Mitä Yleisradiossa kerrottiin sodasta 30.11.1939?

[Emma-Liisa]

TV-sarja Colorado Avenuen innostamana olen lukemassa Lars Sundin Pohjanmaa-sarjaa. Toisessa osassa Puodinpitäjän poika (1997, suom. 1998) kerrotaan tapahtumista Dollari-Hannan puodissa 30.11.1939 (s. 459-460):

"Radio oli koko ajan auki. uutislähestys seurasi toistaan, samoja lauseita toistettiin lakkamatta: taisteluja Kannaksella, ilmapommituksia, aieheeton hyökkäys...
Pääministeri Cajander puhui. Marsalkka Mannerheim puhui. Kuuluttaja luki presidentti Kallion tiedonannon. Radio antoi varoituksia desanteista ja ilmateitse tulevista sabotööreistä. Annettiin pimennysmääräys."

Siitä olen varma, ettei Mannerheim puhunut, eihän hän muutenkaan pitänyt radiopuheita vaan antoi päiväkäskyjä. Mutta mahtoiko Cajanderkaan puhua? Ja oliko uutislähetyksiä tosiaan lakkaamatta? Vai heijastuuko tässä myöhemmän ajan käsitys, miten asioiden olisi pitänyt mennä?

Mahtaako joku tietää, millainen ohjekma Yleisradiossa todella oli 30.11.1939? Milloin puna-armeijan hyökkäyksestä rajan yli ja pommituksista kerrottiin ensimmäisen kerran?

Sundin henkilöt ovat ruotsinkilelisiä? Oliko tuolloin ruotsinkielistä radiokanavaa tai edes ruotsinkielisisiä lähetyksiä?

[Toni Selkala]

Koko ohjelmistosta luulisi löytyvän ainakin Yleisradion arkistosta tietoa vaikkeivät itse ohjelmat olisikaan säilyneet. Yleisradion Elävä arkisto -palvelun kautta voi kuunnella ainakin yhtä tuon päivän (30.11.1939) radio-ohjelmaa, jossa kerrotaan Helsingin pommituksista ja maanviljelijäin maitokeskuksesta. Muutoinkin Yleisradio on koonnut Talvisotaa käsittelevän ohjelmakokonaisuuden, jossa voi kuunnella ajan radio-ohjelmia sekä katsella televisiokuvaa.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[nylander]

Kiinnostuin itsekin talvisodan syttymispäivän tiedonvälityksestä ja siinä tarkoituksessa selailin muutamia teoksia kirjastossa. Mitään muistiinpanoja en kuitenkaan tehnyt, joten seuraava teksti on muistinvaraista:

Kun puhutaan 1930-luvun suomalaisesta joukkotiedotuksesta, joudutaan kokonaan toisenlaiseen maailmaan kuin nykyinen on-line-tiedonvälitys. Suomen yleisradiolla ei ollut jatkuvaa ohjelmavirtaa, vaan kunkin päivän ohjelmakokonaisuus jakautui lyhyehköön aamuohjelmistoon ja muutaman tunnin mittaiseen iltaohjelmaan. Ruotsinkielistä ohjelmaa yleisradio toki lähetti, vaikkei mitään erityisiä kanavia tuolloin ollutkaan. Todettiinhan päivittäisissä alkukuulutuksissakin: Suomen Yleisradio - Finlands Rundradio.

Näyttää hyvin todennäköiseltä, etteivät yleisradion lähetykset olleet vielä alkaneet torstain aamutunteina 30.11.1939. Ensimmäiset ilmahälytykset, Viipurissa noin klo 9 ja Helsingissä klo 9.16 tulivat nimittäin näiden kaupunkien asukkaille täydellisenä yllätyksenä, vaikka Neuvostoliiton hyökkäys kaakkois- ja itärajalla oli käynnistynyt jo tunteja aikaisemmin.Kun ulkoministeriön nuoren virkailija Heikki Brotherus matkasi työpaikalleen klo 8:n ja 9:n välisenä aikana raitiovaunussa, hänen mielessään jyskytti se kauhistuttava tieto, että hän oli ainoa henkilö koko raitiovaunussa, joka tiesi sodan alkaneen. - Esim. sisäministeri Urho Kekkonen, jonka hallinnonalaan kuuluivat mm. rajavartiojoukot, oli saanut tiedon hyökkäyksestä klo 7.30.

