Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Väitös ensimmäisestä suomalaisesta tietokoneesta

Paju, Petri:
”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla


Historian laitos, kulttuurihistoria2, 008-05-24
Annales Universitatis Turkuensis C 269
Väitöskirja (monografia)

Väitöskirja pdf-dokumenttina osoitteessa:
https://oa.doria.fi/handle/10024/37737

Sisältö
Esipuhe 9
1. Johdanto teknologisen sammon etsintään . . 13
1.1. Teknologia kansallisena projektina. . . . . 13
1.2. Kysymyksenasettelu. . . . . . . . . . . 21
1.3. Lähteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
1.4. Aiempi tutkimus . . . . . . . . . . . . 38
1.5. Tutkimuksen lähestymistapa ja käsitteet . . . . . . . . . . . . 54
2. Matematiikkakonekomitea kansallisten teknologisten perinteiden
kohtauspaikkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
2.1. Tekniikan tutkimusta ja kokemuksia kriisiajasta . . . . . . . . 65
2.1.1. Matemaattisten koneiden tutkimus Suomessa ennen
toista maailmansotaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
2.1.2. Teknillinen fysiikka ja Erkki Laurila nuorten tutkijoiden
kasvattajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
2.2. Tutkijat tekniikan kansallisten perustelujen muotoilijoina . . 78
2.2.1. Tekniikan tuntija Erkki Laurila isänmaan asialle. . . . . . . 78
2.2.2. Suomen Kulttuurirahasto tekniikan edistäjäksi:
uusi tiedekäsitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
2.2.3. Teknillinen fysiikka menestyy analogiakoneiden
rakennustyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
2.2.4. Koneiden tarvitsijoille kertyy tietoa ja kokemuksia . . . . . . 110
2.2.5. Tieteen päivät 1954 – perusteluja ”Ilmarisen Suomen”
kuvitelmalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
2.3. Matematiikkakonekomitea aloittaa vauhdilla . . . . . . . . . 132
2.3.1. Neuvottelut koneesta ja kiireiset valinnat . . . . . . . . . 132
2.3.2. Komitea kahden kansallisen linjan neuvotteluna.. . . . . . 149
2.3.3. Teknologian siirtoa ja pyrkimystä omaehtoiseen
tutkimustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
2.3.4. Perinteiden törmäys: saksalaista vai kotimaista tekniikkaa? . 164
3. Komitea ja kansallisen teknologiahankkeen käytännöt . . . . . . . . . . 173
3.1. Komitea tavoittelee – kansallista näkyvyyttä ja
keskeistä asemaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
3.1.1. Osaamista ja suunnitelmia kotimaahan kehitetään
ulkomailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
3.1.2. Kansallista hanketta tuottamassa . . . . . . . . . . . . . . . 190
3.2. Pyrkimys omaan osaamiseen ja teknologian edistäminen . . . 209
3.2.1. Suunnitelma kotimaisen kehityksen ohjaamiseksi . . . . . . 209
3.2.2. Julkinen ehdotus yhteisestä keskuslaskutoimistosta . . . . . 216
3.2.3. ESKOa muokataan Puolustuslaitokselle. . . . . . . . . . . . 225
3.3. Laskentakeskussuunnitelma ja koulutusta kaikille
kiinnostuneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
3.3.1. Komitea kouluttaa: Suomen ensimmäiset seminaarit
matematiikkakoneista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
3.3.2. Keskussuunnitelma – teknokraattista tiedepolitiikkaa
ja kansallista idealismia? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252
3.4. Uusi yritys – mukautuvat mutta pysyvät motiivit . . . . . . . . 282
3.4.1. Andersin & Carlsson, Computers and Automation . . . . . . 282
3.4.2. Andersin jatkaa valistustyötään – nyt IBM:llä. . . . . . . . . 292
4. Automatisointi ja vaihtoehdot teknologisen Suomen kuvittelussa. . . . . 301
4.1. Suomalainen automaatiokeskustelu kiihtyy . . . . . . . . . . . 301
4.1.1. Komitea automatisoinnin edistäjänä . . . . . . . . . . . . . . 301
4.1.2. Rakennustyön viivästys vahvistaa Carlssonin roolin kasvua . 312
4.1.3. Komitean kriittinen suhde reikäkorttialaan . . . . . . . . . . 320
4.1.4. Automatisointirahasto – uusi muoto komitean kansallisille
pyrkimyksille?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
4.2. Vaihtoehtoja Suomen teknologisen kehityksen kuvittelussa . . 339
4.2.1. Uudet teknologiat ja komitean opetukset kansallisesta
tiedepolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
4.2.2. Kaksi kuvitelmaa modernista teknologisesta Suomesta?. . . 347
4.2.3. Insinööri tiedemies-käyttäjiä tekemässä. . . . . . . . . . . . 366
5. Kilpailu, kansallisen tehtävän toteutus ja komitean työn jatkajat. . . . . 376
5.1. Komitea toimii kiireellä turvatakseen asemansa . . . . . . . . 376
5.1.1. Ehtiikö ESKO Suomen ensimmäiseksi? . . . . . . . . . . . . 376
5.1.2. ESKO ja sovelletun matematiikan kehittämistä
Helsingin yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
5.1.3. Suomi siirtyy sähköaivojen aikaan . . . . . . . . . . . . . . . 392
5.1.4. Komitea tarpoo paikallaan, tiedepolitiikka etenee
Linkomiehen komiteassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400
5.2. Komitea toteuttaa kansallista ohjelmaa . . . . . . . . . . . . . 409
5.2.1. Insinöörien lehden teemanumero vetoaa teollisuuteen ja
puolustaa ESKOa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
5.2.2. Komitean yleinen laskentakeskus aloittaa – valtion pankissa 416
5.2.3. Asiantuntijoiden tulkinta ESKOsta vakiintuu alan
muutoksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
5.3. Komitean tavoitteet välitetään Kaapelitehtaalle ja valtiolle. . . 440
5.3.1. Kaapelitehdas kehittämään laskentakeskusta ja
kotimaista osaamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
5.3.2. ESKO käytössä Helsingin yliopistolla . . . . . . . . . . . . . 457
6. Kuviteltu ja rakennettu ”Ilmarisen Suomi” . . . . . . . . . . . . . . . 463
6.1. Teknologian perustelut ja Matematiikkakonekomitean
kansallinen projekti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
6.2. Suomalaisten tehty suhde teknologiaan . . . . . . . . . . . . . 475
Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
Summary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
Hakemisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531

Palaa sivulle “Uudet historia-aiheiset mediat”