Pro gradu siirtokarjalaisten evakkomatkakertomuksista

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ on
nyt luettavissa E-thesis-palvelussa:

Ulla Savolainen: Koti, menetys, paluu : Koti kannakselaisten
lapsievakkojen evakkomatkakertomuksissa
(humanistinen tiedekunta, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200808051761

Tutkielman tiivistelmä:

"Työssä tarkastellaan siirtokarjalaisten kertomuksia toisen maailmansodan
aikaisista evakkomatkoista. Tutkimuksessa analysoidaan kertomuksissa
esitettyjä kuvauksia kodista, kodin menetyksestä ja kotiin paluusta. Myös
kotoisuuden, kodittomuuden, sopeutumisen ja ryhmään kuulumisen
teemoja käsitellään.

Työn aineistona ovat vuonna 2004 järjestetyn Lasten evakkomatkat
-keruun kirjoitukset. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on
muistitietotutkimus ja käsitys diskurssin ja tekstien intertekstuaalisuudesta.
Muistitietotutkimus yhdistettynä intertekstuaaliseen lukutapaan
mahdollistaa kertomusten tarkastelun yksilöille merkittävänä kerrontana,
joka on kuitenkin kiinteässä suhteessa ympäröivään kulttuuriin ja sen
kertomisen konventioihin. Viisiportainen tutkimusmenetelmä, jonka avulla
aineistoa on luettu, on kehittynyt vuorovaikutteisesti aineiston valikoinnin
kanssa ja tutkimus etenee noudatellen evakkomatkakertomuksissa
esitettyjen tarinoiden kertomusskeemaa ja kronologiaa.

Analyysin perusteella on havaittavissa kolme keskeistä tekstimaailmaa,
joiden kanssa evakkomatkakertomukset keskustelevat intertekstuaalisesti.
Nämä kolme diskurssia ovat kristillinen, karjalaisten yhteisön ja poliittinen
diskurssi. Kristillinen diskurssi näyttäytyy evakkomatkakertomuksissa
etenkin paratiisi- ja syntiinlankeemusmyyttien ja Jeesuksen elämänvaiheita
käsittelevien tarinoiden kautta. Karjalaisten yhteisön piirissä tuotettu
pitäjäkirjallisuus, sukututkimukset, perinneharrastukset, muistelukerronta
ja kaunokirjallisuus ovat myös evakkomatkakertomusten tuottamisen
taustalla. Sekä kristillinen että karjalaisten yhteisön diskurssi voidaan
myös tulkita Karjalan menetykseen ja sen nykyiseen asemaan liittyvän
ideologisen ja poliittisen keskustelun ilmentyminä.

Evakkomatkakertomuksissa rakennetaan kertomusta menneisyydestä
yhteisöllisten ja intertekstuaalisten suhteiden kautta ilmentäen samalla
kuitenkin henkilökohtaista kokemusta maailmasta. Omaan muistoon ja
kertomukseen sisältyy vuorovaikutteinen suhde ajassa eteen- ja
taaksepäin ulottuvan yhteisön kanssa. Kertojat myös liikkuvat kielellisten
keinojen avulla kertomuksen maailman eri aikatasoilla ja luovat ajallista
jatkumoa menneen, nykyisen ja tulevan välillä. Henkilökohtainen historia
saa merkityksensä suhteessa aiempiin tarinoihin ja jäsennyksiin, jotka
myös tulevat tässä prosessissa uudelleen tulkituiksi ja arvioiduiksi.
Siirtokarjalainen kulttuuri on intertekstuaalisen kulttuurin muodostuksen
prosessin ilmentymä: se on jotain aivan uutta, joka on muodostunut
entistä koskevien käsitysten, muistojen ja tarinoiden kanssa
vuorovaikutuksessa."