Pro gradu:konkistadori Díaz ja Meksikon valloitus

[hela-harjoittelija]

Seuraava Jyväskylän yliopistossa hyväksytty yleisen historian pro gradu-tutkielma on luettavissa verkossa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200902161069

Kari, Vesa-Matti, Väärinymmärryksiä, korostamista ja vastakirjoituksia. Konkistadori Bernal Díaz del Castillon kokemuksia Meksikon valloituksesta.Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, yleinen historia. Jyväskylä 2009

Pro gradun tiivistelmä:

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Meksikon valloitukseen osallistuneen rivimiehen Bernal Díaz del Castillon kokemuksia, aihetta, joka on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt vähälle huomiolle. Tarkastelun kohteena oavt hänen mielipiteensä atsteekkien uskonnosta, pääkaupunki Tenochtitlanista, hallitsijoista sekä atsteekkeja vastaan käydystä sodasta. Alkuperäsilähteenä toimii Díazin teos Historia verdadera de la Nueva España. Sen ohella käytetään vertailukohtina muiden valloittajien laatimia selontekoja. Metodina sovelletaan Carlo Ginzburgin johtolankametodia. Tämän avulla lähdetään etsimään selityksiä Díazin ajatuksille konkistadorien kulttuurista sekä hänen lukemastaan aikalaiskirjallisuudesta. Aiemman tutkimuksen arvioiden mukaan Francisco López de Gómaran ja Bartolomé de Las Casasin teokset vaikuttivat Díazin teokseen.

Atsteekkien uskonnon kohdalla käsitellään Díazin ajatuksia ihmisuhrauksesta, kannibalismista, jumalist, papeista ja temppeleistä ja käännytystyöstä. Tenochtitlanin kohdalla tarkastellaan hänen käsityksiään kaupungista. Atsteekkihallitsijoille omistetussa luvussa luodaan katsaus Díazin saamaan vaikutelmaan hallitsijoiden vallan luonteesta sekä hänen mielipiteisiinsä heistä. Sodankäyntiä käsittelevä luku jakautuu atsteekkien sodankäyntiä, espanjalaisten voiton syiden arviointia sekä Díazin vaikenemia tapahtumia tarkasteleviin osiin. Työn viimeisessä käsittelyluvussa huomion kohteena ovat Díazin suhtautuminen espanjalaisjoukon sisäisiin erimielisyyksiin sekä hänen asemansa niissä. Samassa yhteydessä tarkastelun alle laitetaan hänen mielipiteensä valloitusretkelle osallistumisesta saamistaan rikkauksista.

Työssä havaitaan Díazin pitäneen atsteekkien uskontoa paholaisen palvontana. Paholaiseen yhdistetty pelko loi rajan ymmärrykselle kaikkea atsteekkien uskontoon liittyvää kohtaan. Itse uskonnon ja sen rituaalien lisäksi hän ei ymmärtänyt atsteekkihallitsijoiden uskontoon perustunutta vallan luonnetta. Siten hän luuli heitä kulttuurinsa mukaisiksi kuninkaiksi. Tenochtitlanin kohdalla Díaz pystyi kuvaamaan kaupunkia oman kielensä käsitteillä, toisin kuin aiempi tutkimus on väittänyt. Osassa näkemästään hän käytti intiaanikielten sanoja, jotka ilmeisesti ovat peräisin valloituksen jälkeiseltä ajalta. Kaikki kaunis oli Díazin huomion kohteena paitsi atsteekkien pääkaupungissa myös muualla. Sodan käynnin kohdalla ja samoin kuvatessaan komentajansa irtautumista Kuuban kuvernöörin määräysvallasta Díaz korosti kaiken tapahtuneen Espanjan lakien mukaan. Syy tähän löytyy teoksen laatimisajalta. Díazin vakuuttelun takana oli vastakirjoitusten laatiminen Las Casasille sekä muille valloitusta kritisoineille. Samaa näkyy terrorisodankäynnin kuvauksessa, jossa hänen tavoitteenaan oli luoda konkistadorien julmille toimille oikeutus kuvaamalla tapahtumat esimerkiksi kapinallisten rankaisemisena. Las Casasin ja muiden kirjoittelu uhkasi Díazin tavoitetta saada kruunulta parempi korvaus valloitukseen osallistumisestaan. Samasta syystä hän vähätteli saamiaan saalisosuuksia, joiden voi kuitenkin arvella olleen huomattavia.