Tehtävä mahdoton: Pohjois-Korea?

[Jussi-Pekka Paija]

Pohjois-Korean, eli Korean Demokraattinen Kansanvallan ja Etelä-Korean, eli Korean Kansanvallan, välinen tulitaukosopimus allekirjoitettiin tänä samana päivänä 56 vuotta sitten. Niemimaan kahtiajakautumisen taustalla oli paitsi lähihistoria imperialistisen Japanin alaisuudessa, myös suurvaltojen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välinen kylmäsota. Vanhempien ja uudempien lukemieni artikkelien pohjalta pohdiskelen tässä yhteydessä sitä, miten rauhanomaisen politiikan epäonnistumisella voi olla pitkät ja epäsuotuisat vaikutukset.

Japanin keisarikunnan kukistuttua vuonna 1945 Korean niemimaan 35 vuotinen taakka imperialistisen Japanin siirtomaana päättyi. Yhtenäisyyttä tämä ei tarkoittanut, vaikka aikomus tähän oli vielä maailmansodan pauhatessa. Kylmä sota laskeutui muuallekin kuin Eurooppaan. Puna-armeija miehitti niemimaan pohjoisia osia vuoteen 1948 asti, kun taas muut liittoutuneet turvasivat eteläistä. Rajaksi sovittu vyöhyke oli molemmin puolin niemimaata arka asia, sillä noin 40 vuotta aiemmin Venäjän Keisarikunta ja Japani olivat käyttäneet samaa leveyspiiriä neuvotteluissaan siitä miten Korea pitäisi jakaa. Maailman molemmat suurvallat USA (YK:n tukemana) ja Neuvostoliitto kannattivat yhtenäiselle Korealle itse hyväksi katsomaansa hallintoa. Puna-armeijan poistuminen vuonna 1948 jätti pohjoisen kommunistiseksi. Kaksi Koreaa yhdellä niemimaalla oli kuitenkin liikaa. Vihamielisyys purkautui lopulta kolmivuotiseksi Korean sodaksi, minkä rauhansopimusta ei ole edelleenkään kirjoitettu.

Korean sota oli aikaisemmista poikkeava. Siinä missä toinen maailmansota oli vielä puna-armeijan ja länsivaltojen välistä kilpailua, niin Korean sodassa vastakkaiset maailmannavat tukivat eri osapuolia avoimesti. Tämä leimasi kylmän sodan aikaisia konflikteja mm. Vietnamissa, Afganistanissa, Iranissa ja Irakissa. Voimme toki spekuloida sillä, että kaiken kaikkiaan oli parempi että suurvallat saivat mahdollisuuden päästää höyryä tuon tuosta kuin kaiken kerralla. Toisaalta useat entiset kilpakentät ovat poliittisesti ja taloudellisesti epävakaita tai peräti diktatuureja, oli näiden tukija menneisyydessä kumpi vaihtoehto tahansa. Neuvostoliiton romahdus merkitsi kylmänsodan lopun ohella suurvalloilta suuntautuneen taloudellisen ja sotilaallisen avun tyrehtymistä. Samalla vanhoista liittolaisista saattoi tulla aiempien tukijoidensa vihollisia, kuten Persianlahden sota ja Afganistanin sota vuosikymmentä myöhemmin osoittaa.

Diplomatia on epäonnistunut lukuisia kertoja Koreoiden välisen kriisin ratkaisussa. Kärsijänä tässä ovat tavalliset ihmiset, jotka joutuvat nälänhädän ja puutteen kautta kokemaan johtajiensa kyvyttömyyden. Tai paremminkin johtajansa, sillä Pohjois-Korean stalinistiseksikin luonnehdittu Kim Jong-il oli valtakuvioissa johtajana jo ennen Korean sotaa. Sinä aikana kun pohjoisessa on rakennettu valtavia monumentteja johtajansa puolesta, niin eteläisestä Koreasta on kasvanut eräs Aasian taloustiikereistä. Pienimuotoinen yhteistyö, kuten jaettu teollisuusalue ja rautatieyhteyden luominen, maiden välillä on tuonut toivonpilkahduksia rauhan puolesta, mutta luultavimmiten emme sitä tule näkemään Kim Jong-ilin hallitessa.

