Seuraava Jyväskylän yliopistossa hyväksytty yleisen historian pro gradu on saatavissa Jyväskylän historian ja etnologian laitoksen laitoskirjastosta (amanuenssihuone):
Inkeri, Taina, Elämää Felphamissa 1800-03. William Blaken mesenaattivuodet.Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, yleinen historia. Jyväskylä, 2009.
Pro gradun tiivistelmä:
William Blake (1757-1827) oli brittiläinen kirjailija, taidemaalari, graafikko ja kirjankuvittaja. Hänen elinaikanaan vaikuttivat mm. Ranskan vallankumous, brittiläinen radikalismi sekä romantiikka. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, mitä Felphamin vuodet merkitsivät William Blaken elämälle ja taiteelliselle työlle vuosina 1800-1803. Blake asui tuolloin Lontoon ulkopuolella työskennellen mesenaattinsa William Hayleyn suojeluksessa. Tutkimus keskittyy William Blaken ja William Hayleyn mesenaattisuhteen sekä Blaken ja Thomas Buttsin (pitkäaikainen ystävä ja taiteenostaja) suhteen tarkasteluun.
Opinnäyte etsii vastausta myös siihen, miksi Blake palasi takaisin Lontooseen. Tärkeimpänä tehtävänä oli tuon ajan Blaken elämään liittyneiden kirjeiden lukeminen ja tulkitseminen, erityisesti William Blaken kirjeenvaihto Buttsin ja Hayleyn kanssa. Mukana on myös runoja ja kuvia, jotka on tehty tai aloitettu Felphamissa. Primäärilähteinä käytin Geoffrey Keynesin toimittamia teoksia The Letters of William Blake ja The Letters of William Blake with related documents.
Taiteilija odotti paljon uudelta mesenaattiystävältään sekä uudelta kotipaikaltaan. Odotukset näyttivät aluksi toteutuvan, ja Blake sai elää maaseudun rauhassa taloudellisesti turvattua elämää ja tehdä Hayleyn valitsemia kaiverrus- ja kuvitustöitä. Työ ei kuitenkaan ollut aina innostavaa, etenkin kun tilaaja oli eri mieltä taiteilijan kanssa. Blake kaipasi enemmän taiteellista vapautta ja tilaa. Thomas Butts ymmärsi Blaken sielunelämää ja taiteellisia tavoitteita paremmin kuin Hayley. Blake sai tehdä Buttsin tilaamat työt haluamallaan tavalla, ja niiden aiheet olivat hänelle mieluisia. Blaken kirjeet Buttsille olivat paitsi kirjeitä ystävälle niin myös kolmen vuoden henkilökohtainen tilitys elämästä ja taiteen teosta.
Hayley arvosti suojattiaan. Myös Blake arvosti Hayleyn huolenpitoa ja ystävyyttä, mutta halusi lopulta tehdä taidetta itsenäisesti ja toteuttaa omia visioitaan. Paluu Lontooseen oli peruuttamaton. Mesenaattisuhde katkesi, mutta välirikko ei ollut lopullinen, sillä Hayley teetätti kuvituksia vielä Felphamin ajan jälkeenkin ja avusti Blakea oikeudenkäynnissä. Maanpetturuussyytös järkytti Blakea ja päätti ikävästi maaseutuoleskelun. Marraskuun 1802 jälkeiset tapahtumat kuten sairaudet, taidekritiikki, kiihtyvä työtahti, Hayleyn "tukahduttava veljeys" ja ikävä Lontooseen olivat lisäsyitä jättää Felpham.
Felphamin mesenaattivuodet kehittivät William Blaken teknistä kuvitustaitoa. Hän oppi Hayleyn avulla kreikkaa ja tutustui kulttuuriystäviin ja klassisiin teoksiin, jotka vaikuttivat taiteilijan myöhempiin töihin.
Mesenaattivuosien aikana kypsyivät Blaken tulevat merkittävät runoteokset kuten Milton, "Pitkä runo." Taiteilijan mielestä teos oli merkittävä ja alku taiteelliselle menestykselle. Maaseutuvuodet eivät olleet pelkkää mesenaatin varjossa työskentelyä, vaan ne merkitsivät myös taiteellisen kasvun vuosia, jotka ohjasivat taiteilijan luovuuden uusille urille.