaa
joutui lähinnä Elimäeltä ja Anjalasta tulleille suomenkielisille.

Ruotsinkielen katoamista paikkakunnalta joudutti sekin, että vuonna 1886
kylään perustettiin suomenkielinen kansakoulu "utan att man ägnat en tanke åt att åtminstone en svensk småskola varit behövlig som stöd för den sviktande svenskheten." (Anders Allardt).

Jäljelläolevat ruotsinkieliset suvut olivat siten pakoitettuja lähettämään
lapsensa suomenkieliseen kouluun ja tulos oli itsestäänselvyys:
kylän lähes täydellinen yksikielistyminen.

Täten on, ainakin Riadin horisontista katsottuna, ymmärrettävää
Loviisan lähipitäjissä esiintynyt pyrkimys "etelään" (vrt. esim.
Nisse Husbergin puheenvuorot ruotsinkielisillä keskustelulistoilla).

Kaksikielisyys on rikkaus, ei riippa.

Mitä tulee Karl von Sieversin ja Johan Norrilan keskustelukieleen;
se arvatenkin on ollut ruotsi, sillä Norrilan-väki esiintyy näkyvästi myös
Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjassa. Sosiaalista kanssakäymistä Munsterhjelmien perilliset harjoittivat niinikään Viirilän
Skarin-rusthollin nuorten suuntaan.


Juhani Pesu
Villa Abdul Salam
Viimeksi muokannut Juhani Pesu, 11.01.08 11:45. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Ciccio
Viestit: 918
Liittynyt: 14.12.06 00:36
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Kotiseutuhistoriaa

Ahvenkosken vallit
ovat tuossa 500 metrin päässä, Ahvenkosken redutin ja posti-/ rajaviskaalin talon perustukset Kymijoen läntisimman haaran ja vanhan
Viipuri- maantien sillan kohdalla.

Ruotsi- Suomen hattujen sodan Turun rauhassa 1743 raja siirtyi Kymijoelle ja rakennettiin linnoitus, redutti.
Augustin Ehrensvärd lienee Suomi- matkallaan käynyt paikalla, ainakin hän suunnitteli Svartholman linnoituksen ja rantatien molemmille puolille Degerbyhyn linnoitukset. Linnoitustyöt saivat aikaan Loviisaksi nimetyn kaupungin.
Nils Gustaf Duncan lienee ollut rajaviskaali, jonka toimenkuva oli laaja ja
pytinkikin on ollut tuohon aikaan suuri.

Kustaa III ratsasti ennen sotaansa Loviisasta Ahvenkoskelle ja Strömforsin ruukille, lienee ollut huonolla tuulella käsi siteessä, se kun oli murtunut paraatissa Parolassa. Hevonen oli säikähtänyt kunnialaukauksia ja Kustaa oli pudonnut satulasta.
Kustaa III oli Parolaan matkatessaan perustanut levähdystauolla Tampereen kaupungin, kuninkaat perustivat kaupunkeja entisaikaan hyvin nopeasti.
Kustaa IV Adolf - edellisen poika - kävi hänkin Ahvenkoskella ja kiukustui huomattuaan rajasillan maalatun Venäjän väreillä, se oli maalattava Ruotsin väreillä.
Jonkin aikaa siltaa sitten maalailtiin päivällä Ruotsin väreillä ja venäläiset maalasivat uudelleen yöllä. Asiasta uhkasi paisua diplomaattinen selkkaus,
mutta periksi Kustaa IV:n oli annettava kuulemma.
Ruotsin ja Venäjän hallitsijoiden vaimotkin - serkukset - tapasivat Venäjän puoleiselle rannalle jääneellä Ahvenkosken kartanossa.
Monet Pietariin matkailleet ovat kirjoittaneet rajamuodollisuuksista Ahvenkoskella.
Ahvenkoski oli toinen venäläisten päähyökkäyssuunnista Suomen sodassa, rajalla ei kahakoitu ja Svartholmkin antautui samalla tavoin kuin Suomenlinnakin.
Kymijoen rajasta Ahvenkoskella tuli aluksi 1809 Viipurin kuvernementin, myöhemmin Viipurin läänin länsiraja.
Pyhtäästä Turun rauhassa Ruotsi- Suomen puolelle jäänyt osa nimettiin Ruotsinpyhtääksi, Pyhtää ei yhdistynyt 1813.
Rauhan aikaa kesti n. 100 vuotta.
Vuosisadan vaihteen tienoilla Antti Ahlström Oy rakensi kapearaiteisen puutavarakuljetusradan vallien sivuitse. Puutavara lastattiin tuossa rannalla proomuihin, joista se siirrettiin laivoihin ulompana Ahvenkoskenlahdella, on se ollut moninkertaista ahtausta siihen aikaan.

Vappukulkueet Strömforsin ruukilta kokoontuivat Ahvenkosken valleilla, pidettiin puheita ja kuunneltiin torvisoittoa Savukosken kohistessa silloin vielä vapaana.
Huhtikuussa 1918 Loviisassa nousi maihin von Branderburgin johdolla n. 3000 saksalaista, Loviisa - Lahti kapearaiteisen radan johdosta, sitä tarvittiin huoltokuljetuksiin Lahden suunnalle.
Ahvenkosken valleilla saksalaisten sivustavarmistuksen sotilaista kaatui 14, punaiset pitivät asemansa loppuun saakka.

Itsenäisyyden alussa 1928 Savukosken yli rakennettiin riippusilta, joka jäi museosillaksi 1950- luvulla nykyisen sillan valmistuessa jälleen uudelle Viipurin tielle etelämpänä. Ja uusin suunniteltu tie ja silta odottelee rakentamisrahojaan.
Ahvenkosken vesivoimalaitos Helsingin sähkön tuottamiseksi valmistui 1934 ja Ahvenkosken vallien kohdalla vedenpinta nousi 10,5 m.

Nykyisin vallit ovat sivussa ja jollekin satunnaiselle turistiseurueelle esitellään Turun rauhan 1743 muistomerkkiä ja Ahvenkosken 1928 rakennettua museosiltaa rajasiltana.
Ahvenkosken valleilla hyppii korkeintaan jokin pikkulintu, Kustaa IV käy joka kesä matkailutapahtumana Loviisassa.

Veikko Palvo

Juhani Pesu

Sievers-Putjatin

Pyhtään Niemistössä syntyneen ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sieversin ja Benedikte Elisabeth Krusen tytär, kreivitär Elisabeth von Sievers otti eron serkustaan Jakob Johann von Sieversistä ja avioitui skandaalinomaisissa olosuhteissa ruhtinas Nikolai Abrahamovitsh Putjatinin kanssa.

Näin Sieversit tulivat avion kautta liitetyksi erääseen Venäjän vanhimmista ruhtinassuvuista.

Putjatineista enemmän mm. seuraavilla nettisivuilla:

http://de.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Ab ... h_Putjatin

http://en.wikipedia.org/wiki/Grand_Duch ... 90-1958%29

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”