Pohjois-Korea on köyhä ja raaka-aineiden puutteesta kärsivä maa, minkä ongelmat näyttävät johtuvan lähinnä hallinnosta. Sotilaallisesti se on edelleen uhka vauraalle etelälle ja muulle välittömälle ympäristölleen. Ydinohjelmansa vuoksi maa on saanut ainakin pientä uhkaan ja pelkoon perustuvaa arvoa vaikutusalueellaan. Kansainvälisessä lehdistössä Pohjois-Korea noteerataan päivittäin. Lehdistölle näkyvässä suurvaltapolitiikassa Kim Jong-Ilin valtakuntaa on nimitetty ydinaseen omaavaksi roistovaltioksi, millä on perusteltu mm. Reaganin aikaisen tähtien sota -ohjelman palauttaminen elävien kirjoihin viime vuosien aikana.

Oli ydinaseellinen uhka todellinen tai ei, sen vaikutukset hiertävät nykyisten suurvaltojen välejä. Entiset Neuvostoliiton jäsenet voivat rauhassa vedota vanhojen liittolaistensa rauhanomaisten ydinaikeiden puolesta, ja samalla vastustaa mm. Yhdysvaltojen suunnittelemaa ohjuskilpeä - heillä ei vanhoina liittolaisina ole järkisyitä epäillä suhteitaan orastaviin ydinvaltoihin eikä täten tulla uhatuksi näiden ydinaikeista. Toisaalta Yhdysvaltojen kylmänsodanaikaiset NATO:n ja sen ulkopuoliset liittolaiset tuntuvat luottavan tuon suurvallan kykyyn puolustaa heitä uusiltakin uhilta, kuten mannertenväliltä ohjuksilta. Median kautta välitettävä aggressiivinen retoriikka ei tue rauhanomaisten suhteiden syventämistä.

Pohjois-Korea edustaa kylmänsodan aikaista tuulahdusta nykyisessä kansainvälisessä politiikassa. Ydinohjelma on kallis, mutta ainoa keino, jolla nykyinen johto on saanut edes aavistuksen sanavaltaa maailman areenalla. Rauhanomainen diplomatia ja kauppasuhteiden luominen on selvästi mahdoton tehtävä hallinnolle, joka elää 60 vuotta sitten syntyneessä ja 20 vuotta sitten kuolleessa maailmassa. Uhitellessaan kansainväliselle yhteisölle Pohjois-Korea aiheuttaa epäsopua suurempien ja pienempien valtojen välillä. Köyhyys on etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla saasteiden, luonon kulumisen ja ylikansoituksen vuoksi kasvamaan päin. Ydinteknologian leviäminen muihin köyhiin ja diktaattorisiin maihin, kuten Myanmariin, olisi pahin mitä voi tapahtua. Aggressiivisella ulkopolitiikalla ei luoda rauhaa eikä palvella minkään valtion oman kansalaisten pitkäaikaisia etuja. Toisaalta meidän on muistettava, että lehdistön kautta toimiminen on vain yksi näyttämö kansainvälisessä politiikassa. Suurlähetystöjen toimintaan, ministerien ja valtiopäämiesten tapaamisiin ei tavallinen tallaaja pääse käsiksi kuin sen kautta, mitä meidän annetaan nähdä.

Lähteet (sellaisena kuin luettavissa 27.7.2009):

Sanoma-Arkiston Helsingin Sanomat -lehtiä vuosien 1990-2009 välillä.
https://www.hs.fi/yritykset/sanoma-arkisto/

CNN-artikkelit:
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/POLITICS/06 ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html
http://edition.cnn.com/2009/WORLD/asiap ... index.html

Wikipedian artikkelit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Division_of_Korea
http://en.wikipedia.org/wiki/North_Korea
http://en.wikipedia.org/wiki/Korea_under_Japanese_rule

[ollijii]

Neuvostoliiton armeija taisi tosiaan pääosin ja virallisesti poistua 1948 Korean pohjoispuolelta. Sinne jäi kuitenkin esim. Kim Il Sung, joka oli saapunut maahan neuvostolaisjoukkojen upseerina. Tuommoisen tiedon luin joskus kauan sitten, muistaakseni etelä-korealaisesta lähteestä.
Joka tapauksessa N-liiton sotilaallinen vaikutusvalta alueella jatkui.