Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:
Haapaniemi, Ria, ”Pakostakin hiukkasen maailmankansalainen”
Tapaustutkimus kansainvälisyydestä, siihen asennoitumisesta ja kulttuurisen identiteetin muodoista kahdeksantoista lukiolaisen elämismaailmassa. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/ Etnologia (kulttuuriantropologia). Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009. Sähköinen versio: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200904241510
Pro gradun tiivistelmä:
Globalisaatio käsitetään jatkuvaksi muutokseksi ja usealta suunnalta tulevien sirpaleiden muodostamaksi rakenteeksi, joka vaikuttaa arkeemme monin eri tavoin. Kansainvälistymisestä keskusteleminen on lisääntynyt viestintävälineissä reilusti viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimuksessa kysyn, millä tavoin nuoret suhtautuvat kansainvälisyyteen ja kuinka kansainvälisiksi he kokevat itsensä.
Tutkielman aineisto on kerätty 18:sta lukiolaiselta. Aineistossa nuorten kansainvälisyyttä tarkastellaan käsitteiden paikallinen, kansainvälinen ja maailmankansalainen avulla. Tutkimusaineiston muodostavat 14 ainekirjoitusta, viiden nuoren kesken pidetty ryhmähaastattelu sekä viisi identiteettidiagrammia. Aineisto kertoo esimerkin siitä, millä tavoin toiseuden kohtaaminen ja kulttuurisen identiteetin rakentaminen koskettavat tämän päivän nuorta.
Kun nuori kohtaa arjessaan monia vieraita vaikutteita, oman personal intelligencen työstäminen on tärkeää. Aineistoanalyysin rinnalla tutkimuksessa tarkastellaankin taustahypoteesia, jonka mukaan kulttuurien tutkimuksen tutkimustavat saattaisivat olla hyödyllisiä nuorelle. Tämän vuoksi käyn tutkielman alussa läpi Ilmari Vesterisen luonnehdinnan kulttuurien tutkimuksen neljästä piirteestä, jotka ovat kenttätyö, vertaileva näkökulma, relativistinen lähestymistapa ja holistisuus. Viimeksi mainittua käsittelen tarkemmin James Peacockin metodologian pohjalta.
Nuorten kansainvälisyyden kohtaamiset tapahtuvat sekä välitteisesti että omakohtaisten kokemusten myötä. Maailmaan suhtautumisen tavat jakautuvat maailmaa hylkivään ja syleilevään suhtautumistapaan, ja edelleen neljään alatyyppiin: hylkivä, passiivinen, pyrkivä ja kokeva. Aineistojen välillä on havaittavissa nuorten elämäntapojen eroja, minkä vuoksi aineistoja tarkastellaan tutkimuksessa sekä rinnakkain että vastakkain.
Tutkimuksen teoreettisina vuoropuhujina toimivat kulttuurisen identiteetin nykyhaasteiden osalta Stuart Hall, Jonathan Friedman, Stig Söderholm ja Howard Gardner. Globalisaatio-teemaa kulttuurien tutkimuksen näkökulmasta tuovat esiin teoreetikot Raymond Scupin, Anthony Giddens, Roland Robertson, Jonathan Friedman ja Ted Lewellen. Heidän mukaansa globalisaatioon kuuluu olennaisena osana myös paikallisten ilmiöiden ja yksilötason tarkastelu. Loppudiskussio käsittelee koulumaailmaa, jota peilataan Howard Gardnerin teoreettiseen puheeseen ja opetussuunnitelman tavoitteisiin.
-
hela-harjoittelija
- Viestit: 46
- Liittynyt: 09.02.09 10:01