Tiedekunta:Humanistinen tiedekunta, Tampereen yliopisto
Laitos: Historiatieteen ja filosofian laitos
Oppiaine: Historia
Tekijä: SARASMO,ANTTI
Tutkielman nimi: Berliinin kriisin 1961 journalistinen anatomia Neue Zürcher Zeitungin uutisoinnin kautta
Kieli: fin
Sivumäärä: 112 s.
URL:
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02943.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat:
Tutkielma käsittelee sveitsiläisen sanomalehti Neue Zürcher Zeitungin uutisointia Berliinin kriisistä 1.4.-13.8.1961.
Tutkimuskohteena ovat ne lehdessä julkaistut uutiset Berliinin kriisistä jotka oli lähetetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista ja Länsi-Berliinistä. Näitä uutisia on analysoitu niiden julkaisemisajankohdan ja sisällön perusteella.
Lehden uutisointia on analysoitu tilastollisesti tutkimalla päivittäin julkaistujen uutismäärien vaihtelua. Uutismäärien analysointi antaa yhden työkalun tutkia Berliinin kriisin ratkaisemiseen osallistuneiden maiden poliittista aktiivisuutta kriisin eri ajanjaksoina. Tähän ulkoiseen tarkasteluun on yhdistetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista lähetettyjen uutisten sisällöllinen analyysi. Yhdistämällä nämä kaksi lähestymistapaa on pystytty osin selvittämään miten kunkin maan kanta Berliinin kriisiin kehittyi tai muuttui kriisin kuluessa.
Neue Zürcher Zeitungin uutisoinnin perusteella Berliinin kriisi jakaantui kahdeksi eri kriisiksi. Oli olemassa kansainvälinen supervaltojen Berliinin kriisi joka oli osa kylmää sotaa. Lehden materiaalin analyysi kuitenkin osoitti, että sen varjoon jäi Itä-Saksan oma ”Länsi-Berliinin kriisi”, pakolaisvirrat länteen ja talouspula. Nämä kriisit eivät kohdanneet sillä pääkaupungeista uutisoitiin pääsääntöisesti vain kannanottoja varsinaiseen Berliinin kriisiin ja poliittisten päättäjien uutisoiduista lausunnoista puutuivat kaikki viittaukset Itä-Saksaan vaikeuksiin.
Erityisesti Neue Zürcher Zeitungin Länsi-Berliinissä tuotettu uutismateriaali osoittaa selvästi miten vakavien ongelmien keskellä Itä-Saksa oli ennen Berliinin muurin rakentamista. Tämä onkin sanomalehden vahvuus historiallisena lähteenä, sen aikalaiskuva on tarkempi kuin monen muun aikalaistodistajan.