Pro gradu vesiensuojelun kehityksestä Kymijoella 1945-70

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu on nyt
luettavissa E-thesis-palvelussa:

Aaro Sahari: Viemärin päässä Kotkan kaupunki. Vesiensuojelun kehitys
Kymijoen itäisen päähaaran suulla 1945-1970
(humanistinen tiedekunta, historian laitos, Suomen ja Pohjoismaiden historia)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200805081335

Opinnäytteen tiivistelmä:

Työ käsittelee Kymijoen itäisen suuhaaran vesistöympäristöhistoriaa vuosina
1945-1970. Tätä aluetta ei ole aiemmin tutkittu ympäristöhistoriallisesti, eikä
monia tässä tutkimuksessa käytettyjä lähdeaineistoja ole käytetty
aiemmassa historiantutkimuksessa. Tutkimuksessa on kartoitettu paikallisia
ympäristöhistoriallisia lähdeaineistoja ja näiden avulla syvennetty Kotkan
kaupungin ja Kymijoen osalta ymmärrystä suomalaisen vesistönsuojelun
kehityksestä.

Tutkimus asettuu yhteiskuntatieteellisen ympäristöhistoriantutkimuksen
traditioon. Tutkimuskohteena on ympäristöongelmien määrittelyprosessi
paikallisella tasolla ja vesiensuojelun kehitys. Tutkimuksen lähtöoletuksena
on ollut se, että Kotkan kaupungin läpi tutkimusaikavälin jatkunut
laajentuminen hidasti vesiensuojeluun ryhtymistä asettamalla kaupungille
huomattavia rasitteita. Kymijoki oli 1900-luvun puolivälissä yksi Suomen
saastuneimmista vesistöistä. Kotkan kaupunki on puunjalostusteollisuuden
keskittymä ja yksi teollisuuden tärkeimmistä vientisatamista. Ennen tätä
Kymijoki taas oli kuulu kalastuksestaan. Kotkan alueella voi näin tarkastella
ympäristön saastumisen aiheuttamaa yhteiskunnallista valtataistelua siitä,
kuka päättää ympäristön käytöstä.

Tutkimuksen ensisijaiset lähdeaineistot koostuvat alueellisten toimijoiden
arkistoaineistoista ja tutkimusalueella tutkimusaikavälillä suoritetuista
vesistötutkimuksista, sekä niihin liittyvien katselmuksien asiakirjoista.
Erityisen tärkeitä ovat Kotkan kaupungin viralliset sekä yksityisten
yhdistysten kokoelmat. Luonnontieteelliset tutkimukset on sijoitettu
toteutusaikaansa ja osaksi omaa syntyhistoriaansa. Tutkimuskirjallisuuden
valossa tätä aineistoa on käytetty luomaan kuva ympäristön tilasta
tutkimusalueella ja –aikavälillä. Vuosikymmenien saatossa kertynyttä
aineistoa kartoittamalla on luotu lähtökohta tulevia monitieteellisiä
tutkimusprojekteja varten. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että
Kotkassa vesistön saastuminen ymmärrettiin laajalti ympäristöongelmaksi
vasta 1960-luvulla. Kaupungin vahva asema määräsi paikallisesti
vesiensuojelun kehityksen tahdin.