Mistään jatkuvasta uutisvirrasta ei siis todellakaan ollut kysymys. Klo 12.10 alkoi radiossa ylimääräiseksi sanottu STT:n uutislähetys, jossa laajasti tehtiin selkoa Neuvostoliiton hyökkäyksestä maarintamalla ja ilmassa. Näyttäisi siltä, että juuri tämä uutislähetys levitti tiedon tapahtuneesta koko kansan keskuuteen. (Tosin perissa käyttämistäni kirjoista vihjataan epämääräisesti, että jo varhemmin aamulla radiossa olisi annettu lyhyt "sotatiedonanto".)

Talvisodan (ja mahdollisesti myös jatkosodan) aikana radiossa lähetettiin STT:n uutisia neljästi päivässä suomeksi ja niin ikään neljästi ruotsiksi. (Omia uutisia yleisradiolla ei tuolloin luonnollisesti vielä ollut.) Talvisodan syttymispäivän radio-ohjelma näyttää koostuneen pääasiassa erilaisista viranomaiskuulutuksista ja -tiedonannoista. Niinpä edellä mainitun klo 12.10 uutislähetyksen jälkeen väestönsuojelupäällikkö, kenraali Aarne Sihvo antoi kansalle määräyksiä ja ohjeita ilmahyökkäysten varalta. Puolustusministeriön propagandaosastolle (tms.) palvelukseenastumismääräyksen YH:n aikana saanut Untamo Utrio kertoo postuumeissa muistelmissaan, kuinka hän vielä iltasella haparoi täysin pimennetyssä Helsingissä Fabianinkatu 15:n radiotaloon lukemaan pari kuulutusta, joista toisessa muistaakseni varoitettiin koskemasta räjähtämättömiin pommeihin. Tiedotusten välillä Utrion ohjelma-osuuteen kuului isänmaallis-sotilaallisen musiikin soittaminen äänilevyiltä.

Paikalle sattuneen toimittajan ansiosta ensimmäisen sotapäivän ohjelmistoon saatiin myös "suoraa" lähetystä Helsingin linja-autoaseman seudun pommitustuhoista. (Tätä tallennetta kuulee toisinaan radion ohjelmissa: "Maanviljelijäin Maitokeskus on liekeissä...")

Yksikään korkeimman poliittisen tai sotilaallisen tason johtohenkilö ei aivan ilmeisestikään puhunut radiossa Suomen kansalle talvisodan syttymispäivänä. Ehkäpä syntynyttä tilannetta ei vielä koettu peruuttamattomaksi; yrittihän Cajanderin hallitus vielä ennen eroamistaan saada kontaktia Neuvostoliiton johtoon. Sen sijaan ulkoministeri Erkko saapui illalla 30.11. studioon esittämään lyhytaaltolähetyksenä lähetetyn vetoomuksen Amerikan kansalle. Ensimmäiset maininnat ministerien omalle kansalle talvisodan aikana pitämistä puheista (Ryti, Tanner, Fagerholm) näyttävät ajoittuvan vasta lähemmäs joulukuun puoliväliä. Talvisodan kuuluisin radiopuhe on tietenkin ulkoministeri Tannerin puhe 13.3.1940.

Aivan toinen tilanne oli kesäkuussa 1941, jolloin pres. Ryti illalla 26.6.1941 piti radiossa (ilmeisesti hyvissä ajoin etukäteen valmistellun) ns. suuren syytöspuheen Neuvostoliittoa vastaan.

(Silmäilty kirjallisuus: Eino Lyytinen - Timo Vihavainen: Yleisradion historia 1; Aarni Krohn: Talvisodan ensimmäiset tunnit; Untamo Utrio: Taistelu eetterissä; Kaisu Puuska-Joki: On aika illan)