Tekijä: Timo Pulkkinen
Työn nimi: Missä se raja kulkee? Moskovan rauhansopimuksen rajojen synty ja seuraukset
Pro gradu –tutkielma
Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, Joensuun yliopisto
92 sivua
Maaliskuu 2008
http://joypub.joensuu.fi/publications/m ... nen_missa/
Työ käsittelee maaliskuussa 1940 solmitun Moskovan rauhan rajojen syntyä ja seurauksia.
Suomen itäraja meni satojen kilometrien osalta uusiksi maan menettäessä talvisodan jälkeen
noin 10 prosenttia pinta-alastaan Neuvostoliitolle. Alueluovutuksiin kuuluivat muun muassa
Viipuri, Enso ja Hankoniemi. Joukkojen siirtämiset väliaikaiselle rajalinjalle alkoivat pian
sodan päättymisen jälkeen. Joukkojen asetuttua uusiin asemiin syntyi usein epäselvyyksiä
siitä, missä rajalinjan on määrä tulevaisuudessa kulkea.
Rajankäyntiä varten perustettiin molempia osapuolia edustava sekakomitea, jonka tehtävänä
oli käynnistää rajankäyntityö. Neuvottelujen jälkeen keskussekakomiteaksi nimensä
muuttanut sekakomitea organisoi rajankäyntityön maastossa. Suomen itäraja jaettiin kuuteen
eri lohkoon, joiden toiminnasta vastasivat alasekakomiteat. Niiden tehtävänä oli siirtää rajat
kartoilta maastoon. Työt maastossa kestivät toukokuun lopulta syyskuun alkuun.
Rajankulun epäselvyyden vuoksi rajaloukkauksia tapahtui kevään ja kesän 1940 aikana
useita. Osassa tapauksista ihmisiä joutui pidätetyiksi tai sai surmansa. Rajaselkkaukset
heikensivät maiden jo ennestään huonoja välejä. Olivathan maat olleet sodassa keskenään yli
kolmen kuukauden ajan. Suuret selkkaukset onnistuttiin onneksi välttämään ja maiden välillä
oli olemassa toimiva neuvotteluyhteys. Epäluuloisuus vastapuolen tekemisiä kohtaan oli
kuitenkin hyvin tyypillistä.